Kilpailun tuomaristo (kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen, Greenpeacen metsäkampanjoitsija Sini Harkki ja valokuvaaja Matti Snellman) ovat nyt tehneet ratkaisunsa ja julkistaneet voittajat. Tuomaristo katsoi kuvia arvioidessaan ympäristösanoman kuvan eduksi, joskaan kuvan ei tarvinnut olla luontokuva. Toinen eduksi katsottava arviointikriteeri on kuvan yllätyksellisyys.

Voittajakuva

Kuvaaja: Juuso Heinisuo. Kuva Flickrissä.

Tuomariston kommentit:

Sini Harkki:
“Hieno kuva, joka on samalla selvä sanoma Suomen vesistöjen tilasta.”

Pertti Salolainen:
“Kuvassa on samaan aikaan suomalaista ihannemaisemaa ja ihmisen vaikutus ympäristöön. Näiden välinen kontrasti on hyvä.”

Matti Snellman:
“Kuva alkaa ylhäältä ihannemaisemana, mutta alemmas katsoessa paljastuu pinnan alta karu totuus.”

Toinen sija

Kuvaaja: Ella Karjalainen. Kuva Flickrissä.

Tuomariston kommentit:

Sini Harkki:
“Tämä maisema soittaa kaikille kelloja. Tämän olemme kaikki nähneet ennenkin”

Pertti Salolainen:
“Ikään kuin kaksi raiskauksen uhria, ihminen ja suomalainen maisema. Kuvan nimi voisikin olla ‘Kaksi raiskattua’.”

Matti Snellman:
“Kuvassa on vahvaa symboliikkaa. Vaikka tilanne on lavastettu, on tytön asennossa uskottavuutta. Tässä kuvassa on hyvä ajatus, joka on toteutettu hienosti.”

Kolmas sija:

Kuvaaja: Niina Nevalainen. Kuva Flickrissä.

Tuomariston kommentit:

Pertti Salolainen:
“Tehtaankin huomioonottaen hyvin kaunis kuva. Suomi on elänyt metsästä, sikäli kansallismaisema. Symboloi Suomen varallisuutta.”

Sini Harkki:
“Kaunis kuva, jopa positiiviinen ympäristösanoma, kun ottaa huomioon kuinka vesistöjen tila on parantunut vuosikymmenten aikana metsäteollisuuden prosessien puhdistamisesta.”

Matti Snellman:
“Kaunis kuva. Hieno ruska ja järven tyyneys. Etualan käyttö on myös taitavaa. Ikään kuin kaksi kuvaa yhdessä.”

Kaikki Kansallismaisema –kilpailuun osallistuneet kuvat löytyvät kilpailun omilta Flickr -sivuilta.

Virpi Oinonen

ShareThis

Kansallispuistojen ulkopuolella viiden minuutin metsät taitavat olla se keskivertokansalaisen ainoa kosketus villiin, alkuperäiseen metsään, joka joskus peitti Suomea. Nykyään 90% Suomen metsistä on metsätalouden käytössä.

Seppo ja Kovalainen ovat tehneet metsiemme tilasta valokuvakirjan Metsähoidollisia toimenpiteitä. Kirjan metsien kuvat muistuttavat hieman Matti Snellmanin Kansallismaisema -näyttelyn kuvia. Molemmissa tuodaan esille mitä tehometsätalous on maamme metsille tehnyt.

Pikkuhiljaa Suomen metsien tila näyttää nousevan yleiseen keskusteluun. Onneksi.

Virpi

ShareThis

Käsi ylös kuinka monen silmien edessä siintää koskematon metsämaisema (kenties kirkasvetinen järvi taustalla väikkyen) kuullessaan sanan “kansallismaisema”? Oletettavasti aika monella, edes toiveunissa, vaikka suurin osa Suomen metsistä onkin läpikotaisin hakattuja ja järvien rannoillakin siintää valitettavasti yhä useammin avohakattu maisema. Joskus ehkä muutaman metrin puurivillä eli “suojavyöhykkeellä” tai viidellä hakkuun keskelle pystyyn jätetyllä puulla ja risulla modernisoituna.

No, kansallisomaisuutemme hakkaajan Metsähallituksen mielestä ihmisten pitäisi todellakin säilyttää mielikuvansa koskemattomista maisemista. Sen ei olisi suotavaa muuttua muuksi, joten avohakatuista maisemista ei saisi ottaa eikä julkaista kuvia. Kun lähetimme kutsuja tänään avattuun kansallismaisema.fi -näyttelyyn, jo kutsussa oleva kuva Sodankylän Pomokairan alueelle hakatusta irvokkaasta maisemasta sai Metsähallituksen ahdistumaan. Onhan perin masentavaa, kun omat pahat teot ovat kaiken kansan nähtävissä.

Maisema jonka näet ei ole maisema jonka näet

Niinpä Metsähallitus kävi selittämään, että kuvan avohakkuu ei ole avohakkuu, koska sen nimeksi on annettu kaistalehakkuu, ja että maisemakuva “johtaa harhaan”, koska hakkuu on tehty 80-luvulla eikä eilen, eikä tällaisia hakkuita mukamas enää tehdä.

YK:n ympäristöohjelma UNEP:in julkaisema satelliittikuvapari Savukosken ja Sallan rajamailla viimeisen 20 vuoden aikana tehdyistä törkeistä avohakkuista on Metsähallituksen viestintätoimiston mukaan myös harhaanjohtava, koska jostain muualta, esimerkiksi suojellusta kansallispuistosta otetussa satelliittikuvassa hakkuita ei näkyisi näin paljon…

Näin tökeröjä selityksiä metsäsektorin on keksittävä sitä mukaa lisää kun todisteita suomalaisen metsätalouden törkeyksistä julkaistaan eri foorumeilla ja kansan mielipiteet muuttuvat metsien avohakkuille ja luonnon monimuotoisuuden hävittämiselle kielteisiksi. Suomalaisille tärkein metsiin liittyvä arvo on luonnon monimuotoisuus, kertoo Helsingin yliopiston Metsäekonomian laitoksen viime viikolla julkaisema tutkimus. Suuri enemmistö vastaajista katsoi, ettei luonnon monimuotoisuutta huomioida tarpeeksi Suomen metsäpolitiikassa. Avohakkuita vastusti lähes 70 prosenttia vastaajista.

Matti Liimatainen

ShareThis

Mitä on suomalainen kansallismaisema? Humisevia harjuja, suojaisia kuusikoita ja kimmeltäviä vesiä? Vai tehometsätalouden aikaansaamaa pusikkoa ja hakkuuraiskiota? Muodosta oma mielipiteesi Kansallismaisema.fi -näyttelyssä.

Näyttely löytyy netistä osoitteessa www.kansallismaisema.fi ja fyysisesti Sanomatalon mediatorilla Helsingissä 29.3. asti.

Virpi

ShareThis