VTT:n tuore tutkimus osoittaa jälleen kerran, miten vastuutonta ja älytöntä Nesteen palmuöljyn käyttö on - ilmastopäästöt ovat moninkertaiset fossiilisiin polttoaineisiinkin verrattuna:

“Some 25% of current palm oil plantations are on peatlands and that as much as over 50% of new plantations will be developed on peatlands. Production of 1 tonne of palm oil on peat soil causes CO2 emissions between 10 and 30 tonnes.

Fossiilisen dieselin päästöt ovat noin 4 tonnia hiilidioksidia / tonni dieseliä, kun koko elinkaari huomioidaan.

Myös kuvaus palmuöljyntuotannon muista ympäristövaikutuksista on ikävää luettavaa:

“Leaching agrochemicals and sediments are also causing severe water pollution, leading to fish and coral kills. A recent study by WWF found that effluents from palm oil mills and chemical and fertiliser run-offs enter rivers on which local communities depend and there is a high concentration of heavy metals, particularly lead, in the fish (Johnston 2008). Paraquat dichloride, a toxic herbicide banned in several countries, is quite commonly used on palm oil plantations.”

Eduskunta käsittelee juuri nyt hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa, jossa liikenteen uusiutuvan energian tavoitteen täyttäminen lasketaan pitkälti tuontiraaka-aineiden varaan vielä vuonna 2020. Valtiovarainministeriö valmistelee ministeri Kataisen johdolla polttoaineiden verojen porrastamista hiilidioksidipäästöjen mukaan.

Nyt on aika rajata palmuöljyn liikennekäyttö ulos Suomen energiatulevaisuudesta ja satsata kotimaisiin raaka-aineisiin.

Suomen Biokaasuyhdistys arvioi, että biokaasu voi vuoteen 2020 mennessä korvata ainakin kymmenen prosenttia Suomessa myytävästä bensasta ja dieselistä. Tämä riittää kaksin verroin liikenteen uusiutuvien tavoitteen täyttämiseen.

Hatunnoston ansaitsee ST1-huoltoasemaketju, joka tuottaa biopolttoaineita kotimaisista elintarviketeollisuuden jätteistä. ST1:n hajautettuun lähestymistapaan kestävien kotimaisten raaka-aineiden hyödyntäminen sopii huomattavasti paremmin kuin Nesteen tankkialuksilla ruokitaviin jättijalostamoihin.

ST1:n ja Biokaasuyhdistyksen lähestymistavat tuovat töitä ja liiketoimintaa Suomeen toisin kuin valtionyhtiön jätti-investoinnit Singaporeen ja Rotterdamiin.

Olettehan jo allekirjoittaneet vetoomuksen?

Lauri Myllyvirta

ShareThis

Kävin viime viikolla Päästöpäättäjät -projektin vapaaehtoisten plus muutaman muun ilmasto- ja energia-asioista kiinnostuneen kansalaisen kanssa eduskunnassa seuraamassa hallituksen ilmastostrategian lähetekeskustelua. Mukana oli myös WWF:n ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi.

Pyysin lehtereillä olleita kirjaamaan paikan päällä ylös vaikutelmiaan puolueiden ryhmäpuheenvuoroista (sisällöstä ja ulosannista). Tässä kooste keräämistäni palautteista.

Vasemmistoliitto: Arhinmäki lehterin ylivoimainen suosikki

Ylivoimaisesti positiivisimmat arviot keräsi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen ryhmäpuheenvuoro. Arhinmäen puhe sai kiitosta sekä sisällöstä, että ulosannista. Se koettiin ainoaksi todella kriittiseksi ryhmäpuheenvuoroksi.

-Arhinmäen puhehan oli loistava! Miten paljon siinä sitten on opposition uhoa, en tiedä, mutta puheen tuonti mediassa enemmän esille olisi ollut tärkeää, koska vihreät eivät niitä asioita tuoneet esille, vaikka olisi pitänyt. (Jukka)

-Vain oppositiosta noussut Vasemmistoliiton Arhinmäen kriittinen puhe herätti yleisestä epämääräisyysmuminasta tyyliltään ja sisällöltään. Voidaan tietysti sanoa, että helppohan se on oppositiosta, vaan eipä sieltä muita vastaavia lausuntoja kuultu. Vas.liittoa kokonaisuudessaan ei voi kehua esim. änkyrä-välihuudoin Arhinmäen puheitakin häirinneen edustajatoveri Matti Kankaan “visioiden” takia, puheenvuorossaan hän oli jossain aivan eri suunnilla harhailemassa. (Leena)

-Oli paljon hyviä huomioita selonteon puutteista. Puheenvuoro oli myös todella aggressiivinen ja kärkäs. (Nimetön)

-Plussaa ponnekkuus, miinusta epäkonkreettisuus, lähinnä kritiikkiä (Nimetön)

-Kouluarvosana: 10
Mahtava puheenvuoro! (Marja, WWF)

Lue: Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro (Paavo Arhinmäki).

