Yksi lisääntyvä maankäytön muoto Länsi-Afrikassa on palmuöljyn tuotanto. Esimerkkejä aiheutetuista tuhoista ja laajennussuunnitelmista on jo olemassa.

Uutinen muistuttaa palmuöljyn kasvavan käytön järkyttävistä seurauksista. YK:n ympäristöohjelma UNEP:in ja monien kansalaisjärjestöjen mukaan orangit kuolevat lähivuosina sukupuuttoon Indonesian ja Malesian kasvavan palmuöljytuotannon takia. Ja nyt tämä onnettomuus on leviämässä muuallekin.

Yksi suurimpia syyllisiä on suomalainen Neste Oil, joka kasvattaa palmuöljyn käyttöä vuosi vuodelta. Nesteestä on tulossa maailman suurin palmuöljyn käyttäjä vuonna 2011.

Tällä hetkellä suomalainen autoilija voi valita, haluaako tankata Neste Oilin sademetsädieseliä vai ei. Sen sijaan pääkaupunkisudun bussimatkustaja ei voi valita. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL testaa parhaillaan Nesteen palmuöljydieseliä laajassa mitassa. Kokeilu saattaa johtaa siihen, että vuonna 2010 kaikki Helsingin seudun bussit ajavat sademetsätuhoa tankissaan.

Tähän älyttömyyteen ehtii vielä vaikuttaa. Ota yhteyttä valtuutettuusi Espoossa, Vantaalla tai Helsingissä. Ja lähetä palautetta HKL:lle.

Matti Liimatainen

Yhtiö aikoo käyttää pääosin mäntyöljyä, mutta myös eläinrasvoja ja muita kasviöljyjä. “Ei kuitenkaan palmuöljyä. Me emme halua joutua samaan tilanteeseen kuin Neste Oil”, sanoo mentoronlinen haastattelema Preemin edustaja. “Pointti on, että me käytämme uusiutuvia raaka-aineita … jotka eivät kilpaile elintarviketeollisuuden kanssa tai vaikuta muilla tavoin haitallisesti ympäristöön.”

Samaan aikaan täällä kotimaassa Neste Oil yrittää parantaa julkisuuskuvaansa tökeröllä piirroskuvapropagandallaan. Esimerkiksi viime viikolla autottoman päivän yhteydessä yhtiö tuhlasi jälleen rahojaan kokosivun mainokseen HS:ssa. Tällä kertaa vihreä ilmapallo mainosti bussilippuja ja palmuöljydieseliä. On myös toisenlaista mainontaa: vielä ehdit vaikuttaa vastamainoskilpailussamme.

Matti Liimatainen

Brasilian presidentti Lula ilmoitti tällä viikolla, että hallitus aloittaa suurimman operaation koskaan Amazonian metsätuhon hillitsemiseksi. Hallitus lähettää yli 300 poliisia ja tutkijaa Paran osavaltioon ratsaamaan sahoja ja hakkuuoperaatioita, joista monet ovat laittomia. Brasilialaiset kolleegamme pitävät tätä tietysti hyvänä merkkinä, mutta myös Lulan viimeisenä mahdollisuutena osoittaa, että hän ottaa sademetsätuhon vakavasti. Lula on jo vuosia pitänyt asiaa esillä, mutta todelliset toimet ovat jääneet kovin vähäisiksi. Korruptoitunut paikallishallinto tuntuu olevan kaiken lainsäädännön ja hallinnon ulkopuolella ja koko ajan Amazonian sisään luikertelevat hakkuut ja tienrakennus ovat kovin, kovin kaukana hallituksen päämajasta.

Toivon sydämestäni, että presidentti Lula on tosissaan ja operaatio aloittaa uuden ajan Brasilian sademetsissä.

Sini Harkki

Eilen saimme tiedon, että viime syksyn aikana Brasilian Amazonasin sademetsien häviäminen on taas kiihtynyt ennätysnopeuteen. Syksyn sateisena kautena metsää raivataan yleensä vähemmän kuin keväällä. Satelliittitietoja analysoivan hallituksen instituution työntekijä arveli Guardianissa, ettei tällaista hävitystä ole nähty koskaan ennen syyskautena. Ei lupaa hyvää keväälle.

