sademetsät

Indonesialaiset tekevät parhaansa muuttaessaan sademetsiä palmuöljyplantaaseiksi. Mutta, Brasilian karjatalous on kuitenkin maailman ykkönen! Nimittäin sademetsän raivaamisessa.

Brasilia pyrkii maailman lihantuottajana ohittamattomaksi ykköseksi, ja siitä sademetsät maksavat kovaa hintaa. Brasilian karjatalous on maailman suurin yksittäinen metsäkadon aiheuttaja ja vastaa valtaosasta Brasilian kasvihuonekaasupäästöjä. Karjalaitumia raivataan Amazonialle osin laittomin keinoin, mutta valtion tuilla. Brasilian valtio omistaa myös osan suurimmista lihanjalostusyrityksistä.

Tämä kaikki paljastuu raportista Slaughtering the Amazon, joka on Greenpeacen kolmen vuoden tutkimuksen tulos. Raportti yhdistää sademetsätuhon lukuisiin maailmanlaajuisiin brandeihin, kuten Adidas/Reebok, Timberland, Geox, Carrefour, Eurostar, Honda, Gucci, IKEA, Kraft, Clarks, Nike, Tesco ja Wal-Mart.

Yksittäisen kuluttajan tuntuu olevan todella vaikeaa välttää sademetsätuhoa, vaikka lähellä tuotettua suosimalla se onnistuukin. Päävastuu sademetsien hävittämisen lopettamisessa on selvästi valtioilla: Brasilian hallituksen on päätettävä kumpaa tavoitetta se tukee voimallisemmin - karjataloutensa maailmanvalloitusta hinnalla millä hyvänsä, vai metsäkadon lopettamista.

Tänä vuonna kannattaa tehdä selväksi maailman päättäjille, että Kööpenhaminan ilmastosopimuksen on parasta olla hyvä, ja sen on lopetettava myös sademetsien silmitön hävittäminen. Pari paikkaa, joissa tähän voi osallistua:

Greenpeacen ilmastokampanja

MaanYstävien Polttava Kysymys -kampanja

-Sini Harkki

Monikaan tuskin viitsii katsoa televisiota lauantai-aamuna kello 8.05, kun TV1 esittää uusintana Kiehtova maailma: Elää heimon kanssa -ohjelman. Mutta sen voi katsoa sunnuntai-iltaan asti YLE:n Areenalta.

Dokumentti vie Sarawakin viidakkoon Malesiassa, tutustumaan palmuöljy- ja metsäteollisuuden ahtaalle ajamien penanien elämään.

Suosittelen ohjelmaa kaikille. Etenkin palmuöljynsä Malesiasta hankkivan Neste Oilin hallintoneuvoston vihreälle puheenjohtajalle Heidi Hautalalle ja muille Neste Oilin todella massiivista palmuöljyn käyttöä “ymmärtäville” suomalaisille. Tämäkin ohjelma näyttää, mitä länsimaiden tolkuttomasti kasvava palmuöljyn käyttö esimerkiksi “uusiutuvissa polttoaineissa” saa aikaiseksi.

On todellinen häpeä, että Suomi osallistuu sademetsien hävittämistalkoisiin ja alkuperäiskansojen kulttuurien tuhoamiseen. Täysin käsittämätöntä on, että jopa vihreistä löytyy henkilöitä, jotka joko “ymmärtävät” eli hyväksyvät toiminnan, tai jopa aktiivisesti edistävät tätä törkeyttä.

Matti Liimatainen

Tänään 60 vuotta täyttävä kansallistaitelijamme Tapani Kansa muistutti syntymäpäivähaastattelussaan, ettei merbauta kannata ostaa.

Ai mikä ihmeen merbau? No, uhanalainen trooppinen puulaji, jonka hakkuisiin liittyy sademetsien tuhoutuminen ja törkeitä ihmisoikeusloukkauksia. Tapani Kansa totesi, että

“Uusrikkaiden elintaso on tuhat kertaa suurempi kuin varakaskin ihminen kohtuudella ansaitsee. Merbauta … hakataan saunanlauteiksi näiden patologisten valehtelijoiden perseiden alle. Samaan aikaan maailman keuhkot vetelevät viimeisiään.”