Keskusta: Turvepuheet eivät lämmittäneet

Keskusta sai lehtereiltä lunta tupaan mm. ydinvoimasta ja turpeen suosimisesta. Positiivista palautetta tuli syöttötariffien puolustamisesta.

-Keskustan puheenvuorolle plussaa säästöistä puhumisesta, (pitkät) miinukset turpeen ja lisäydinvoiman kannatuksesta. (Nimetön)

-Mun korvaan tuo puheenvuoro kuulosti aika paljon vain jatkolta siihen alkupuheenvuoroon (hallituksen puheenvuoro).  (Niko)

-Törkeän selvästi käy esille keskustan pyrkimys käyttää tilannetta hyväksi syrjäseutujen työllisyydelle. Toisaalta siinä ei ole pahaa, mutta jos se saadaan aikaiseksi väkisin vaikka turpeella, niin ei vaikuta aidolta huolelta oikean asian takia. Ydinvoiman osalta ei mitään selkeyttä. (Jukka)

-Kouluarvosana 7-
Plussaa sähköautot, joukkoliikenne, syöttötariffit, maininta Sternin hengessä “kallein vaihtoehto on olla tekemättä mitään”. Miinusta lisäydinvoima, lisävesivoima, turpeen lisäys (Marja, WWF)

Lue: Keskustan ryhmäpuheenvuoro (Antti Rantakangas)

Kokoomus: ydinvoimapuolue näki ilmastonmuutoksen torjunnassa myös mahdollisuuksia

Kokoomus sai positiivista palautetta siitä, että se näki ryhmäpuheenvuorossaan ilmastonmuutoksen torjunnan myös mahdollisuutena. Ydinvoimamyönteisyys ja turve taas toivat suurimmat miinuspisteet.

-Kokoomuksen mukaan energiatehokkuutta pitäisi vielä selonteosta vielä lisätä. Hyvä huomio oli se, että halutaan pyrkiä kehittämään uusia teknologioita ja huomataan, että se lisää työpaikkoja ja tuo rahaa. (Niko)

-Kokoomukselle plussaa energiatehokkuuspuheista ja (suurta) miinusta turpeen ja lisäydinvoiman kannatuksesta. (Nimetön)

-Kouluarvosana 8+
Plussaa mm: Energiatehokkuus yhdyskuntarakenteessa, Suomen oltava ilmastopolitiikan etulinjassa
Plus/miinus: turpeen käyttö ok jos “ilmaston kannalta kestävää”
Miinusta mm: ydinvoima ja tuulivoiman ympäristövaikutuksilla pelottelu (Marja, WWF)

Lue: Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro (Sanna Perkiö)

Vihreät: Liikaa kompromisseja

Vihreiltä odotetaan selkeästi enemmän kuin muilta puolueilta mitä ilmasto- ja energiakysymyksiin tulee. Vihreät saivat lehteriporukalta kritiikkiä liiasta kompromissihalukkuudesta. Kiitosta tuli ydinvoiman selkeästä vastustamisesta.

-Aivan liian pliisua vihreää politiikkaa. En ymmärrä miten vihreät voivat riman alittaen viedä tuollaista strategiaa eteenpäin. Onneksi Tynkkynen toi selvästi esille kannan ydinvoimaan ja Olkiluoto 3:sen ongelmat, mutta mielestäni se ei riitä. Haiskahtaa, että haluavat olla vallankahvassa kiinni, joten joutuvat liiaksi joustamaan heille tärkeistä asioista. (Jukka)

-Vihreät katsoo strategian “yli” tulevaisuuteen -> strategia on ensimmäinen askel, ei kannata huolestua olimme tätä laatimassa, vastustamme silti ydinvoimaa. (Nimetön)

-Kouluarvosana: 9- (Marja, WWF)

Lue: Vihreiden ryhmäpuheenvuoro (Oras Tynkkynen)

SDP: Hampaaton pääoppositiopuolue

Monet tuntuivat olevan pettyneitä SDP:n puheenvuoroon. Puolueen huoli metsä- ja metalliteollisuuden toimintaedellytyksistä tuntui monien mielestä jyräävän ilmaston (ja uusiutuviin panostamisen). Positiivista palautetta puolueen puheenvuoro sai energiatehokkuuden esiin nostamisesta.

