helsinki

Bristolissa kaupunginvaltuutetut eivät hyväksyneet voimalaitosta, jonka raaka-aineena olisi käytetty palmuöljyä. Valtuutetut huomioivat näin paikallisella tasolla tehtyjen päätöstensä maailmanlaajuiset vaikutukset. Voimalaitosta ei hyväksytty, koska palmuöljyn tuotanto tuhoaa sademetsiä Kaakkois-Aasiassa. Palmuöljyn kasvava kysyntä pahentaa ennestään katastrofaalista tilannetta.

Bristolin valtuutettujen tekemä päätös on esimerkkitapaus, sillä Iso-Britanniaan on ollut suunnitteilla useampia vastaavia laitoksia. Myös Suomessa on aika seurata brittikollegoiden esimerkkiä. Pääkaupunkiseudun päättäjien täytyy kantaa vastuu päätöstensä vaikutuksista maailmalla ja kieltäytyä Neste Oilin palmuöljydieselin käytöstä julkisessa liikenteessä.

Bristolissa valtuutetut saivat postia yli 1 100:lta palmuöljyn ympäristövaikutuksista huolestuneelta ihmiseltä. Pääkaupunkiseudulla palmuöljydieseliä vastustavan vetoomuksen allekirjoitti muutamassa kuukaudessa yli 10 400 ihmistä - kuunnellaanko Suomessa kaupunkilaisten ääntä?

Maija Suomela

Helsingin Energia on valmistellut kehitysohjelman “Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta”. Suomalaisen demokratian periaatteiden mukaisesti ohjelma on toistaiseksi vielä salainen, koska siitä ei ole ehditty tehdä päätöstä. Julkisuuteen tulleet tiedot ovat kuitenkin erittäin positiivisia: tavoitteena on uusiutuvan energian 40 % osuus vuonna 2030 ja hiilidioksidineutraali energiantuotanto vuonna 2050.

Helsingin Energia kuitenkin valittaa tänään julkisuudessa, että päästöjen vähentäminen tulee kalliiksi: yrityksen kannattavuus voisi “romahtaa”. Tässä ovat vanhan maailman numeronikkarit olleet töissä: kustannusarvioissa on tainnut jäädä ilmastonmuutoksen torjuminen huomiotta. Kivihiilessä kiinni roikkuminen on tulevaisuudessa yritykselle valtava kustannuserä ja taloudellinen riski, ja esitetyt keinot siitä eroon pääsemiseksi ovat varmasti tosimaailmassa kannattavia, kenties hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia lukuunottamatta.

Helsingin Energian hiilidioksidipäästöt vuonna 2008 olivat noin 3,3 miljoonaa tonnia. (Lukua ei ihme kyllä löydy yrityksen verkkosivuilta tai raporteista, mutta vuosikertomuksen tietojen pohjalta sen voi laskea.) Vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidin päästöoikeuden hinta noussee nykyisestä alle 15 eurosta tonnilta jonnekin 70 euron toiselle puolelle. Nykyisellä energian tuotantorakenteella ja hinnoilla hiilidioksidin hinnan nousu 50 euroon johtaisi jo kannattavuuden puolittumiseen ja 90 euroa veisi voitot nollaan. Hiilidioksidin oikea hinta olisi tietysti vähintään yhdestä CO2-tonnista aiheutuva taloudellinen vahinko, jonka arvioidaan olevan noin 200 euroa. Tällä hinnalla Helsingin Energia tekisi jo 350 miljoonaa euroa tappiota ja kunnallisveron veroäyriä pitäisi korottaa 5 prosenttiyksiköllä…

Toinen asia, johon toivoisi Helsingin energiapolitiikassa kiinnitettävän enemmän huomiota, on energiatehokkuus, erityisesti vanhojen rakennusten energiaparannukset. Lämmön talteenoton parantaminen, ikkunoiden ja ovien vaihto tai kunnostus, lisäeristäminen sekä lämmintä käyttövettä säästäviin laitteisiin siirtyminen ovat varmasti kannattavampia kuin viimeisten hiilidioksiditonnien kurominen pois tuotantopäässä.

