Kävin viime viikolla Päästöpäättäjät -projektin vapaaehtoisten plus muutaman muun ilmasto- ja energia-asioista kiinnostuneen kansalaisen kanssa eduskunnassa seuraamassa hallituksen ilmastostrategian lähetekeskustelua. Mukana oli myös WWF:n ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi.

Pyysin lehtereillä olleita kirjaamaan paikan päällä ylös vaikutelmiaan puolueiden ryhmäpuheenvuoroista (sisällöstä ja ulosannista). Tässä kooste keräämistäni palautteista.

Vasemmistoliitto: Arhinmäki lehterin ylivoimainen suosikki

Ylivoimaisesti positiivisimmat arviot keräsi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen ryhmäpuheenvuoro. Arhinmäen puhe sai kiitosta sekä sisällöstä, että ulosannista. Se koettiin ainoaksi todella kriittiseksi ryhmäpuheenvuoroksi.

-Arhinmäen puhehan oli loistava! Miten paljon siinä sitten on opposition uhoa, en tiedä, mutta puheen tuonti mediassa enemmän esille olisi ollut tärkeää, koska vihreät eivät niitä asioita tuoneet esille, vaikka olisi pitänyt. (Jukka)

-Vain oppositiosta noussut Vasemmistoliiton Arhinmäen kriittinen puhe herätti yleisestä epämääräisyysmuminasta tyyliltään ja sisällöltään. Voidaan tietysti sanoa, että helppohan se on oppositiosta, vaan eipä sieltä muita vastaavia lausuntoja kuultu. Vas.liittoa kokonaisuudessaan ei voi kehua esim. änkyrä-välihuudoin Arhinmäen puheitakin häirinneen edustajatoveri Matti Kankaan “visioiden” takia, puheenvuorossaan hän oli jossain aivan eri suunnilla harhailemassa. (Leena)

-Oli paljon hyviä huomioita selonteon puutteista. Puheenvuoro oli myös todella aggressiivinen ja kärkäs. (Nimetön)

-Plussaa ponnekkuus, miinusta epäkonkreettisuus, lähinnä kritiikkiä (Nimetön)

-Kouluarvosana: 10
Mahtava puheenvuoro! (Marja, WWF)

Lue: Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro (Paavo Arhinmäki).

Keskusta: Turvepuheet eivät lämmittäneet

Keskusta sai lehtereiltä lunta tupaan mm. ydinvoimasta ja turpeen suosimisesta. Positiivista palautetta tuli syöttötariffien puolustamisesta.

-Keskustan puheenvuorolle plussaa säästöistä puhumisesta, (pitkät) miinukset turpeen ja lisäydinvoiman kannatuksesta. (Nimetön)

-Mun korvaan tuo puheenvuoro kuulosti aika paljon vain jatkolta siihen alkupuheenvuoroon (hallituksen puheenvuoro).  (Niko)

-Törkeän selvästi käy esille keskustan pyrkimys käyttää tilannetta hyväksi syrjäseutujen työllisyydelle. Toisaalta siinä ei ole pahaa, mutta jos se saadaan aikaiseksi väkisin vaikka turpeella, niin ei vaikuta aidolta huolelta oikean asian takia. Ydinvoiman osalta ei mitään selkeyttä. (Jukka)

-Kouluarvosana 7-
Plussaa sähköautot, joukkoliikenne, syöttötariffit, maininta Sternin hengessä “kallein vaihtoehto on olla tekemättä mitään”. Miinusta lisäydinvoima, lisävesivoima, turpeen lisäys (Marja, WWF)

Lue: Keskustan ryhmäpuheenvuoro (Antti Rantakangas)

Kokoomus: ydinvoimapuolue näki ilmastonmuutoksen torjunnassa myös mahdollisuuksia

Kokoomus sai positiivista palautetta siitä, että se näki ryhmäpuheenvuorossaan ilmastonmuutoksen torjunnan myös mahdollisuutena. Ydinvoimamyönteisyys ja turve taas toivat suurimmat miinuspisteet.