-Ehkä Arhinmäki piti sen voimakkaan opposition puheen, ettei demareita edes huomannut. (Nimetön)

-Sosiaalidemokraattien puhe oli varmaan yleensäkin sisällyksettömin; jonkinlainen vastaveto ja tarpeeton riitautusyritys syöttötariffeja vastaan sertifioinnin puolesta oli ainoa konkreettinen kohta heidän “tulosvihreissä” uinuvissa unelmissaan. (Plussaa kyllä energiatehokkuuden korostamisesta; joukkoliikenne esim.) (Leena)

-Plussaa: energiatehokkuuden parantamiseksi on mahdollista tehdä enemmän kuin hallitus esittää. (Nimetön)

-Kouluarvosana: 7
Plussaa: Haastaa ottamaan 30% -tavoitteen paremmin huomioon. Haastaa energiatehokkuuteen.
Miinusta: vastustaa syöttötariffeja, metsä- ja metalliteollisuuden viihtymisestä huolehtiminen (Marja, WWF)

Lue: SDP:n ryhmäpuheenvuoro (Antti Vuolanne)

RKP: Kiitosta ydinvoimaristiriitojen tunnustamisesta

RKP:n puheenvuorosta ihmisille tuntui jääneen mieleen pääasiassa ydinvoima.

-Ruotsalaisille plussaa biokaasun hyödyntämisen korostamisesta konkreettisin esimerkein ja energiatehokkuuden korostamisesta, miinus turpeen ehdottomasta kannatuksesta. Pieni (piki-liten) plussa siitä, ettei puolueen puheenvuoro seissyt ehdottomasti ydinvoiman puolesta vaan tunnusti puolueessa olevan erilaisia kantoja. (Leena)

-Tylsä, tyhjä (Nimetön)

-Kouluarvosana: 8
Plussaa: syöttötariffit ok, ei Vuotosta tai Kollajaa, ei palmuöljyn käytölle, CCS (hiilen talteenotto) riskaabelia
Miinusta: turve
Plus/miinus: ydinvoima jakaa ryhmää (Marja, WWF)

Lue: RKP:n ryhmäpuheenvuoro (Christina Gestrin)

Kristillisdemokraatit

Kristillisten ryhmäpuheenvuoro sai kiitosta mm. ydinvoiman ongelmien mainitsemisesta ja tuulivoiman ajamisesta.

-Plussaa tuulivoiman käytön hallituksen esitystä voimakkaamman lisäämisen puolustamisesta. (Nimetön)

-Kouluarvosana: 7 ½
Plussaa: 3000 MW uutta tuulivoimaa, syöttötariffeille kyllä, pien-bio-CHP:tä lisää, liikenteen biopolttoaineisiin kotimaista puuperäistä raaka-ainetta, vaati lisää kunnianhimoa
Miinusta: Lisää vesivoimaa, ydinvoimaa, hiilivuoto-ongelma päästökaupassa (Marja, WWF)

Lue: Kristillisten ryhmäpuheenvuoro (Kari Kärkkäinen)

Perussuomalaiset: “Turve on resurssi, ei rikos”

Moni kiinnitti huomiota puolueen puheenvuorossa esiintyneeseen turvekommenttiin. Yleisvaikutelmana Pirkko Ruohonen-Lernerin pitämässä puheessa näytti olevan välinpitämättömyys ilmastoasioita kohtaan.

-Vaisu, selkeä (Nimetön)

-Kouluarvosana: 5
Miinusta mm: Vaatii lähinnä muita maita mukaan “talkoisiin”, Suomen päästöjen vähättely, “turve on resurssi, ei rikos”, “ruuhkamaksuja emme hyväksy”
Plussaa: kriittisyyttä ydinvoimaa kohtaan (Marja, WWF)

Lue: Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro (Pirkko Ruohonen-Lerner)

Muita huomioita

-Poliitikkojen puheisiin täytyi usein keskittyä kuin vieraaseen kieleen. Kyydissä pysymistä vaikeutti myös se, että puheissa usein jotain hyvän asian esittelyä seurasi surutta samoin äänenpainoin jonkin aivan päinvastaisen keinon suosiminen - pysyvätköhän puhujat aina itsekään omassa kyydissään…

Vähän sellainen tunnelma vallitsi, että tehtiin nyt tämmöinen, kun EU kerta käskee. Mutta jämäköinä ja aika ovelina suomalaisina tehdään vain minimi ja vieläkin vähemmän, jos ei kerran muutkaan, niin ei meijänkään tartte… Ikään kuin ilmastonmuutos olisi vain EU:n juoni… (Leena)

Virpi

ShareThis

Ministeri Pekkarinen perusteli strategian linjauksia erityisesti suomalaisen elinkeinoelämän eduilla. Olikin kiinnostavaa nähdä, keitä strategiaa valmistellut ministerityöryhmä kuuli “elinkeinoelämän” edustajina. Tässä lista:

• 3 metsäteollisuuden edustajaa
• 1 muun raskaan teollisuuden edustaja
• 2 suurten energiayhtiöiden edustajaa ja yksi heille töitä tekevä konsultti
• Tampereen Teknillisessä yliopistossa tuulivoimasta gradua tekevä tekniikan ylioppilas
• 3 tutkijaa, joista kukaan ei ole profiloitunut kestävän energiapolitiikan puolestapuhujina

Poissaolollaan loistavat uusiutuvan energian teollisuuden, energiaa säästäviä ratkaisuja tuottavien firmojen ja muun ympäristöalan edustajat. Ala kuitenkin työllistää jo nyt enemmän kuin koko perinteinen metalliteollisuus ja omaa valtavan kasvupotentiaalin.

