jukka laaksonen

You are currently browsing articles tagged jukka laaksonen.

Stuk -ydinvoimateollisuuden sylikoira?
Tiukka vahtikoira-asenne

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kummeksui eilen STT:lle Säteilyturvakeskuksen pääjohtajan Jukka Laaksosen ydinvoimaintoilua. Oli jo aikakin. Listaamme Laaksosen parhaat viime viikkojen ja vuosien varrelta.

Laaksonen sanoi Radio Vegalle viime viikon maanantaina (25.8.) STUK:in olevan varma, että Olkiluodossa on tehty kaikki ”jättebra”. Olkiluotoon tehdyn erityistarkastuksen tarkoitus oli ainoastaan lopettaa mediahäly ongelmista.

Erityistarkastuksen tulosten julkistamisen yhteydessä Laaksonen valitteli (Kauppalehti 29.8.), että ”viime viikkojen hitsausväitteiden tutkimiseen tärväytyi liikaa STUK:n aikaa ja vaivaa.” Voimalan hintaan tuli niiden takia lisää ”varmaan sata tuhatta euroa”.

(Mitä siitä, että tarkastuksessa todettiin puutteita mm. hitsausohjeiden käytössä, laatuongelmista raportoinnissa sekä työnjohdon pätevyydessä ja kielitaidossa.)

Edellisenä torstaina (22.8.) Laaksonen kertoi MTV3:lle, että Areva on maailman vahvin ydinvoimatoimittaja ja sillä on maailman paras reaktori. Lisäksi Laaksosen mukaan STUK:lla ei ollut mitään syytä epäillä Arevan vilpittömyyttä - kaksi päivää sen jälkeen, kun kaksi työntekijää oli kertonut julkisesti, että heitä ja muita työntekijöitä on uhkailtu vaikenemaan laatuongelmista.

Pari viikkoa sitten julkisuuteen vuosi STUK:in kirje Arevalle, jossa Laaksonen vakuuttaa, että “teemme parhaamme välttääksemme tarpeettomat myöhästymiset Olkiluodossa” ja ettei hänellä ”ole epäilyksiä lopullisen tuotoksen hyväksyttävyydestä” - hankkeen ollessa alle puolessa välissä (Kauppalehti 29.8.).

Laaksonen on toistuvasti puhunut voimakkaasti ydinvoiman lisäämisen puolesta, mm. Helsingin Sanomien haastattelussa 1.2.2008: ”Ydinvoima on ainoa tällä haavaa mahdolliseksi osoitettu keino jauhaa maailmaan tarpeeksi energiaa.”

Aiemmin Laaksonen kertoi (A-studio 13.11.2001), että on ”erittäin hyvät mahdollisuudet”, että Sosnovyi Borin ydinvoimala ja maanpäällinen käytetyn polttoaineen varasto kestäisivät matkustajalentokoneen törmäyksen

STUK teki myös vuonna 1994 erityistarkastuksen, silloin Majakin ydinjätelaitokselle Venäjälle, jonne vietiin Loviisan reaktorien korkea-aktiivinen ydinjäte. Tarkastuksen jälkeen Laaksonen julisti (HS 20.2.1994), että ”ydinjätteiden vienti Venäjälle on ekologisesti perusteltua” ja Majakin tuhansia ihmisiä sairastuttanut ydinjätelaitos ”toimii hyvin”. Väitteensä STUK perusti laitoksen johtajilta ja Venäjän viranomaisilta saatuihin tietoihin. Majakin takia sairastuneiden ja kärsivien ihmisten tarinoihin voi tutustua täällä.

Tänä vuonna Laaksonen on sen sijaan julistanut (HS 1.2.2008), että ”Suomi on ratkaissut ydinjätteensä loppusijoituksen”, vaikka turvallisuustutkimukset saadaan päätökseen aikaisintaan neljän vuoden kuluttua.

On tietysti hienoa, että Suomeen on perustettu oma laitos valvomaan ranskalaisen ydinvoimateollisuuden etuja Suomessa, mutta kuka vahtisi ydinvoimaloiden turvallisuutta?

Lauri Myllyvirta

Säteilyturvakeskus julkistaa tänään klo 13-14 Olkiluodossa tekemänsä erikoistarkastuksen alustavat tulokset. Raportista riippuu paljon, sillä Säteilyturvakeskus määrittelee suuren yleisön silmissä, mikä lopullinen totuus Olkiluodon viallisista hitseistä ja ongelmien salailusta on. Keskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen ehti jo maanantaina kertoa Radio Vegalle, että erikoistarkastuksen tarkoituksena on ainoastaan lopettaa mediahäly asiasta, sillä Säteilyturvakeskus tietää jo, että Olkiluodossa on tehty kaikki “jättebra”. Sen jälkeen Greenpeacen väitteet mm. turvallisuusongelmien raportointikielloista, hitsausohjeiden puuttumisesta ja epäpätevästä hitsaustyön johdosta on kuitenkin myönnetty ainakin osittain oikeiksi.