Positiivista, vaikkei toki yllättävää, sen sijaan oli, että ydinenergian käyttö kaupungin lämmittämiseen todettiin liian kalliiksi verrattuna ylläkuvattuihin ratkaisuihin.

Lauri Myllyvirta

Päivitys: Alkuperäinen video oli väärä. Tässäpä nyt itse tapahtumassa kuvattu video.

Jos hyvin käy näette tässä noin klo 17.00 - 17.05 välisenä aikana livevideota suoraan Helsingin asematunnelin palmuöljyflashmobista. Helsingin kaupunginvaltuusto äänestää keskiviikkona Neste Oilin palmuöljydiesel -kokeilun jatkamisesta Helsingin julkisessa liikenteessä ja tempauksella halutaan kiinnittää huomiota kaupunginvaltuutettujen valtaan päättää siiitä, viedäänkö Helsinki eettisemmälle ja ilmastoystävällisemmälle tielle äänestämällä kokeilun lopettamisen puolesta vaiko ei.

Greenpeace ja noin 10 400 palmuöljyvetoomuksen allekirjoittanutta kansalaista haluaa pääkaupunkiseudun kaupunkien irtautuvan kokeilusta, sillä Neste Oilin palmuöljydiesel ei ole kestävällä pohjalla ilmaston eikä sademetsien kannalta.

Virpi Oinonen

Neste Oilin tuleva jalostamo Singaporessa sijaitsee keskellä maailman palmuöljyntuotantoaluetta -hyvä sijainti jos aikoo käyttää ko raaka-ainetta valtavat määrät.

Neste Oilin palmuöljydieselin käytön lopettamista vaativa aloite jäi jälleen muiden asioiden jalkoihin Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa keskiviikkoiltana. Jo toisen kerran käsittely siirrettiin seuraavaan kertaan.

Toivottavasti tämä rumba johtaa siihen, että Helsingin valtuutetut paneutuvat asiaan ja tekevät valistuneen päätöksen, kun viimein ottavat asian käsittelyyn. Päätöksen pitäisi olla selvä, sillä tottahan valtuutetut

• Ovat tietoisia palmuöljyn tuotannon ongelmista ja merkittävistä kasvihuonekaasupäästöistä, jotka ohittavat kymmenkertaisesti mahdolliset palmuöljydieselillä ajamisesta aiheutuneet säästöt.
• Osaavat kuunnella äänestäjiään. Yli 10 400 ihmistä kirjoitti alkuvuoden aikana pääkaupunkiseudulla vetoomuksen siitä, että Neste Oilin palmuöljydieselin käytöstä on luovuttava.

Muun muassa valtuutettu Antti Vuorela totesi minulle eilen kaupungintalolla, että hän perustaa päätöksensä tietoon ja faktoihin. Loogista. Tässä apua päätöksentekoon hänelle ja muille kaupungin päättäjille:

• Neste Oil haluaa maailman johtavaksi biopolttoaineiden tuottajaksi kahden vuoden kuluessa.
• Neste Oil toteuttaa unelmaansa investoimalla 1,22 miljardia kahteen maailman suurimpaan biopolttoainelaitokseen Singaporessa ja Rotterdamissa.
• Yhtiö tarvitsee kahden vuoden päästä yli kaksi miljoonaa tonnia raaka-ainetta NExBTL-dieselin tuottamiseen.
• Singapore ja Rotterdam ovat maailman palmuöljyteollisuuden ydinalueita. Singapore sijaitsee keskellä palmuöljyn tuotantoaluetta
• Toisen sukupolven biopolttoaineraaka-aineisiin siirtyminen vie ainakin kymmenen vuotta. Näin arvioivat muun muassa FAO, UNEP ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA.
• UNEP :in arvion mukaan Kaakkois-Aasian sademetsät ovat käytännössä tuhoutuneet seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Päätöksenteossa auttaa varmasti myös tieto siitä, että Ulkoministeriö ei rahoita palmuöljyyn liittyviä hankkeita. Ulkoministeriön kehityspolitiikan osaston toimialapolitiikan päällikkö Pertti Anttisen mukaan: ”Haluamme tukea ympäristöllisesti kestäviä projekteja. Palmuöljy ei näitä kestävän kehityksen kriteereitä täytä.”

