neste

Käykääpä tarkastamassa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n brutaalin iskevä biopolttoaineaiheinen verkkopeli.

Virpi

| View | Upload your own

Greenpeacen aktivistit (mukana myös muutama sukupuuttouhan alla oleva oranki) kävivät protestoimassa Nesteen huoltoasemilla Neste Oilin uutta palmuöljypohjaista biodieseliä vastaan. Autoilijat suhtautuivat suurimmaksi osaksi positiivisesti tempauksiin. Myös Facebookissa oleva Neste Oil -ryhmä on kerännyt tähän mennessä jo yli 700 jäsentä.

Ihmiset näyttäisivät ymmärtävän palmuöljydieselin ongelmat varsin hyvin!

Virpi Oinonen

Neste Oil ilmoitti tänään aikovansa rakentaa NExBTL-biodieseltehtaan Singaporeen vuoden 2010 lopulla. Nesteen päätös sijoittaa tehdas palmuöljyplantaasien viereen osoittaa, että yhtiö rakentaa tuotantoaan voimakkaasti juuri palmuöljyn varaan. Puheet muista kestävämmistä raaka-aineista ovat jäämässä puheeksi. Teot puhuvat selvää kieltä.

Neste Oil on ensimmäinen yhtiö, joka on ottanut palmuöljyn laajamittaisen liikennepolttoainetuotannon raaka-aineeksi. Yhtiö on siis avaamassa uudet maailmanmarkkinat palmuöljylle. Liikennepolttoaineiden jano on maailmassa loputon. Palmuöljyn kysynnän raju kasvattaminen on suuri uhka Kaakkois-Aasian sademetsille, sillä kysynnän kasvu palmuöljylle johtaa väistämättä uusien plantaasien raivaamiseen sademetsäalueille. Alueen sademetsillä ei ole varaa Nesteen uhkapeliin. Nykyisellä metsätuhon tahdilla esimerkiksi orankien arvioidaan kuolevan sukupuuttoon luonnosta 5-10 vuodessa.

Neste puhuu mielellään sertifioidusta palmuöljystä, vaikka tällä hetkellä sitä ei ole edes saatavilla, ja Nesteen hankkiman palmuöljyn sertifioiminen kestää jopa kolme vuotta. Nykyiset sertifiointisuunnitelmat ovat sitä paitsi lievästi sanoen puutteellisia. Nyt RSPO sertifikaatti ei edes kiellä sademetsän kaatamista palmuöljyplantaasien tieltä, eikä siinä edes tarkastella palmuöljyn tuottamia ilmastopäästöjä.

Lopulta ongelma on kuitenkin vielä vakavampi. Tiukinkaan sertifiointi ei pysäytä metsien häviämistä, sillä palmuöljyn kysynnän kasvu houkuttelee lisää laittomia toimijoita markkinoille. Tarvitaan muita ratkaisuja ja niitä on olemassa useita. Sekä metsätuhon jarruttamiseen, että ilmastopäästöihin tepsii sama lääke: autojen ja liikenteen energiatehokkuus. Palmuöljyä kestävämpiä päästövähennyksiä saataisiin muun muassa vähentämällä autojen painoa ja ottamalla käyttöön tehokkaampia moottoreita. Tekniikat autojen päästöjen puolittamiseen ovat jo olemassa, mutta isot autovalmistajat ajavat kehitystä juuri päinvastaiseen suuntaan. Tekosyynä painon ja päästöjen kasvattamiseen käytetään, arvaatte jo varmaan, biopolttoaineita.

Harri Lammi

Viime viikonloppuna pysäytimme palmuöljytankkerin tulon Nesteen jalostamolle Porvooseen. Pimeällä merellä kovassa merenkäynnissä tapahtuneella mielenilmauksella onnistuimme lyömään palmuöljyn ongelmat voimakkaasti tapetille. Lisäksi se antoi arvokasta tukea Kaakkois-Aasian kampanjoitsijoillemme, jotka neuvottelevat paraikaa Indonesian hallituksen kanssa kiellosta laajentaa palmuöljyplantaaseja sademetsiin.

Mielenosoituksen jälkimainingeissa Neste Oil lähetti tiedotteen, jossa Greenpeacen kerrottiin vain vastustavan esittämättä ratkaisuja. Suomen media jätti tiedotteen oikeutetusti pitkälti huomiotta vaikka palmuöljyä ja Greenpeacen kampanjaa käsiteltiin edelleen.

Parempaa oli kuitenkin luvassa. Seuraavana päivänä tiedotteen lähettämisestä kysyin biopolttoaineseminaarissa Nesteen edustajalta, miten Neste luulee voivansa estää sen, että palmuöljyn kasvava kysyntä dieselin raaka-aineeksi johtaa uusien plantaasien raivaamiseen sademetsiin. Vastaus oli, että ratkaisu ei ole Nesteelle vielä kirkastunut, mutta lupaavimmat ehdotukset ovat tulleet - Greenpeacelta! (Olemme ajaneet hakkuukieltoa Kaakkois-Aasiaan sekä metsien suojelua tukevaa rahastoa Kioton ilmastosopimuksen osaksi.)

Samassa seminaarissa sekä kansainvälinen WWF että OECD:n tutkija vahvistivat Greenpeacen esillä pitämän huolen siitä, että palmuöljyn sertifiointi ei estä metsien tuhoa (ks. seminaarissa pidetyt esitykset). Tämä johtuu siitä, että uudet plantaasit raivataan lähes poikkeuksetta sademetsiin ja kysynnän kasvu johtaa paineeseen raivata lisää plantaaseja.

Lauri Myllyvirta