STUK:lla on suuri kiusaus peitellä oman valvontansa epäonnistumista, kuten viikon takainen “kaikki hyvin” -raportti osoitti. Mutta pidemmällä tähtäimellä STUK säilyttää uskottavuutensa parhaiten, jos se myöntää virheensä ja toimii päättäväisesti rakenteisiin jääneiden laatupuutteiden korjaamiseksi. Odotan jännityksellä, minkä linjan STUK valitsee.

Lauri Myllyvirta

Kauppalehden STUK -juttu
Kauppalehti 22.8.2008

Greenpeace ja YLE:n Ajankohtainen Kakkonen esittelivät parin viime viikon aikana todisteet siitä, että Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla on rikottu ydinturvallisuutta ja Suomen rakennusmääräyksiä sekä peloteltu työntekijöitä olemaan raportoimatta rikkeistä edes työmaan tarkastajille. Säteilyturvakeskukselta meni viikko tarkastaa syytteet, vapauttaa ydinvoimalan rakentajat kaikista epäilyksistä ja selvittää vielä, että vaikka rikkeitä olisi tapahtunut, ne eivät olisi vaikuttaneet voimalan turvallisuuteen.

Vaikuttavaa! Miten se onnistui?

Säteilyturvakeskus kysyi yrityksiltä itseltään.

Kuvittele sama tilanne jossain toisessa yhteydessä: poliisille soitetaan myymälävarkaasta. Valvontanauhojen perusteella todetaan, että varkaus tapahtui ja onnistutaan tunnistamaan syyllinen. Poliisi soittaa epäillylle, joka kertoo olleensa kotona katsomassa televisiota ja että vaikka hän olisi varastanut jotain, se ei olisi ollut mitään kallista. Poliisi raportoi, että rikosta ei tapahtunut, ja vaikka se olisikin tapahtunut, siitä ei olisi koitunut merkittävää taloudellista vahinkoa.

Miksi vaivautua tutkimaan sormenjälkiä tai vuodettuja teknisiä dokumentteja kun meillä on kännykät?

Ongelmana tietysti on, kuten nopeimmat saattoivat huomata, että epäilty ei välttämättä ilmoita syyllistyneensä rikokseen, vaikka sitä pyydettäisiin kohteliaasti. Tämän mahdollisuuden poissulkemiseksi on tärkeää, että valvovan viranomaisen ja sen valvomien yritysten välit ovat lämpimät ja luottamukselliset. Näistä lämpimistä väleistä saatiin osoitus, kun Kauppalehti julkisti eilen Säteilyturvakeskuksen pääjohtajan Jukka Laaksosen kirjeen Olkiluotoon reaktoria rakentavan ranskalaisen ydinvoimajätti Arevan toimitusjohtajalle Anne Lauvergeonille.

Laaksonen vakuuttaa kirjeessä, että “teemme parhaamme välttääksemme tarpeettomat myöhästymiset Olkiluodossa” ja että hänellä ”ei ole epäilyksiä lopullisen tuotoksen hyväksyttävyydestä”.

Kauppalehti kysyi aiheellisesti, eikö pitäisi odottaa että laitos valmistuu, ennen kuin alkaa julistaa näin.

Edelleen Laaksonen julistaa, että:

”Voitte olla varma, että epäystävälliset lehtikirjoitukset eivät ole vaikuttaneet minuun enkä anna niiden vaikuttaa hyvään yhteistyöhön organisaationne asiantuntijoiden ja johdon kanssa.”

”Tunnustan täysin Arevan arvon läntisen Euroopan ja Yhdysvaltojen ydinvoimarakentamisen resurssien uudelleen vakiinnuttajana, enkä usko, että mikään muu yhtiö olisi voinut tehdä sitä vallitsevissa olosuhteissa paremmin. Arvostan myös omaa henkilökohtaista omistautumistasi ja sitä, että olet välittänyt päteviä henkilöitä projektin kohtoon.”

Ja MTV3:n haastattelussa Laaksonen sanoo:

“Areva ja sen taustalla aikaisemmin olleet yhtiöt ovat edelleenkin maailman vahvin ydinvoimatoimittaja ja heillä on maailman paras ja turvallisin tuote eikä meillä ole mitään syytä epäillä sitä eikä meillä ole myöskään syytä epäillä heidän vilpittömyyttään.”

Viimeinen lausahdus on poikkeuksellinen luottamuksen osoitus, sillä Laaksonen antoi sen kaksi päivää sen jälkeen, kun selkeät todisteet laatuongelmien salailusta oli julkaistu. Muut ydinvoimaloita toimittavat firmat eivät välttämättä ole riemuissaan nähdessään, kuinka Suomen ydinturvallisuuden vahtikoira pitää isäntänään nimenomaan ranskalaista ydinvoimateollisuutta. Mutta jos heillä on asiaa Suomeen tulevaisuudessa, varmasti heistäkin tulee hyviä ystäviä Suomen rakastettavan vahtikoiran kanssa.

Lue Jukka Laaksosen aiemmista lausunnoista Kaisa Kososen blogimerkinnästä.

Lauri Myllyvirta