keskusta

You are currently browsing articles tagged keskusta.

Luonnoksia eduskunnasta 12.11.2008
Luonnoksia lähetekeskustelusta (Virpi Oinonen)

Kävin viime viikolla Päästöpäättäjät -projektin vapaaehtoisten plus muutaman muun ilmasto- ja energia-asioista kiinnostuneen kansalaisen kanssa eduskunnassa seuraamassa hallituksen ilmastostrategian lähetekeskustelua. Mukana oli myös WWF:n ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi.

Pyysin lehtereillä olleita kirjaamaan paikan päällä ylös vaikutelmiaan puolueiden ryhmäpuheenvuoroista (sisällöstä ja ulosannista). Tässä kooste keräämistäni palautteista.

Vasemmistoliitto: Arhinmäki lehterin ylivoimainen suosikki

Ylivoimaisesti positiivisimmat arviot keräsi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen ryhmäpuheenvuoro. Arhinmäen puhe sai kiitosta sekä sisällöstä, että ulosannista. Se koettiin ainoaksi todella kriittiseksi ryhmäpuheenvuoroksi.

-Arhinmäen puhehan oli loistava! Miten paljon siinä sitten on opposition uhoa, en tiedä, mutta puheen tuonti mediassa enemmän esille olisi ollut tärkeää, koska vihreät eivät niitä asioita tuoneet esille, vaikka olisi pitänyt. (Jukka)

-Vain oppositiosta noussut Vasemmistoliiton Arhinmäen kriittinen puhe herätti yleisestä epämääräisyysmuminasta tyyliltään ja sisällöltään. Voidaan tietysti sanoa, että helppohan se on oppositiosta, vaan eipä sieltä muita vastaavia lausuntoja kuultu. Vas.liittoa kokonaisuudessaan ei voi kehua esim. änkyrä-välihuudoin Arhinmäen puheitakin häirinneen edustajatoveri Matti Kankaan “visioiden” takia, puheenvuorossaan hän oli jossain aivan eri suunnilla harhailemassa. (Leena)

-Oli paljon hyviä huomioita selonteon puutteista. Puheenvuoro oli myös todella aggressiivinen ja kärkäs. (Nimetön)

-Plussaa ponnekkuus, miinusta epäkonkreettisuus, lähinnä kritiikkiä (Nimetön)

-Kouluarvosana: 10
Mahtava puheenvuoro! (Marja, WWF)

Lue: Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro (Paavo Arhinmäki).

Keskusta: Turvepuheet eivät lämmittäneet

Keskusta sai lehtereiltä lunta tupaan mm. ydinvoimasta ja turpeen suosimisesta. Positiivista palautetta tuli syöttötariffien puolustamisesta.

-Keskustan puheenvuorolle plussaa säästöistä puhumisesta, (pitkät) miinukset turpeen ja lisäydinvoiman kannatuksesta. (Nimetön)

-Mun korvaan tuo puheenvuoro kuulosti aika paljon vain jatkolta siihen alkupuheenvuoroon (hallituksen puheenvuoro).  (Niko)

-Törkeän selvästi käy esille keskustan pyrkimys käyttää tilannetta hyväksi syrjäseutujen työllisyydelle. Toisaalta siinä ei ole pahaa, mutta jos se saadaan aikaiseksi väkisin vaikka turpeella, niin ei vaikuta aidolta huolelta oikean asian takia. Ydinvoiman osalta ei mitään selkeyttä. (Jukka)

-Kouluarvosana 7-
Plussaa sähköautot, joukkoliikenne, syöttötariffit, maininta Sternin hengessä “kallein vaihtoehto on olla tekemättä mitään”. Miinusta lisäydinvoima, lisävesivoima, turpeen lisäys (Marja, WWF)

Lue: Keskustan ryhmäpuheenvuoro (Antti Rantakangas)

Kokoomus: ydinvoimapuolue näki ilmastonmuutoksen torjunnassa myös mahdollisuuksia

Kokoomus sai positiivista palautetta siitä, että se näki ryhmäpuheenvuorossaan ilmastonmuutoksen torjunnan myös mahdollisuutena. Ydinvoimamyönteisyys ja turve taas toivat suurimmat miinuspisteet.