-Kokoomuksen mukaan energiatehokkuutta pitäisi vielä selonteosta vielä lisätä. Hyvä huomio oli se, että halutaan pyrkiä kehittämään uusia teknologioita ja huomataan, että se lisää työpaikkoja ja tuo rahaa. (Niko)

-Kokoomukselle plussaa energiatehokkuuspuheista ja (suurta) miinusta turpeen ja lisäydinvoiman kannatuksesta. (Nimetön)

-Kouluarvosana 8+
Plussaa mm: Energiatehokkuus yhdyskuntarakenteessa, Suomen oltava ilmastopolitiikan etulinjassa
Plus/miinus: turpeen käyttö ok jos “ilmaston kannalta kestävää”
Miinusta mm: ydinvoima ja tuulivoiman ympäristövaikutuksilla pelottelu (Marja, WWF)

Lue: Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro (Sanna Perkiö)

Vihreät: Liikaa kompromisseja

Vihreiltä odotetaan selkeästi enemmän kuin muilta puolueilta mitä ilmasto- ja energiakysymyksiin tulee. Vihreät saivat lehteriporukalta kritiikkiä liiasta kompromissihalukkuudesta. Kiitosta tuli ydinvoiman selkeästä vastustamisesta.

-Aivan liian pliisua vihreää politiikkaa. En ymmärrä miten vihreät voivat riman alittaen viedä tuollaista strategiaa eteenpäin. Onneksi Tynkkynen toi selvästi esille kannan ydinvoimaan ja Olkiluoto 3:sen ongelmat, mutta mielestäni se ei riitä. Haiskahtaa, että haluavat olla vallankahvassa kiinni, joten joutuvat liiaksi joustamaan heille tärkeistä asioista. (Jukka)

-Vihreät katsoo strategian “yli” tulevaisuuteen -> strategia on ensimmäinen askel, ei kannata huolestua olimme tätä laatimassa, vastustamme silti ydinvoimaa. (Nimetön)

-Kouluarvosana: 9- (Marja, WWF)

Lue: Vihreiden ryhmäpuheenvuoro (Oras Tynkkynen)

SDP: Hampaaton pääoppositiopuolue

Monet tuntuivat olevan pettyneitä SDP:n puheenvuoroon. Puolueen huoli metsä- ja metalliteollisuuden toimintaedellytyksistä tuntui monien mielestä jyräävän ilmaston (ja uusiutuviin panostamisen). Positiivista palautetta puolueen puheenvuoro sai energiatehokkuuden esiin nostamisesta.

-Ehkä Arhinmäki piti sen voimakkaan opposition puheen, ettei demareita edes huomannut. (Nimetön)

-Sosiaalidemokraattien puhe oli varmaan yleensäkin sisällyksettömin; jonkinlainen vastaveto ja tarpeeton riitautusyritys syöttötariffeja vastaan sertifioinnin puolesta oli ainoa konkreettinen kohta heidän “tulosvihreissä” uinuvissa unelmissaan. (Plussaa kyllä energiatehokkuuden korostamisesta; joukkoliikenne esim.) (Leena)

-Plussaa: energiatehokkuuden parantamiseksi on mahdollista tehdä enemmän kuin hallitus esittää. (Nimetön)

-Kouluarvosana: 7
Plussaa: Haastaa ottamaan 30% -tavoitteen paremmin huomioon. Haastaa energiatehokkuuteen.
Miinusta: vastustaa syöttötariffeja, metsä- ja metalliteollisuuden viihtymisestä huolehtiminen (Marja, WWF)

Lue: SDP:n ryhmäpuheenvuoro (Antti Vuolanne)

RKP: Kiitosta ydinvoimaristiriitojen tunnustamisesta

RKP:n puheenvuorosta ihmisille tuntui jääneen mieleen pääasiassa ydinvoima.