Brasilian presidentti Lula on jo monta vuotta lupaillut laittaa lopun Amazonasin hallitsemattomalle, usein laittomien toimijoiden häikäilemättömästi johtamalle tuhoamiselle. Lula on tehnyt hyviä aloitteita metsäkadon kuriin saamiseksi. Brasilialaisten kollegojen mukaan näiden toteuttaminen on kuitenkin ollut toivottoman heikkoa.

Tällä kertaa Lulan yllättivät ilmeisesti maailmanmarkkinat, joiden mukaan sademetsät nykyään seisovat tai kaatuvat. Yhdysvalloissa on lisätty tukia maissille, josta tehdään biopolttoaineeksi kelpaavaa etanolia. Monet amerikkalaiset soijan viljelijät ovat siirtyneet tukien takia tuottamaan maissia, soijan viljely on vähentynyt, ja soijan maailmanmarkkinahinta kasvanut. Tämä on saanut brasilialaiset sademetsän raivaajat ennennäkemättömään intoon - sademetsää raivataan soijapelloksi. Tosin ensi arvopuut myydään eurooppalaisille ja amerikkalaisille parketiksi, sitten laidunnetaan pari vuotta karjaa, josta tehdään pihvejä joka puolella maailmaa, ja viimeisenä on soijan vuoro kun viimeisetkin kannot on saatu kiskottua irti maasta.

Lulalla ja monilla maailman johtajilla alkaa olla jo kiinnostusta sademetsien häviämisen lopettamiseen. Ihmiskunta ei kestä sademetsäkadosta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja Amazonasin häviäminen uhkaa yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa kuivattaa puoli Brasiliaa. Kannustimet metsien säästämiseen eivät vain ole vielä läheskään yhtä voimakkaita kuin maailmanmarkkinahintojen heilahtelujen aiheuttamat vaikutukset. Maailmanmarkkinoiden yhdistyminen on antanut uuden poliittisen merkityksen vanhalle perhosefektiteorialle. Tuntuu, että mikä vain toimi voi aiheuttaa lähes mitä vain toisella puolella maailmaa, eikä homma näytä olemaan kenenkään hallinnassa. Olisiko tarvetta politiikan uudelle tulolle…?

Sini Harkki

Neste Oil on ensimmäinen yhtiö, joka on ottanut palmuöljyn laajamittaisen liikennepolttoainetuotannon raaka-aineeksi. Yhtiö on siis avaamassa uudet maailmanmarkkinat palmuöljylle. Liikennepolttoaineiden jano on maailmassa loputon. Palmuöljyn kysynnän raju kasvattaminen on suuri uhka Kaakkois-Aasian sademetsille, sillä kysynnän kasvu palmuöljylle johtaa väistämättä uusien plantaasien raivaamiseen sademetsäalueille. Alueen sademetsillä ei ole varaa Nesteen uhkapeliin. Nykyisellä metsätuhon tahdilla esimerkiksi orankien arvioidaan kuolevan sukupuuttoon luonnosta 5-10 vuodessa.

Neste puhuu mielellään sertifioidusta palmuöljystä, vaikka tällä hetkellä sitä ei ole edes saatavilla, ja Nesteen hankkiman palmuöljyn sertifioiminen kestää jopa kolme vuotta. Nykyiset sertifiointisuunnitelmat ovat sitä paitsi lievästi sanoen puutteellisia. Nyt RSPO sertifikaatti ei edes kiellä sademetsän kaatamista palmuöljyplantaasien tieltä, eikä siinä edes tarkastella palmuöljyn tuottamia ilmastopäästöjä.

Lopulta ongelma on kuitenkin vielä vakavampi. Tiukinkaan sertifiointi ei pysäytä metsien häviämistä, sillä palmuöljyn kysynnän kasvu houkuttelee lisää laittomia toimijoita markkinoille. Tarvitaan muita ratkaisuja ja niitä on olemassa useita. Sekä metsätuhon jarruttamiseen, että ilmastopäästöihin tepsii sama lääke: autojen ja liikenteen energiatehokkuus. Palmuöljyä kestävämpiä päästövähennyksiä saataisiin muun muassa vähentämällä autojen painoa ja ottamalla käyttöön tehokkaampia moottoreita. Tekniikat autojen päästöjen puolittamiseen ovat jo olemassa, mutta isot autovalmistajat ajavat kehitystä juuri päinvastaiseen suuntaan. Tekosyynä painon ja päästöjen kasvattamiseen käytetään, arvaatte jo varmaan, biopolttoaineita.

Harri Lammi