-Kokoomuksen mukaan energiatehokkuutta pitäisi vielä selonteosta vielä lisätä. Hyvä huomio oli se, että halutaan pyrkiä kehittämään uusia teknologioita ja huomataan, että se lisää työpaikkoja ja tuo rahaa. (Niko)

-Kokoomukselle plussaa energiatehokkuuspuheista ja (suurta) miinusta turpeen ja lisäydinvoiman kannatuksesta. (Nimetön)

-Kouluarvosana 8+
Plussaa mm: Energiatehokkuus yhdyskuntarakenteessa, Suomen oltava ilmastopolitiikan etulinjassa
Plus/miinus: turpeen käyttö ok jos “ilmaston kannalta kestävää”
Miinusta mm: ydinvoima ja tuulivoiman ympäristövaikutuksilla pelottelu
(Marja, WWF)

Lue: Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro (Sanna Perkiö)

Vihreät: Liikaa kompromisseja

Vihreiltä odotetaan selkeästi enemmän kuin muilta puolueilta mitä ilmasto- ja energiakysymyksiin tulee. Vihreät saivat lehteriporukalta kritiikkiä liiasta kompromissihalukkuudesta. Kiitosta tuli ydinvoiman selkeästä vastustamisesta.

-Aivan liian pliisua vihreää politiikkaa. En ymmärrä miten vihreät voivat riman alittaen viedä tuollaista strategiaa eteenpäin. Onneksi Tynkkynen toi selvästi esille kannan ydinvoimaan ja Olkiluoto 3:sen ongelmat, mutta mielestäni se ei riitä. Haiskahtaa, että haluavat olla vallankahvassa kiinni, joten joutuvat liiaksi joustamaan heille tärkeistä asioista. (Jukka)

-Vihreät katsoo strategian “yli” tulevaisuuteen -> strategia on ensimmäinen askel, ei kannata huolestua olimme tätä laatimassa, vastustamme silti ydinvoimaa. (Nimetön)

-Kouluarvosana: 9- (Marja, WWF)

Lue: Vihreiden ryhmäpuheenvuoro (Oras Tynkkynen)

SDP: Hampaaton pääoppositiopuolue

Monet tuntuivat olevan pettyneitä SDP:n puheenvuoroon. Puolueen huoli metsä- ja metalliteollisuuden toimintaedellytyksistä tuntui monien mielestä jyräävän ilmaston (ja uusiutuviin panostamisen). Positiivista palautetta puolueen puheenvuoro sai energiatehokkuuden esiin nostamisesta.

-Ehkä Arhinmäki piti sen voimakkaan opposition puheen, ettei demareita edes huomannut. (Nimetön)

-Sosiaalidemokraattien puhe oli varmaan yleensäkin sisällyksettömin; jonkinlainen vastaveto ja tarpeeton riitautusyritys syöttötariffeja vastaan sertifioinnin puolesta oli ainoa konkreettinen kohta heidän “tulosvihreissä” uinuvissa unelmissaan. (Plussaa kyllä energiatehokkuuden korostamisesta; joukkoliikenne esim.) (Leena)

-Plussaa: energiatehokkuuden parantamiseksi on mahdollista tehdä enemmän kuin hallitus esittää. (Nimetön)

-Kouluarvosana: 7
Plussaa: Haastaa ottamaan 30% -tavoitteen paremmin huomioon. Haastaa energiatehokkuuteen.
Miinusta: vastustaa syöttötariffeja, metsä- ja metalliteollisuuden viihtymisestä huolehtiminen
(Marja, WWF)

Lue: SDP:n ryhmäpuheenvuoro (Antti Vuolanne)

RKP: Kiitosta ydinvoimaristiriitojen tunnustamisesta

RKP:n puheenvuorosta ihmisille tuntui jääneen mieleen pääasiassa ydinvoima.

