Ilmastoneuvottelut Poznanissa ovat ajautuneet metsien osalta samaan umpikujaan kuin lukuisat YK-neuvottelut metsistä jo vuosikymmenen ajan.

Metsäkatoa pitää ehkäistä, jotta maailman biodiversiteetistä voidaan säästää edes osa ja vaarallinen ilmastonmuutos torjua. Metsiä säästämällä tämä olisi helppoa, mutta suunnitelmat eivät sovi kaikille. Suuryritykset ja heidän etujaan ajavat hallitukset haluavat jatkaa sademetsien kaatamista ja esittää plantaasien istuttamisen tilalle ympäristötekona.

Tämä juoni on taas hyväksytty Poznanissa. Käytetyn määritelmän mukaan kaikki puuta kasvava maa on “metsää”. Metsiä käsitellään hiilitikkuina, vaikka 1,6 miljardia ihmistä on riippuvaisia metsistä jokapäiväisessä elämässään ja niissä elää yli puolet maailman lajistosta.

Jos suunta ei muutu ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta, Indonesia ja Brasilia voivat tulevaisuudessa olla “ilmastosankareita” ja päästä velvoitteistaan kaatamalla sademetsät ja perustamalla tilalle puupeltoja.

-Sini Harkki

Hesarin etusivu tänään klo 13.30 kertoo kaiken. Kolme pääuutista:

Yli 4 000 kuullut irtisanomisista kolmen viime viikon aikana
Metsäjätti UPM antoi tulosvaroituksen
Tuuliturbiinit tuovat Haminaan satoja uusia työpaikkoja

Mikä tässä on vielä epäselvää?

Terveisin,

Lauri Myllyvirta

Jos maankäytöstä seuraavat kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon, kuuluu Brasilia maailman viiden eniten päästöjä aihettavan maan joukkoon. Valtaosa Brasilian päästöistä syntyy trooppisten sademetsien raivaamisesta ja niihin vuosisatojen ainana syntyneiden hiilivarastojen polttamisesta. Koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä  metsien hävittäminen aiheuttaa noin viidenneksen.

Brasilia otti Poznanin ilmastokokouksen alla pitkästä aikaa todellisen askeleen tilanteen parantamiseksi. Hallitus asetti tavoitteekseen vähentää metsien hävittämistä 70 prosentilla vuoteen 2018 mennessä.Tämä aiotaan saavuttaa vähentämällä laittomia hakkuita.

Täytyy olla tyytyväinen siitä, että Brasilia on esittänyt ensimmäistä kertaa sitovan, mitattavan tavoitteen metsien hävittämisen vähentämiselle. Toisaalta - eikö olisi kohtuullista edes yrittää lopettaa sademetsän hävitys vuoteen 2018 mennessä? Suunnitelman mukaan metsää voi hävittää seuraavan kymmenen vuoden aikana 150 000 nelilökilometriä (5 kertaa Belgian verran) ja tavoitteessa ollaan! On surullista, että Brasilia ei uskalla luvata edes laittomien hakkuiden lopettamista kokonaan.

Lisäksi Brasilia kytki lupauksensa heti rikkaiden maiden rahoituksen saamiseen. Jos sitä ei saada tarpeeksi, voi lupauksista livetä. Joka tapauksessa tämä on alku keskusteluille ja johtaa toivottavasti siihen, että Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009 sovitaan YK-rahastosta, jonka kautta teollisuusmailta kanavoidaan rahoitusta trooppisten metsien suojeluun. Se olisi yksi kustannustehokkaimpia tapoja vähentää kasvihuonekaasuja.

-Sini Harkki

Julkistimme tänään Lasipalatsissa Helsingissä kauan ja hartaasti valmistelemamme raportin, jossa selvitimme, millaisia taloja Suomeen rakennetaan ja kuinka paljon energiankulutuksen osalta olisi parantamisen varaa. Paikalla oli myös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n ja Suomen suurimman asuntosijoittajan VVO:n asiantuntijat.

Aiemmin syksyllä olin mm. soittanut asunnonostajaksi tekeytyen noin kymmeneen firmaan ja kysellyt energiankulutuksesta. Todellisuus oli karu: suuret rakennusfirmat rakentavat rakennusmääräysten minimitason mukaisesti ja pientalojen toimittajistakaan monilla ei ollut tarjota tietoa talojen energiankulutuksesta. Suomeen rakennetaan huomattavasti energiaa tuhlaavampia taloja kuin Ruotsiin ja Norjaan, joissa niissäkin olisi huomattavasti parannettavaa. Asunnon ostajan ja ilmaston kannalta olisi paljon parempi, että lainsäädäntö edellyttäisi mahdollisimman energiatehokasta rakentamista.

Raportissa arvioimme, että Suomen rakennusten energiankulutus voidaan puolittaa noin 30 vuodessa ja jäljellejäävä energiantarve tuottaa käytännössä kokonaan uusiutuvalla energialla. Tällä olisi valtava merkitys ilmastolle: rakennukset kuluttavat 40 % Suomen energiasta ja tuottavat 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. (Ks. kalvoni julkistamistilaisuudesta)

Asuntoministeri Jan Vapaavuori on esittänyt uusien rakennusten energiankulutusnormien kiristämistä 30-40 prosentilla. Ehdotus on erittäin hyvä ja se täytyy pikimmiten toteuttaa. Kiristyksen jälkeenkin parantamisen varaa löytyy raporttimme mukaan roimasti, joten parannukset eivät saa pysähtyä siihen.

Tiedotustilaisuudessa oli paikalla hyvin median edustajia ja monet jotka eivät päässeet paikalle tekevät jutun tiedotteen pohjalta. Iltauutisiin emme tällä kertaa kuitenkaan päässeet - se olisi onnistunut todennäköisesti, jos olisimme sulkeneet VVO:n pääkonttorin tai jonkun ison rakennustyömaan. Greenpeacen tavoitteena kaikessa mitä teemme on ympäristöongelmien ratkaiseminen, joten ratkaisujen esilletuonti on tärkein osa toimintaamme - vaikka sitä ei aina huomaa, jos meidän tekemisiämme seuraa ainoastaan TV-uutisista.

Lauri Myllyvirta

Hiihdin tänään Aleksanterinkatua, Helsingin vilkkainta ostoskatua, vanhoilla Järvisen suksilla 30 muun vihaisen hiihtäjän kanssa. Halusimme muistuttaa, että lumiset talvet ja suomalainen luonto sellaisena kuin sen tunnemme voivat olla historiaa, jos ilmastonmuutosta ei pysäytetä. Tempaus oli osa kansainvälistä ilmastotoimintapäivää, joka sai kymmenet tuhannet ihmiset kaduille kaikkialla maailmassa.

Aleksanterinkatu oli täynnä jouluostoksilla olevia ihmisiä, jotka jäivät seuraamaan hiihtoamme. Ohikulkijat saivat käteensä tapahtuman sloganilla varustetut kaasupallot. Reaktiot olivat erittäin positiivisia ja myös mediaa oli paljon paikalla.

Mukana hiihtämässä oli myös vaaleapalmikkoinen Suomi-neito, joka ei kuitenkaan tahtonut pysyä muiden mukana. Se ei ollut yllätys, sillä Suomi on ilmastonmuutoksen torjumisessa jäänyt perässähiihtäjäksi - ilmastopäästöt ovat 20 % Kioton tavoitetason yläpuolella ja energiankulutus kasvaa.

Katso kuvia tapahtumasta. Tutustu Greenpeacen ratkaisuihin ilmastonmuutoksen torjumiseen Suomessa ja maailmanlaajuisesti.

Lauri Myllyvirta