Muuten Tapani Kansan vuodatus on täyttä asiaa, mutta on todettava että ainakin Suomessa merbauta valitettavasti myydään myös muille kuin rikkaille, eikä ehkä niinkään saunanlauteiksi, vaan jalkojen alle. Siihen nähden että puulaji on uhanalainen ja sitä saadaan vain laittomasti hakattuna ja salakuljetettuna, on todella rivoa ja härskiä että merbauparkettia saa Suomessa noin 30 euron neliöhintaan.

Kaikesta myyjille toimitetuista tiedoista ja vetoomuksista huolimatta merbauta ja muita sademetsien uhanalaisia puulajeja myyvät esimerkiksi vastuullisuuttaan ja ympäristöraportointiaan hehkuttava kaksinaismoralismin ykkönen eli “Käytännön tekoja huomisen hyväksi”- Kesko sekä “Se on jämpti” - Puukeskus,  Upofloor ja Parlafloor.

S-ryhmä on ainoa suomalainen vähittäismyyjä, joka tekee muutakin kuin puhuu kestävyydestä. S-ryhmä on poistanut uhanalaiset sademetsien puulajit ja uhanalaisia puita sisältävät parketit valikoimistaan. Mieti sitä, kun seuraavan kerran suunnittelet rautakaupassa käyntiä!

Matti

Hyvää uutta vuotta Greenpeace blogin lukijoille, ja suoraan ankeaan asiaan: öljylämmitystaloudet saavat nyt laskuunsa sademetsien tuhoamislisän. Omakotitaloudet maksavat noin 5% vuodessa lisää siitä, että polttoöljyyn “ilmastotalkoiden” nimissä sekoitetaan Neste Oilin palmuöljydieseliä.

Typerintä on se, että sademetsiä tuhoamalla tuotetun palmuöljyn sekoittaminen polttoöljyyn ei auta ilmastonmuutoksen torjumista. Se päinvastoin pahentaa sitä. Palmuöljyn tieltä kaadetaan hiilivarastoina toimivat sademetsät ja ojitetaan suot. Lopputulos on polttoaine, jonka ilmastotase on negatiivinen - siis tavallista öljyä pahempi- vähintään seuraavat 80 vuotta, pahimmillaan jopa yli 400 vuotta.

Kirjoituksen tarkoitus ei ole syyllistää öljylämmitteisessä omakotitalossa asuvaa ihmistä. Heillehän palmuöljy pakkosyötetään, ja vielä aiempaa isomman laskun kanssa. Isot öljy-yhtiöt kun ilmeisesti kaikki aikovat sekoittaa öljyynsä Neste Oilin palmuöljyä. Autonsa tankkaava voi sentään ajaa Neste Oilin aseman ohi täyttämään tankkinsa niille asemille, jotka myyvät ihan tavallista dieseliä - sitä, jonka päästöt ovat pienemmät, ja jota varten ei tuhota sademetsää.

Matti Liimatainen

Ilmastoneuvottelut Poznanissa ovat ajautuneet metsien osalta samaan umpikujaan kuin lukuisat YK-neuvottelut metsistä jo vuosikymmenen ajan.

Metsäkatoa pitää ehkäistä, jotta maailman biodiversiteetistä voidaan säästää edes osa ja vaarallinen ilmastonmuutos torjua. Metsiä säästämällä tämä olisi helppoa, mutta suunnitelmat eivät sovi kaikille. Suuryritykset ja heidän etujaan ajavat hallitukset haluavat jatkaa sademetsien kaatamista ja esittää plantaasien istuttamisen tilalle ympäristötekona.

Tämä juoni on taas hyväksytty Poznanissa. Käytetyn määritelmän mukaan kaikki puuta kasvava maa on “metsää”. Metsiä käsitellään hiilitikkuina, vaikka 1,6 miljardia ihmistä on riippuvaisia metsistä jokapäiväisessä elämässään ja niissä elää yli puolet maailman lajistosta.

Jos suunta ei muutu ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta, Indonesia ja Brasilia voivat tulevaisuudessa olla “ilmastosankareita” ja päästä velvoitteistaan kaatamalla sademetsät ja perustamalla tilalle puupeltoja.