-Ruotsalaisille plussaa biokaasun hyödyntämisen korostamisesta konkreettisin esimerkein ja energiatehokkuuden korostamisesta, miinus turpeen ehdottomasta kannatuksesta. Pieni (piki-liten) plussa siitä, ettei puolueen puheenvuoro seissyt ehdottomasti ydinvoiman puolesta vaan tunnusti puolueessa olevan erilaisia kantoja. (Leena)

-Tylsä, tyhjä (Nimetön)

-Kouluarvosana: 8
Plussaa: syöttötariffit ok, ei Vuotosta tai Kollajaa, ei palmuöljyn käytölle, CCS (hiilen talteenotto) riskaabelia
Miinusta: turve
Plus/miinus: ydinvoima jakaa ryhmää
(Marja, WWF)

Lue: RKP:n ryhmäpuheenvuoro (Christina Gestrin)

Kristillisdemokraatit

Kristillisten ryhmäpuheenvuoro sai kiitosta mm. ydinvoiman ongelmien mainitsemisesta ja tuulivoiman ajamisesta.

-Plussaa tuulivoiman käytön hallituksen esitystä voimakkaamman lisäämisen puolustamisesta. (Nimetön)

-Kouluarvosana: 7 ½
Plussaa: 3000 MW uutta tuulivoimaa, syöttötariffeille kyllä, pien-bio-CHP:tä lisää, liikenteen biopolttoaineisiin kotimaista puuperäistä raaka-ainetta, vaati lisää kunnianhimoa
Miinusta: Lisää vesivoimaa, ydinvoimaa, hiilivuoto-ongelma päästökaupassa
(Marja, WWF)

Lue: Kristillisten ryhmäpuheenvuoro (Kari Kärkkäinen)

Perussuomalaiset: “Turve on resurssi, ei rikos”

Moni kiinnitti huomiota puolueen puheenvuorossa esiintyneeseen turvekommenttiin. Yleisvaikutelmana Pirkko Ruohonen-Lernerin pitämässä puheessa näytti olevan välinpitämättömyys ilmastoasioita kohtaan.

-Vaisu, selkeä (Nimetön)

-Kouluarvosana: 5
Miinusta mm: Vaatii lähinnä muita maita mukaan “talkoisiin”, Suomen päästöjen vähättely, “turve on resurssi, ei rikos”, “ruuhkamaksuja emme hyväksy”
Plussaa: kriittisyyttä ydinvoimaa kohtaan
(Marja, WWF)

Lue: Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro (Pirkko Ruohonen-Lerner)

Muita huomioita

-Poliitikkojen puheisiin täytyi usein keskittyä kuin vieraaseen kieleen. Kyydissä pysymistä vaikeutti myös se, että puheissa usein jotain hyvän asian esittelyä seurasi surutta samoin äänenpainoin jonkin aivan päinvastaisen keinon suosiminen - pysyvätköhän puhujat aina itsekään omassa kyydissään…

Vähän sellainen tunnelma vallitsi, että tehtiin nyt tämmöinen, kun EU kerta käskee. Mutta jämäköinä ja aika ovelina suomalaisina tehdään vain minimi ja vieläkin vähemmän, jos ei kerran muutkaan, niin ei meijänkään tartte… Ikään kuin ilmastonmuutos olisi vain EU:n juoni… (Leena)

Virpi


HS:n uutinen kepun kansanedustajan kähminnästä poikansa liiketoiminnan hyväksi on jälleen uusi esimerkki siitä, miten Suomessa ajetaan ympäristöhallintoa alas. Kansanedustaja Klaus Pentin poika viljelee marjoja pohjavesialueella. Vesien suojelu kaventaa ikävästi perheen tuloja, joten keskustaedustaja haluaa tutkimushankkeen, jonka lopputuloksena maanviljelijät pääsisivät vapaammin ruiskuttamaan myrkkyjä.Kehittyvien maakuntien Suomessa luonnolla ja ympäristöllä ei ole väliä. Niinpä Klaus Pentti sai tutkimushankkeensa hallitusohjelmaan. Pohjavesialueiden suojelusta vastaa ympäristöministeriö, mutta hallitus on antanut asian valmisteltavaksi Maa- ja metsätalousministeriölle. Miksiköhän?