-Ruotsalaisille plussaa biokaasun hyödyntämisen korostamisesta konkreettisin esimerkein ja energiatehokkuuden korostamisesta, miinus turpeen ehdottomasta kannatuksesta. Pieni (piki-liten) plussa siitä, ettei puolueen puheenvuoro seissyt ehdottomasti ydinvoiman puolesta vaan tunnusti puolueessa olevan erilaisia kantoja. (Leena)

-Tylsä, tyhjä (Nimetön)

-Kouluarvosana: 8
Plussaa: syöttötariffit ok, ei Vuotosta tai Kollajaa, ei palmuöljyn käytölle, CCS (hiilen talteenotto) riskaabelia
Miinusta: turve
Plus/miinus: ydinvoima jakaa ryhmää (Marja, WWF)

Lue: RKP:n ryhmäpuheenvuoro (Christina Gestrin)

Kristillisdemokraatit

Kristillisten ryhmäpuheenvuoro sai kiitosta mm. ydinvoiman ongelmien mainitsemisesta ja tuulivoiman ajamisesta.

-Plussaa tuulivoiman käytön hallituksen esitystä voimakkaamman lisäämisen puolustamisesta. (Nimetön)

-Kouluarvosana: 7 ½
Plussaa: 3000 MW uutta tuulivoimaa, syöttötariffeille kyllä, pien-bio-CHP:tä lisää, liikenteen biopolttoaineisiin kotimaista puuperäistä raaka-ainetta, vaati lisää kunnianhimoa
Miinusta: Lisää vesivoimaa, ydinvoimaa, hiilivuoto-ongelma päästökaupassa (Marja, WWF)

Lue: Kristillisten ryhmäpuheenvuoro (Kari Kärkkäinen)

Perussuomalaiset: “Turve on resurssi, ei rikos”

Moni kiinnitti huomiota puolueen puheenvuorossa esiintyneeseen turvekommenttiin. Yleisvaikutelmana Pirkko Ruohonen-Lernerin pitämässä puheessa näytti olevan välinpitämättömyys ilmastoasioita kohtaan.

-Vaisu, selkeä (Nimetön)

-Kouluarvosana: 5
Miinusta mm: Vaatii lähinnä muita maita mukaan “talkoisiin”, Suomen päästöjen vähättely, “turve on resurssi, ei rikos”, “ruuhkamaksuja emme hyväksy”
Plussaa: kriittisyyttä ydinvoimaa kohtaan (Marja, WWF)

Lue: Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro (Pirkko Ruohonen-Lerner)

Muita huomioita

-Poliitikkojen puheisiin täytyi usein keskittyä kuin vieraaseen kieleen. Kyydissä pysymistä vaikeutti myös se, että puheissa usein jotain hyvän asian esittelyä seurasi surutta samoin äänenpainoin jonkin aivan päinvastaisen keinon suosiminen - pysyvätköhän puhujat aina itsekään omassa kyydissään…

Vähän sellainen tunnelma vallitsi, että tehtiin nyt tämmöinen, kun EU kerta käskee. Mutta jämäköinä ja aika ovelina suomalaisina tehdään vain minimi ja vieläkin vähemmän, jos ei kerran muutkaan, niin ei meijänkään tartte… Ikään kuin ilmastonmuutos olisi vain EU:n juoni… (Leena)

Virpi

Ydinvoimaa ajavat eivät kannata tarvittavia päästövähennyksiä?

Tein mielenkiintoisen havainnon vertaillessani Päästöpäättäjät.fi –palvelussamme mielipidekarttoja ydinvoiman ja päästövähennysten välillä. Katsokaapa huviksenne: ne kansanedustajat, jotka kannattavat ydinvoimaa ovat ihan eri porukkaa kuin ne, jotka kannattavat vaarallisen ilmastonmuutoksen edellyttämiä päästövähennyksiä ja ilmastolakia.  Ainoastaan yksi kansanedustaja kannattaa molempia.

Mistä tämä johtuu?

Mitä 30 % päästövähennyksiin tulee, niin osa kansanedustajista ilmeisesti ajattelee, että ilmastonmuutoksen torjumisessa pitäisi edelleen edetä varovaisin askelein ja  pessimistisin oletuksin, ja että kotimaiset toimet on siksi mitoitettava EU:n pessimistisemmän tavoitteen mukaan. EU:n  tavoitteenasettelussahan lähdetään siitä, että teollisuusmaiden tulisi vähentää päästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä, mutta jos muut maat eivät lähde mukaan, niin EU vähentää itsekseen 20 %.

