hallitus

Jyväskylä Innovation Oy:n seminaarissa biokaasusta liikenteessä keskusteltiin tänään biokaasun hyvinkin kiinnostavasta potentiaalista. Biokaasua saadaan jäteraaka-aineista ja samalla voidaan ottaa talteen ravinteita maatalouden käyttöön.

Jäteperäisen biokaasun hiilidioksiditase on erinomainen useimpiin muihin biopolttoaineisiin verrattuna. Lisäksi teknologia on jo käytössä ja olemassa.

Biokaasualalla ollaankin näreissään siitä, että hallitus kaavailee polttoaineverouudistuksessa veron nostoa biokaasulle. Sen sijaan esimerkiksi palmuöljypohjaista biodieseliä aiotaan kohdella hyvin lempeästi, vaikka sen päästöjen on osoitettu olevan jopa fossiilisia polttoaineita pahemmat.

Tämä on erityisen nurinkurista, koska polttoaineverouudistuksen idea on nimenomaan kasvihuonekaasuja vähentävien polttoaineiden tukeminen. Onko kyse siitä, että Jyrki Kataisen korviin yltää helpommin valtionyhtiö Neste Oilin kuin maaseudun pientuottajien sanoma?

Keskustan kansanedustaja Timo Kaunisto totesi seminaarissa, että “keskustelua hallitsee yksi asia kerrallaan, ja nyt se on kolme ydinvoimalaa. Muita energiaratkaisuja ei mietitä”.

Ehkä kuitenkin kannattaisi - jos polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt arvioitaisiin kattavasti, hyötyjiä olisivat kotimaiset, jäteperäiset biopolttoaineet, joiden tuotanto toisi rutkasti hallituksen toivomia työpaikkoja, vieläpä harvaan asutuille seuduille. Herätkää, hallitus!

-Sini

Kuvaaja: Matti Snellman

Tempaus on osa Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjan lanseerausta www.ydinvoima.fi.

Virpi

Mauri Pekkarinen tulee seuraaviin vaaleihin mennessä toimineeksi energia-asioista vastaavana ministerinä 12 vuotta. Se ei kuitenkaan ilmeisesti riitä, vaan lisäksi hän haluaisi naulata kiinni parin tulevan hallituksen energiapolitiikan: Pekkarinen väläytti eilen illalla YLE:n uutisille, että nykyinen hallitus voisi myöntää luvan kahdelle ydinvoimahankkeelle, jotka toteutettaisiin peräjälkeen! Jos ensimmäinen hanke saadaan valmiiksi joskus 2020-luvun alussa ja hankkeiden sallittaisiin hieman limittyä, voitaisiin toinen aloittaa aikaisintaan vuonna 2020 ja saada valmiiksi hyvässä lykyssä ennen vuotta 2030.

Aiemmin Pekkarinen on puhunut korkeintaan yhdestä ydinvoimalasta. Mies saa siis itse vaihtaa mielipidettä kerran vuodessa, mutta parille seuraavalle hallitukselle tai eduskunnalle sitä ylellisyyttä ei suotaisi.

Jos ydinvoimayhtiölle annetaan lupa hankkeen toteuttamiseen, on se erittäin vaikea perua. Julkinen mielipide on jo nyt kääntynyt uusia ydinvoimahankkeita vastaan - mitenhän lie vuonna 2020, kun uusiutuvan energian hurja kasvu on mitä todennäköisimmin jatkunut maailmalla?

Miksei saman tien päätetä tiehankkeista, veronkorotuksista, päivähoitomaksuista ja koulujen opetusohjelmille asetettavista vaatimuksista vuonna 2025? Seuraaville ministereille jäisi huomattavasti enemmän aikaa juoda pullakahveja, kätellä malesialaisen kodinkonefirman delegaatioita ja pitää vanhempainvapaita.

Yhdellekään reaktorille ei Suomessa ole tarvetta, kun otetaan huomioon sitoumukset energian säästämiseksi ja uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseksi. Mutta seitsemättä ydinvoimalaa ei Suomen sähkömarkkinoille saa murjottua millään ilveellä, vaan se olisi puhdasta vientibisnestä. Varsinkin tässä Pekkarisen uusimmassa peräkkäisten reaktorien visiossa - miehen johdolla valmisteltu ilmasto- ja energiastrategia näet lähtee siitä, että Suomen sähkönkulutus kääntyy laskuun vuonna 2020 energian käytön järkeistämisen tuloksena.

Lauri Myllyvirta

Hallitus julkisti tänään vuoteen 2020 ilmastostrategiansa, jota kommentoimme suoraan riittämättömäksi päästövähennysten, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta. Ydinvoima on strategiaan juntattu niin vahvasti, että sitä voi sanoa ydinvoiman pakkosyöttämiseksi eduskunnalle.

Ministeri Pekkarinen perusteli strategian linjauksia erityisesti suomalaisen elinkeinoelämän eduilla. Olikin kiinnostavaa nähdä, keitä strategiaa valmistellut ministerityöryhmä kuuli “elinkeinoelämän” edustajina. Tässä lista:

• 3 metsäteollisuuden edustajaa
• 1 muun raskaan teollisuuden edustaja
• 2 suurten energiayhtiöiden edustajaa ja yksi heille töitä tekevä konsultti
• Tampereen Teknillisessä yliopistossa tuulivoimasta gradua tekevä tekniikan ylioppilas
• 3 tutkijaa, joista kukaan ei ole profiloitunut kestävän energiapolitiikan puolestapuhujina

Poissaolollaan loistavat uusiutuvan energian teollisuuden, energiaa säästäviä ratkaisuja tuottavien firmojen ja muun ympäristöalan edustajat. Ala kuitenkin työllistää jo nyt enemmän kuin koko perinteinen metalliteollisuus ja omaa valtavan kasvupotentiaalin.