Lopputuloksena strategia jättää noin puolet uusiutuvan energian ja energiaa säästävän uuden tekniikan mahdollisuuksista käyttämättä ja puskee tilalle ulkomaista ydinvoimaa. On aika paksua sanoa, että se olisi Suomen elinkeinoelämän etu.

Lauri

ShareThis

Hallitus julkisti tänään ilmastostrategian. Niiden, joille ilmastostrategiakonsepti ei ole täysin avautunut kannattaa vilkaista PowerPoint -esityksemme aiheesta. Samalla selviää mikä strategiassa Greenpeacen mielestä mättää ja miten siitä saisi paremman…

Virpi

ShareThis

Julkistimme tänään virallisesti Päästöpäättäjät.fi -nimisen sivuston, joka seuraa kansanedustajien ilmasto- ja energiasanomisia (ja sanomatta jättämisiä). Oheisesta PowerPoint -pläjäyksestä selviää miksi olemme moisen saitin väkertäneet ja mitä se tekee. Tutustukaa ihmeessä! Palautetta saitista voi antaa täällä blogissa tai suoraan sähköpostitse paastopaattajat(ät)nordic.greenpeace.org.

Henkilökohtaisesti tunnen tarvetta hehkuttaa mahtavia vapaaehtoisiamme, joita ilman palvelua ei yksinkertaisesti olisi syntynyt. Päästöpäättäjät -projektissa on mukana reilu 40 eri-ikäistä ja hyvin erilaisista taustoista tulevaa ihmistä sieltä täältä Suomea. Suurin osa heistä ei ole aiemmin ollut Greenpeacen toiminnassa mukana. Minusta tämä kertoo siitä, että ihmisillä on oikeasti syvä huoli ilmasto- ja energiakysymyksistä ja myös aito halu vaikuttaa.

“Vahtikoirat” -lempinimellä kulkeva porukka on muuten koottu ja koordinoitu pelkästään netin kautta. Eilen torstaina oli ensimmäinen kerta kun minä ja ilmastokampanjavastaavamme Kaisa näimme vahtikoiria vihdoin livenä. Olin ennen eilisillan tapaamista aivan rättipoikki ja veto pois, mutta kummasti olo piristyi kun pääsi tapaamaan innokkaita ja fiksuja vapaaehtoisia!

Vahtikoirat -te rokkaatte!

Virpi Oinonen

ShareThis

Ja täytyypä sanoa, että ei tullut Lipposta ikävä.

Vanhanen on tajunnut ilmastonmuutoksen vakavuuden, ja puolustanut päästövähennystoimien tärkeyttä - rautalangastakin vääntäen - milloin kotimaiselle teollisuudelle, milloin Helsingin kaupungille. Siksi saatoimme mennä hänen kanssaan suoraan asiaan, eli ilmastopolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin kansainvälisellä tasolla, EU:ssa ja Suomessa.

Vanhasen kommentit ja kysymykset osoittivat, että mies oli samalla kartalla. Ja kompassikin häneltä selkeästi löytyy. Vaan löytyykö riittävästi tahtoa ja voimaa luotsata hallitustaan neulan osoittamaan suuntaan, kulkematta yhä uudelleen ja uudelleen lähtöruudun kautta?

Nimittäin ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää Suomen kaltaiselta maalta huomattavasti suurempia päästövähennyksiä, kuin mihin Suomi nyt valmisteilla olevassa ilmastostrategiassa tähtää. Kivihiiltäkin pahemman ilmastontuhoajan turpeen käytöstä on luovuttava, ja tuulivoimassa päästävä puuhastelusta suuren kokoluokan tuotantoon. Niin ikään yksityisautoilua on rajoitettava, vaatimattomasti alkanutta autoverouudistusta jatkettava ja energiansäästöpolitiikassa päästävä vapaaehtoisuudesta normi- ja vero-ohjaukseen.

Toivotaan, että tahtoa lopulta löytyy. Nimittäin kun YK:n käänteentekeväksi toivottu, uuteen ilmastosopimukseen johtava ilmastokokous järjestetään ensi vuonna Kööpenhaminassa, on Pohjoismaiden omien toimien syytä olla linjassa EU:n kahden asteen tavoitteen kanssa. Muutoin ministereiden yhteiseen projektiin tuskin suhtaudutaan kovin vakavasti.

Kaisa Kosonen

ShareThis