Sitten on niitä, jotka näkevät että kun aika vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi on käymässä vähiin - tiedemiesten mukaan aikaa maailman päästöjen kääntämiseksi nopeaan laskuun on enää muutama vuosi - niin jarrutteluun ei ole enää mitään syytä. Teollisuusmaiden on osoitettava olevansa valmiita 30 % päästöleikkauksiin vuoteen 2020 mennessä. Jos uskomme siihen, että myös muut maat ovat saatavissa mukaan, niin on järkevää mitoittaa kotimaiset päästövähennystoimet riittävän suurten päästövähennysten mukaan jo nyt. Tavoitteiden tiukentaminen jälkeenpäin on huomattavasti vaikeampaa kuin tavoitteiden löysääminen.

Ydinvoiman suhteen löytynee puolestaan niitä, jotka suhtautuvat ydinvoiman kaikkivoipaisuuteen tunteen palolla ja toisaalta niitä, jotka ovat tutustuneet ydinvoimarakentamisen faktoihin. Olkiluoto 3 on jo kolme vuotta myöhässä, 2 miljardia euroa yli alkuperäisen kustannusarvion ja päästövähennykset Kioton sopimuksen ensimmäisellä tavoitekaudella (2008-2012) näyttävät jäävän luvatun 7,5 miljoonan tonnin sijaan nollaan. Ja rakentamisen laatuhan on ollut mitä sattuu, kun kustannussäästöjen tavoittelu on johtanut leväperäiseen rakentamiseen.

Ydinvoimaa paketoidaan jälleen kosmeettisiin ilmastokääreisiin

Olkiluoto 3 myytiin kansanedustajille ilmastosyillä ja myös uusia reaktoreita perustellaan nyt ilmastolla. Tarkkaavainen kansanedustaja osaa (toivon mukaan) kuitenkin katsoa  tällä kertaa myyntiesitteitä pidemmälle. TVO arvioi suunnittelemansa Olkiluoto 4:n vähentävän päästöjä vain noin miljoona tonnia. Tämä vastaa noin neljää prosenttia niistä vähennyksistä, joita Suomen on saatava aikaan vuoteen 2020 mennessä.Tämä olisi helposti saavutettavissa muilla, kestävämmillä tavoilla.

Kaisa Kosonen

Julkistimme tänään virallisesti Päästöpäättäjät.fi -nimisen sivuston, joka seuraa kansanedustajien ilmasto- ja energiasanomisia (ja sanomatta jättämisiä). Oheisesta PowerPoint -pläjäyksestä selviää miksi olemme moisen saitin väkertäneet ja mitä se tekee. Tutustukaa ihmeessä! Palautetta saitista voi antaa täällä blogissa tai suoraan sähköpostitse paastopaattajat(ät)nordic.greenpeace.org.

Henkilökohtaisesti tunnen tarvetta hehkuttaa mahtavia vapaaehtoisiamme, joita ilman palvelua ei yksinkertaisesti olisi syntynyt. Päästöpäättäjät -projektissa on mukana reilu 40 eri-ikäistä ja hyvin erilaisista taustoista tulevaa ihmistä sieltä täältä Suomea. Suurin osa heistä ei ole aiemmin ollut Greenpeacen toiminnassa mukana. Minusta tämä kertoo siitä, että ihmisillä on oikeasti syvä huoli ilmasto- ja energiakysymyksistä ja myös aito halu vaikuttaa.

“Vahtikoirat” -lempinimellä kulkeva porukka on muuten koottu ja koordinoitu pelkästään netin kautta. Eilen torstaina oli ensimmäinen kerta kun minä ja ilmastokampanjavastaavamme Kaisa näimme vahtikoiria vihdoin livenä. Olin ennen eilisillan tapaamista aivan rättipoikki ja veto pois, mutta kummasti olo piristyi kun pääsi tapaamaan innokkaita ja fiksuja vapaaehtoisia!