Myöskään Maailmanpankki ei jatkossa rahoita palmuöljyn tuotannon kasvattamiseen pyrkiviä hankkeita, koska sisäisen tarkastuksen raportin mukaan Indonesiassa rahoitetuissa palmuöljyhankkeissa ei otettu huomioon riittävästi hankkeiden sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.

Mikäli faktaa ei ole vielä tarpeeksi, kannustan Helsingin kaupunginvaltuutettuja kysymään Neste Oililta, kuinka monta tonnia palmuöljyä yhtiö arvioi käyttävänsä vuonna 2011 ja vuonna 2012 sekä mistä yhtiö aikoo tämän määrän palmuöljyä hankkia. Yhtiö on sitoutunut käyttämään ainoastaan sertifioitua palmuöljyä vuoden 2015 loppuun mennessä, mutta investointien suuruudesta johtuen he tarvitsevat jo huomattavasti aikaisemmin noin viisi prosenttia maailman tämän hetkisestä palmuöljyn tuotannosta. Vaihtoehtoista raaka-ainetta ei ole markkinoilla tällaisia määriä ainakaan kymmeneen vuoteen.

Maija Suomela

PS. Sen valtuutetut varmasti jo tietävät, että Neste Oil markkinoi palmuöljydieseliään ”tuoteominaisuuksiltaan (eli lähipäästöiltään) toisen sukupolven biodieselinä”. Tämä ei tee siitä toisen sukupolven biopolttoainetta, sillä raaka-aineet ovat ja tulevat vielä vuosien ajan olemaan pääasiassa ruokakasveista.

Espoon kaupunginvaltuusto käsitteli maanantai-iltana ensimmäisenä valtuustoaloitetta, jonka mukaan Neste Oilin palmuöljydieselin käytöstä tulisi luopua pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Valtuutetut hyväksyivät kaupunginhallituksen ehdotuksen siitä, että YTV:n keväinen lausunto riittää vastaukseksi Vihreiden Tiina Elon aloitteeseen. YTV:n lausunnossa muun muassa sanotaan, että ei missään muodossa oteta kantaa raaka-ainekysymyksiin, mutta kuitenkin luotetaan siihen, että Neste Oil on vastuullinen toimija, koska se näin sanoo. Espoon valtuuston päätökseen kirjattiin Vihreiden ajama toivomus siitä, että käynnissä olevan kokeilun jälkeen tulee ”mahdollisuuksien mukaan” luopua raaka-aineista, jotka eivät ole kestävällä pohjalla.

Syksyn mittaan valtuustoaloitteita käsitellään Vantaan ja Helsingin kaupunginvaltuustoissa. Näiden valtuutettujen on otettava espoolaisia selkeämmin kantaa asiaan. Pääasiassa valtion omistamalle yritykselle on annettava selkeästi se viesti, että metsätuhoa ja ilmastonmuutosta pahentavista raaka-aineista valmistettuja polttoaineita ei hyväksytä. Neste Oil lisää pääasiassa palmuöljystä valmistetun NExBTL-dieselinsä tuotantoa niin massiivisesti, että se väistämättä lisää painetta perustaa yhä lisää plantaaseja suosademetsiin Kaakkois-Aasiassa.

Helsingin kaupunki on valmistelemassa ensimmäistä globaalin vastuun strategiaansa ja esiselvityksen on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Mikäli kaupunginvaltuutetut eivät sanoudu irti palmuöljydieselin käytöstä, on turha puhua vastuun kantamisesta globaalisti. Neste Oil pyrkii maailman suurimmaksi biopolttoaineen valmistajaksi ja investoi nimenomaan palmuöljyyn biodieselinsä raaka-aineena. Näin yritys lisää metsätuhoa ja ihmisoikeusongelmia Kaakkois-Aasiassa. Pääkaupunkiseudun valtuustoissa on kieltäydyttävä tukemasta maailmanlaajuisesti pahenevaa ongelmaa, palmuöljyn tuotantoa.