Lopputuloksena strategia jättää noin puolet uusiutuvan energian ja energiaa säästävän uuden tekniikan mahdollisuuksista käyttämättä ja puskee tilalle ulkomaista ydinvoimaa. On aika paksua sanoa, että se olisi Suomen elinkeinoelämän etu.

Lauri

Hallitus julkisti tänään ilmastostrategian. Niiden, joille ilmastostrategiakonsepti ei ole täysin avautunut kannattaa vilkaista PowerPoint -esityksemme aiheesta. Samalla selviää mikä strategiassa Greenpeacen mielestä mättää ja miten siitä saisi paremman…

Virpi

Kuva Seppo Leinonen

Taitaa tulla Lipposen muistelmiin taas iso suttu. Ehkä jopa inhokkilistalle uusia nimiä?

EU:n johtajat eivät nimittäin kuunnelleet Paavo Suuren neuvoja, vaan päättivät penteleet tänään päättyneessä huippukokouksessaan pitää kiinni EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteista ja aikataulusta. Vanhanenkin kehtasi ihan julkisesti ilmaista tukensa!

Fossiilisaurus Paavohan vaati viime viikolla Euroopan unionia sopeuttamaan ilmasto- ja päästöpolitiikkansa ”muuttuneisiin taloussuhdanteisiin”, eli alentamaan tavoitteitaan päästövähennyksille ja uusiutuvalle energialle. Mies nimitti vanhan ajan ilmastoskeptikon tavoin EU:n ilmastopolitiikkaa ”ilmastopoliittiseksi hypeksi” ja vaati samaan hengenvetoon Suomeen kolmea uutta ydinvoimalaa.

Jepulis jee. No, onneksi Paavolle ei enää kateta lautasta huippukokouksissa. Voitolla on raikkaampi ajattelu.

Komission puheenjohtaja Barroson mukaan EU:n ilmasto- ja energiapaketin eteenpäin vieminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan - ei finanssikriisistä huolimatta, vaan - ainakin osittain - juuri sen vuoksi. Myös finanssikriisin sankariksi nostettu Gordon Brown on alleviivannut, että toimet ilmastonmuutosta vastaan ovat osa ratkaisua globaaleihin taloushaasteisiin.

Vanhaselle pisteet siitä, että hän tuki EU:n energiapaketin tavoitteita ja aikataulua julkisesti. Nyt Vanhasen ja kumppaneiden olisi vaan luettava omat linjapaperinsa uudelleen punakynän kanssa ja mietittävä, onko EU:n tavoitteiden vesittämisyrityksissä mitään mieltä, vai pitäisikö sittenkin yrittää vahvistaa sitä.

Kaisa Kosonen

P.S. Suomen kannoista ovat olleet huolissaan myös luonnonsuojeluliitto, WWF ja KEPA.

Kyllä nauratti taas katsellessa eilistä uraanikeskustelua A-Talkissa. Uraanimiesten ja ministeri Pekkarisen pääpuolustus kaivoksesta huolestuneille kansalaisille tuntui olevan, että “on erittäin epätodennäköistä, että kaivos todella tulee”. Pekkarinen jopa totesi, että turha tästä on mitään toimittajankaan kysellä tai keskustella, kun “mitään kaivoshanketta ei vielä ole”.

Nyt ollaan Vanhasen hallituksen tiedotuspolitiikan ytimessä. Keskeneräisistä asioista ei pidä keskustella, koska niistä ei ole vielä päätetty. Ja saanko arvata loput: päätetyistä asioista ei kannata valittaa, koska ne on hallitus jo suuressa viisaudessaan päättänyt.

Tällä tiedotusopilla demokratia nousuun!

-Sini Harkki

Hallitus täytti vuosia perjantaina. Ympäristöjärjestöt muistuttivat, että vaikka ilmastonmuutos on pääministerille mieluisa aihe, on muut ympäristöasiat hallituksessa enemmän tai vähemmän huonosti hoidettu.

Vihreiden Jyrki J. Kasvi kommentoi blogissaan järjestöjen murheita. Hänen mukaansa esim. Vuotoksesta ei ole huolta. Kepulaiset repivät suutaan, mutta kun vihreät istuvat hallituksessa niin rakentamaanhan ei päästä. Ehkä näin.

Metsäasiat kuitenkin jäivät Kasviltakin huomaamatta ja kommentoimatta. Ehkä siksi, etteivät ne STT:n uutisessa kovin paljoa huomiota saaneet.

Hallituksen toimintaa metsien suojelussa olisikin vaikea puolustaa. Äskettäinhän hallitus päätti, että metsiä on Etelä-Suomessa riittävästi suojeltu, kun nykyisestä 1,5%:n suojelusta noustaan seuraavan yhdeksän vuoden aikana 2,2%:iin. Rahoitusta hallitus tosin myönsi alle puolet tähänkään tarvittavasta, joten laskekaapa siitä.

Loppuja metsiä voidaankin sitten kiihtyvällä tahdilla hakata. Lajien sukupuutoista, maisemista, vesistövaikutuksista, virkistyskäytöstä jne. ei niin väliä. Samaan aikaanhan hallitus on julistanut tekevänsä parhaansa, jotta rajua tehometsätaloutta saataisiin kiihdytettyä entisestäänkin. Hakkuita halutaan lisätä jopa 25%:lla.

Matti Liimatainen