Tapaus muistuttaa metsien suojeluun liittyvistä kähminnöistä. Päälinjoja on kaksi. Ensinnäkin, tutkimukselle annetaan palttua. Kun vuosien aikana kertyneet tutkimukset yhä uudestaan ja uudestaan osoittavat metsien suojelun olevan huonolla tolalla, metsäsektori hokee ettei asiaa ole tutkittu tarpeeksi. Se vaatii uusia tutkimushankkeita, joiden aikana ei tietenkään pidä rajoittaa metsien hakkuita tai suojella lisää metsiä - onhan asia epäselvä, ja vaatii tutkintaa. Toinen tapa on yksinkertaisesti ottaa asioiden hoito pois ympäristöhallinnolta, ja antaa ne metsätalousviranomaisille.

Viime vuosina lain suojelemien ns. erityisesti suojeltavien uhanalaisten lajien elinpaikkojen rajaaminen valtion metsissä on otettu pois asiasta lakisääteisesti vastaavilta alueellisilta ympäristökeskuksilta. Asian hoito on annettu Metsähallitukselle - liikelaitokselle, joka saa suurimman osan tuloistaan hakkaamalla samoja metsiä joita sen oletetaan suojelevan. Yksityismailla metsälain suojelemien erityisen arvokkaiden elinympäristöjen kartoitustiedot on salattu ympäristöhallinnolta, ja ne ovat vain metsätalousviranomaisten hallussa. Miksiköhän, mitäpä luulette?

Parhaillaan keskusta ajaa järjestelmällisemmin alas koko ympäristöhallintoa. Ympäristökeskukset lakkauttavasta ALKU- hankkeesta on julkisuudessa keskusteltu hyvin vähän. Matti Vanhasen “valmistelussa olevista asioista ei keskustella, ja päätetyistä ei kannata enää keskustella” linja tuntuu toimivan.

HS:n marjauutinen herättää muitakin kysymyksiä, vaikka ne eivät tähän aiheeseen varsinaisesti kuulukaan. Kysytään silti: eikös kotimaisten marjojen pitänyt olla puhtaita? Niin puhtaita, että marjatiloilla käytetään pohjavesille vaarallisia myrkkyjä? MTK ja Suomen Keskusta - hyvää Suomesta!

Matti Liimatainen

Vihreät ylsivät historialliseen vaalivoittoon ja muiden puolueiden ehdokkaat mainostivat järki-, arki-, tosi- ja megavihreyttään. Ympäristöasioiden arvostus on tainnut tulla jäädäkseen.

Toivoa sopii, etteivät kokoomuksen työrukkaset jääneet juhlapaikan narikkaan, nimittäin nythän ne talkoot vasta alkavat. Seuraavien neljän vuoden aikana kunnista on tultava aktiivisia ilmastotoimijoita, jotka vähentävät määrätietoisesti omia päästöjään ja tekevät ilmastoystävällisistä valinnoista kuntalaisilleen niitä kaikkein houkuttelevimpia.

Erinäisiltä hihojen heiluttajilta ja hihojen käärijöiltä odotetaan nyt konkreettisia toimenpiteitä esimerkiksi vaalien suosikkiteemaksi nousseen joukkoliikenteen hyväksi. Vihreiden lisäksi myös kulta- ja hopeapalleille nousseet puolueet lupasivat houkuttelevampaa, toimivampaa ja edullisempaa joukkoliikennettä sekä kevyen liikenteen tarpeiden huomioimista. Kokoomuksen olisi myönnettävä, että käytännössä tämä tarkoittaa myös yksityisautoilun rajoittamista – ainakin jos puhutaan pääkaupunkiseudusta, missä yksityisautoilulle on aitoja vaihtoehtoja.