Vahtikoirat -te rokkaatte!

Virpi Oinonen

Olemmeko ehkä seuraamassa Iso-Britannian jalanjälkiä?

Briteissä 130 000 kansalaista kirjoitti vastaavan vaatimuksen ilmastolaista kansanedustajilleen ja sai mitä tahtoi: hallitus alkoi valmistella ilmastolakia (Climate Change Bill), joka asettaa kansalliset keskipitkän ja pitkän aikavälin päästötavoitteet sekä niiden mukaiset viisivuotiset hiilibudjetit ensimmäistä kertaa lain tasolla.

Nyt aurinkoiset uutiset sateiselta saarelta jatkuvat. Iso-Britannian hallitus on päättänyt tiukentaa pitkän tähtäimen päästövähennystavoitettaan. Kun aiempi tavoite oli, että vuoteen 2050 mennessä päästöjä leikattaisiin 60 % vuoden 1990 tasoon verrattuna, on tavoite nyt 80 %. Tavoitteen kiristämisen syynä on yksinkertaisesti ilmastotiede. Näin suuret päästövähennykset Britannian kaltaiselta maalta tarvitaan katastrofaalisen, yli kaksi astetta ylittävän ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Olisiko aika alkaa linjaamaan myös Suomen päästövähennystoimia sen pohjalta, mitä meiltä tarvitaan ilmastokaaoksen torjumiseksi? Tällä hetkellä hallitus tähtää ilmastotieteen valossa riittämättömiin päästövähennyksiin.

Toivomme, että päästöpäättäjät-sivusto kannustaa kansanedustajia ja kansalaisia kunnianhimoiseen ja monipuoliseen ilmasto- ja energiakeskusteluun.

Lämmin kiitos lähes 50 vapaaehtoisellemme, jotka tekivät tämän palvelun mahdolliseksi!

Kaisa Kosonen

Kesän istuntotauolta palanneita kansanedustajia odotti tänään eduskunnan portailla polttava kysymys. 120 ihmisen vartaloista muodostettu viesti Ilmastolaki nyt! vaati kansanedustajia heräämään ilmastokriisin vakavuuteen ja säätämään lain vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä.

Euroopanlaajuisen polttava kysymys -kampanjan (Euroopassa Big ask) vaatimat päästövähennysluvut perustuvat tiedepaneeli IPCC:n arvioon siitä, mitä teollisuusmailta tullaan tarvitsemaan vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Esimerkiksi Suomen osalta päästövähennysten pitäisi vuoteen 2020 mennessä olla lähes kaksinkertaiset niihin vaatimattomiin tavoitteisiin nähden, joihin hallitus nyt tähtää.

Kampanjan voi sanoa olleen jo tähän mennessä harvinaisen menestyksekäs, sillä jo 16 000 (!) suomalaista on vaatinut kansanedustajaltaan ilmastolakia ja jo 28 kansanedustajaa on ilmoittanut tukevansa lakia. Tästä on hyvä alkaa kasvattaa lain kannatusta, jota tarvitaan erityisesti loppusyksyllä, kun ilmasto- ja energiastrategia tulee eduskuntakäsittelyyn.

Kansalaiskampanjoinnin ja toisaalta lainsäädännön roolia ilmastonmuutoksen torjumisessa pohdittiin tänään myös valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa. Demos Helsinki -ajatushautomo peräänkuulutti selvityksessään me pystymme siihen -henkeä ilmastokampanjointiin ja levitti eri toimijoiden tutkailtavaksi monipuolisen työkalupakin, jolla ilmastohuolta voidaan kääntää teoiksi.

Ehkäpä joku voisi ensi töikseen yrittää käyttää pakkia energiayhtiöiden herättelyyn menneisyyden luolista. Aamu TV:ssä energiayhtiöiden tuttua “me emme pysty siihen” -valitusvirttä lauloi tällä kertaa kantaverkkoyhtiö Fingrid, joka pelotteli tuulivoiman lisäämisen nostavan kuluttajien sähkölaskuja. Käyttipä haastateltu jopa esihistoriallista “haluammeko pitää Suomessa valot päällä” -retoriikkaa.