Alkukesästä perustettu Helsingin Seudun liikenne -kuntayhtymä aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta ja sillä on huomattavasti valtaa sen suhteen, mitä vielä käynnissä olevan kokeilun jälkeen päätetään tehdä. Kaupunginvaltuutettujen on kannettava vastuunsa ja annettava HSL:n hallituksen jäsenille selkeä viesti siitä, että palmuöljystä valmistettua polttoainetta ei hyväksytä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä.

Maija Suomela

PS. Helsingin seudun joukkoliikenteestä vastaavan kuntayhtymän hallitukseen on valittu mielenkiintoista väkeä. Esimerkiksi Perussuomalaisten Arto Välikangas on sitä mieltä, että liikenteen sujuvuutta parannettaisiin lisäämällä parkkipaikkoja ja laskemalla yksityisliikenteen veroja!

Päivän bussikampanjatapahtumia videomuodossa. Haastateltavana palmuöljykampanjasta vastaava Matti Liimatainen (joka on myös ahkera bloggaajamme). Matti vaihtoi sittemmin talvitamineet orankiasuun ja löytynee tällä hetkellä jostain pääkaupunkiseudun lukuisista busseista.

Virpi

Bussimatkustajien reaktiot olivat ystävällismielisiä.

Aloitimme tänään pääkaupunkiseudun julkiseen liikenteeseen (HKL ja YTV) kohdistuvan kampanjan, jossa koetamme -tavallisten ihmisten tuella- saada HKL:n ja YTV:n lopettamaan Neste Oilin palmuöljydieselin käytön busseissaan.

Haastattelin hieman tänään Helsingin ja Espoon busseissa pyörineitä aktivistiorankejamme ja muita vapaaehtoisia millaisen reaktion he pääosin työmatkalla olleilta ihmisiltä saivat. Tässä tyypilliset kommentit:

• Asiana sademetsät ovat sellainen, ettei misään (Greenpeacen) kampanjassa ollut näin yksiselitteisen positiivista vastaanottoa.
• Ihmiset olivat kiinnostuneita riippumatta iästä tai sukupuolesta. Olin yllättynyt!
• Suurimmalta osalta irtosi hymy. Apinat saa enemmän sympatiaa kuin haalarit. Haalarijakajilta ei otettu liiffaria yhtä herkästi.
• Bussikuskitkin enimmäkseen halusi liiffarin. Paitsi se yksi joka teki kädellään puukotusliikettä…
• Aika vaisua. Ihmiset on bussissa apeita.
• HKL:n henkilöstöosaston ihminen otti nipun liiffareita, että voi jakaa töissä.
• Pienet lapset pelkäsi.
• Lapset tykkää.

Hmm. Pitäisikö tästä lähin pukeutua ainoastaan pörröisiksi metsän eläimiksi?

Virpi

| View | Upload your own

Helsingin kaukolämmön kulutuksesta puolet tuotetaan kivihiilellä, jota palaa jokaista helsinkiläistä kohti 1,6 tonnia vuodessa. Hiilidioksidipäästöjä tulee yhteensä 8,4 tonnia henkeä kohti vuodessa pelkästään lämmön ja sähkön tuotannossa, mikä on kaksi kolmannesta enemmän kuin suomalaisten keskiarvo.

Kivihiilen käytöstä Helsingissä käytiin kova keskustelu kun kaupungin energiapolitiikkaa linjanneet virkamiehet kuvittelivat, että kivihiilen käyttö voi jatkua hamaan tulevaisuuteen. Pääministeri Vanhanen kirjoitti välittömästi uutisen julkitulon jälkeen seuraavan päivän Hesariin erittäin hyvän mielipidekirjoituksen, jossa hän korosti Helsingin vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisesta. Keskustelu jatkui, mutta keskittyi pelkästään siihen, miten energiaa tuotetaan - ei siihen, paljonko sitä tarvitaan.

Greenpeacen äskettäin julkaisema raportti osoittaa, että Suomen rakennusten energiankulutus voidaan puolittaa kolmessa vuosikymmenessä. Yhdistettynä uusiutuvan energian osuuden nostamisen 20 %:iin tämä riittää kivihiilen käytön lopettamiseen Helsingissä parissa vuosikymmenessä. Lämmityksen ilmastopäästöt vähenisivät yli 60 %.

Lauri Myllyvirta