-Sini Harkki

Greenpeace järjesti syksyllä vastamainoskilpailun, jossa ideana oli luoda mainos, joka tuo esille Neste Oilin uuden palmuöljypohjaisen Green dieselin ei niin ympäristöystävälliset puolet. Voittajaksi selviytyi Antti Vainion oivaltavasti Neste Oilin mainosta mukaileva työ. Finalistit valitsi Voima -lehden AD Klaus Welp, mutta voittaja valittiin tekstiviestitse suoritetulla yleisöäänestyksellä.

Welpin kommentti voittajatyöstä:

Tuhti itsetoteutettu visuaalinen osaaminen yhdistettynä brutaalin hauskaan kuva-ideaan. Alkuperäisen mainonnan lintukotomaalailua on saatu hyvin kurkusta kiinni. Brändi hallussa.

• Suuriresoluutioinen versio voittajatyöstä
• Muut finalistityöt
• Neste Oilin alkuperäisiä mainoksia

Virpi

YLE kertoi tänään, miten Länsi-Afrikan simpanssit ovat kuolemassa sukupuuttoon. Uutisen mukaan “..tuhon syynä on väestönkasvu ja maankäytön lisääntyminen”.

Yksi lisääntyvä maankäytön muoto Länsi-Afrikassa on palmuöljyn tuotanto. Esimerkkejä aiheutetuista tuhoista ja laajennussuunnitelmista on jo olemassa.

Uutinen muistuttaa palmuöljyn kasvavan käytön järkyttävistä seurauksista. YK:n ympäristöohjelma UNEP:in ja monien kansalaisjärjestöjen mukaan orangit kuolevat lähivuosina sukupuuttoon Indonesian ja Malesian kasvavan palmuöljytuotannon takia. Ja nyt tämä onnettomuus on leviämässä muuallekin.

Yksi suurimpia syyllisiä on suomalainen Neste Oil, joka kasvattaa palmuöljyn käyttöä vuosi vuodelta. Nesteestä on tulossa maailman suurin palmuöljyn käyttäjä vuonna 2011.

Tällä hetkellä suomalainen autoilija voi valita, haluaako tankata Neste Oilin sademetsädieseliä vai ei. Sen sijaan pääkaupunkisudun bussimatkustaja ei voi valita. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL testaa parhaillaan Nesteen palmuöljydieseliä laajassa mitassa. Kokeilu saattaa johtaa siihen, että vuonna 2010 kaikki Helsingin seudun bussit ajavat sademetsätuhoa tankissaan.

Tähän älyttömyyteen ehtii vielä vaikuttaa. Ota yhteyttä valtuutettuusi Espoossa, Vantaalla tai Helsingissä. Ja lähetä palautetta HKL:lle.

Matti Liimatainen

Ruotsalainen talousuutissaitti mentoronline.se kertoo, että Preem- öljy-yhtiö investoi puoli miljardia kruunua biodieselin tuotantoon Göteborgissa. Ruotsin suurin öljy-yhtiö on myös hankkinut osake-enemmistön pohjoisruotsalaisesta jalostamosta, joka käyttää metsäteollisuuden sivutuotteena saatavaa mäntyöljyä dieselin jalostamiseen.

Yhtiö aikoo käyttää pääosin mäntyöljyä, mutta myös eläinrasvoja ja muita kasviöljyjä. “Ei kuitenkaan palmuöljyä. Me emme halua joutua samaan tilanteeseen kuin Neste Oil”, sanoo mentoronlinen haastattelema Preemin edustaja. “Pointti on, että me käytämme uusiutuvia raaka-aineita … jotka eivät kilpaile elintarviketeollisuuden kanssa tai vaikuta muilla tavoin haitallisesti ympäristöön.”

Samaan aikaan täällä kotimaassa Neste Oil yrittää parantaa julkisuuskuvaansa tökeröllä piirroskuvapropagandallaan. Esimerkiksi viime viikolla autottoman päivän yhteydessä yhtiö tuhlasi jälleen rahojaan kokosivun mainokseen HS:ssa. Tällä kertaa vihreä ilmapallo mainosti bussilippuja ja palmuöljydieseliä. On myös toisenlaista mainontaa: vielä ehdit vaikuttaa vastamainoskilpailussamme.