Tätä myös enemmistö meistä helsinkiläisistä haluaa. Äänestimme valtuuston, jossa 60 prosenttia kannattaa yksityisautoilijoilta kerättäviä ruuhkamaksuja.

Kokoomus ei perinteisesti ole ollut mikään ympäristöpuolue, mutta se, että kokoomuksen suurimmaksi ääniharavaksi nousi nimenomaan Jan Vapaavuori, joka on ajanut rakennusten energiantuhlauksen suitsimista ja kritisoinut haulikolla ammuttua, autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta, on lupaavaa. Rakentamisesta vastaavana ministerinä hänellä on mahdollisuudet nähdä aitiopaikalta, miten kuntien ja valtion välistä yhteistyötä on lisättävä, jotta olemassa olevaa rakennuskantaa voidaan nopeassa aikataulussa korjata mahdollisimman energiapihiksi.

Siispä sanoista tekoihin Jan!

Siitä, mistä keskustan vaalitappio lopulta johtui, kuulemme varmasti lähipäivinä ja -viikkoina monen monta teoriaa. Tässäpä teille yksi: Olisiko kuitenkin niin, että kansalaisten mielestä ”maakuntien Suomea” on kehitettävä jotenkin aivan muuten, kuin (bad) ideaparkeilla?

Kaisa Kosonen

(Päivitetty 27.10. klo 22.37)

Vihreät julkaisivat tänään uuden metsäohjelmansa , jonka linjaukset ovat  erittäin kiinnostavia. Vihreät ehdottavat, että työtä ja hyvinvointia voidaan saada metsistä entistä enemmän pelastaen samalla metsämme sukupuuttoaallolta.

Tärkein lääke tähän on metsänhoitotapojen monipuolistaminen ja uusien tuotteiden jalostaminen puusta. Eli suomeksi - sen sijaan, että kaikista metsistä yritetään saada bulkki-kuitupuuta halvan sellun raaka-aineeksi kasvatettaisiin osassa metsistä korkealaatuisempaa ja hidaskasvuisempaa puuta ja tehtäisiin huonekaluja. Paljon mahdollisuuksia piilee myös bioteknologian ja energiatuotannon puolella.

Harvinaisen raikasta. Voisi tietysti ajatella, että vahvat signaalit paperin kysynnän hidastumisesta lähimarkkinoilla ja eteläisen sellun suosion kasvu olisivat saaneet poliitikot ajattelemaan tuotantopaletin laajentamista jo aiemmin. Kansallinen metsäpolitiikkamme on kuitenkin viimeiseen asti uskonut jo vuosikymmeniä hallinneeseen mantraan. Harvenna, harvenna, avohakkaa, enemmän ja enemmän kuutioita, niin hyvinvointi nousee eksponentiaalisesti. Viimeisimmän kansallisen metsäohjelman taustalle tehdyt analyysit osoittivat jo suurta muutosta, mutta varoitus kaikui kuuroille korville. Ohjelma oli samanlainen kuin aina ennenkin. Tukia yksityisille metsänomistajille ja helpotuksia metsäteollisuudelle.

Metsäammattilaiset ovat tähän asti vaientaneet kuoliaaksi kaikki vaihtoehtoiset näkemykset metsänhoidosta. Avohakkuuttoman metsänhoitomallin puolesta puhujia on kohdeltu kuin spitaalisia. Samalla on tehokkaasti vaimennettu kaikki mahdollinen innovaatiopotentiaali ja toisinajattelijoiden ideat, joista olisi voinut kasvaa monipuolisempaa metsien käyttöä. Nyt kun kriisi on jo ilmeinen, toivotetaan vihdoin “ulos laatikosta” -ajatukset tervetulleeksi. Jopa Keskustan piirissä tunnustetaan, että uusille ajatuksille on tarvetta. Elämme kiinnostavia aikoja.

Sini Harkki