Näiltä fossiileilta tuntuvat menneen täysin ohi kaikki ne kyselytutkimukset, jotka osoittavat, että kyllä, suomalaiset haluavat muutosta ja ovat siihen valmiita. Suomalaiset haluavat uusiutuvia ja päästövähennyksiä, vaikka se sitten maksaisi enemmän kuin perinteinen saastuttaminen.

Suomalaiset ovat myös valmiita energiansäästöön, mikä tietysti sotii energiayhtiöiden tulevaisuusvisioita vastaan.

Mutta mepäs pystymme siihen - ähäkutti!

Kaisa Kosonen

Minä ja Lauri vastailemassa mielenosoittajien ilmasto- ja energiakysymyksiin

Eduskunnassa saavat ilmeisesti tekstata vain ministerit ja kansanedustajat…

Virpi Oinonen

Seuraan keskiviikkona 12.3. klo 15 lähtien Eduskunnan lehtereiltä täysistuntoa, jossa kansanedustajat puivat EU:n ilmasto- ja energiapakettia. Lähetän nopeita analyyseja ja tunnelmia tekstiviestinä suoraan blogiin sitä mukaa, kun kansanedustajat puhuvat.

Tekstarit ilmestyvät blogin oikeaan sivupalkkiin. Viestit löytyvät myös pysyvästi Twitteristä. Perustellisemman analyysin edustajien argumenteista laadin myöhemmin.

Vinkki: Jos satut olemaan television vaikutuspiirissä, niin niksautapa laatikko päälle,  TV1:lle klo 15.05. Silloin tekstareiden seuraaminen on hauskempaa…

Miksi asia on tärkeä?

EU on maailman tärkein ilmastopoliittinen suunnannäyttäjä. Se, millaisia linjauksia maailman suurin talousalue EU tekee, näyttää suuntaa kansainväliselle energiapolitiikalle. EU:n tasolla tehdyt päätökset määrittävät pitkälti myös sen, mitä meillä Suomessa reilun vuosikymmenen aikana tullaan tekemään:

• Paljonko uusiutuvia energialähteitä lisätään?

• Millaisen roolin saa energiatehokkuus?
• Miten raskasta teollisuutta kohdellaan?

• Pitäisikö ydinvoiman saada etulyöntiasema uusiutuviin energialähteisiin ja energiansäästöön nähden?

• Ollaanko ilmastonmuutoksen torjumisesta valmiita maksamaan, vai pitäiskö “jonkun muun jossain muualla joskus tehdä jotain”?

• Miten tämä kaikki vaikuttaa meidän kaikkien arkeen?

Haluavatko Suomen poliitikot vahvistaa vai vesittää komission esityksiä? Eduskunnan keskustelu antaa tälle osviittaa…

Kaisa Kosonen

PS. EU:n ilmasto- ja energiapaketista lisää täällä.

Nyt on aika myöntää, että Olkiluoto 3:n rakentaminen on osoittautunut virheeksi. Reaktorin piti TVO:n mukaan maksaa 2,5 miljardia euroa ja rakentamisen piti kestää neljä vuotta. Nyt kustannukset ovat nousseet yli 4,5 miljardiin ja rakentamisaika seitsemään vuoteen ja hankkeessa on toistuvasti rikottu laatuvaatimuksia. Myöhästymisen takia voimalasta ei ole juuri lainkaan apua Kioton päästötavoitteen saavuttamisessa. Eduskunnan ei pidä mennä toista kertaa samaan halpaan.

Ydinvoiman nopea maailmanlaajuinen lisääminen johtaisi ydinjätteiden, uraanikaivoisten ja ydinvoimaloiden riskien moninkertaistumiseen sekä ydinaseiden leviämiseen. Suomen tulee satsata teknologiaan, jolla ratkaistaan globaaleja ongelmia, eikä luoda niitä.

Lauri Myllyvirta