Matti Liimatainen

Greenpeacen Amazonasin metsäkampanjan johtaja Paulo Adario ja presidentti Lula.

Brasilian presidentti Lula ilmoitti tällä viikolla, että hallitus aloittaa suurimman operaation koskaan Amazonian metsätuhon hillitsemiseksi. Hallitus lähettää yli 300 poliisia ja tutkijaa Paran osavaltioon ratsaamaan sahoja ja hakkuuoperaatioita, joista monet ovat laittomia. Brasilialaiset kolleegamme pitävät tätä tietysti hyvänä merkkinä, mutta myös Lulan viimeisenä mahdollisuutena osoittaa, että hän ottaa sademetsätuhon vakavasti. Lula on jo vuosia pitänyt asiaa esillä, mutta todelliset toimet ovat jääneet kovin vähäisiksi. Korruptoitunut paikallishallinto tuntuu olevan kaiken lainsäädännön ja hallinnon ulkopuolella ja koko ajan Amazonian sisään luikertelevat hakkuut ja tienrakennus ovat kovin, kovin kaukana hallituksen päämajasta.

Toivon sydämestäni, että presidentti Lula on tosissaan ja operaatio aloittaa uuden ajan Brasilian sademetsissä.

Sini Harkki

Eilen saimme tiedon, että viime syksyn aikana Brasilian Amazonasin sademetsien häviäminen on taas kiihtynyt ennätysnopeuteen. Syksyn sateisena kautena metsää raivataan yleensä vähemmän kuin keväällä. Satelliittitietoja analysoivan hallituksen instituution työntekijä arveli Guardianissa, ettei tällaista hävitystä ole nähty koskaan ennen syyskautena. Ei lupaa hyvää keväälle.

Brasilian presidentti Lula on jo monta vuotta lupaillut laittaa lopun Amazonasin hallitsemattomalle, usein laittomien toimijoiden häikäilemättömästi johtamalle tuhoamiselle. Lula on tehnyt hyviä aloitteita metsäkadon kuriin saamiseksi. Brasilialaisten kollegojen mukaan näiden toteuttaminen on kuitenkin ollut toivottoman heikkoa.

Tällä kertaa Lulan yllättivät ilmeisesti maailmanmarkkinat, joiden mukaan sademetsät nykyään seisovat tai kaatuvat. Yhdysvalloissa on lisätty tukia maissille, josta tehdään biopolttoaineeksi kelpaavaa etanolia. Monet amerikkalaiset soijan viljelijät ovat siirtyneet tukien takia tuottamaan maissia, soijan viljely on vähentynyt, ja soijan maailmanmarkkinahinta kasvanut. Tämä on saanut brasilialaiset sademetsän raivaajat ennennäkemättömään intoon - sademetsää raivataan soijapelloksi. Tosin ensi arvopuut myydään eurooppalaisille ja amerikkalaisille parketiksi, sitten laidunnetaan pari vuotta karjaa, josta tehdään pihvejä joka puolella maailmaa, ja viimeisenä on soijan vuoro kun viimeisetkin kannot on saatu kiskottua irti maasta.

Lulalla ja monilla maailman johtajilla alkaa olla jo kiinnostusta sademetsien häviämisen lopettamiseen. Ihmiskunta ei kestä sademetsäkadosta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja Amazonasin häviäminen uhkaa yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa kuivattaa puoli Brasiliaa. Kannustimet metsien säästämiseen eivät vain ole vielä läheskään yhtä voimakkaita kuin maailmanmarkkinahintojen heilahtelujen aiheuttamat vaikutukset. Maailmanmarkkinoiden yhdistyminen on antanut uuden poliittisen merkityksen vanhalle perhosefektiteorialle. Tuntuu, että mikä vain toimi voi aiheuttaa lähes mitä vain toisella puolella maailmaa, eikä homma näytä olemaan kenenkään hallinnassa. Olisiko tarvetta politiikan uudelle tulolle…?

Sini Harkki