eduskunta

Syö vaan kiltisti, sillä muuta ruokaa ei ole tarjolla. Eduskuntaa sullotaan umpikujaan, sillä muita vaihtoehtoja kuin ydinvoiman lisärakentaminen ei edes valmistella. YLE:n eilen julkistaman nimettömän kyselyn tulos olisi aika erilainen jos kansanedustajilta kysyttäisiin, ottaisitko mieluummin 1500 megawattia uusiutuvia vai uuden ydinjätemyllyn.

Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteiden mukaan sähköä tarvitaan jo päätettyjen lisäysten päälle vielä vajaan puolen ydinreaktorin verran, jotta teollisuuden sähkönsaanti voidaan turvata, vähentää lauhteen käyttö minimiin ja lopettaa sähkön nettotuonti. Teollisuuden arviot omasta sähköntarpeestaan ovat muutaman terawattitunnin verran ministeriön arvioita korkeampia. Kyse ei todellakaan ole sellaisesta sähkön lisätarpeesta, jota ei voitaisi kattaa monin verroin tuulivoimalla, bioenergialla ja karsimalla sähkön tehotonta käyttöä sähkölaitteissa ja rakennuksissa.

Hallituksen laimeat tavoitteet uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämiseksi on nielty aivan liian kritiikittömästi. Nyt on aika vaatia turvallisten energiaratkaisujen ottamista takaisin keskusteluun.

Lauri Myllyvirta

Olemme jo varsin pitkään seuranneet kansanedustajien edesottamuksia ilmasto- ja energiapolitiikassa (Ks. esim. Päästöpäättäjät.fi sekä nykyään toimiva Ydinvoima.fi).

Kun näitä kansanedustajien kannanottoja visualisoi esimerkiksi eduskunnan istuntokarttaan voi nähdä mielenkiintoisia ilmiöitä. Esimerkiksi ne kansanedustajat, jotka ajavat ydinvoimaa (mm. ilmastoargumenteilla), eivät kuitenkaan aja ilmastotieteen suosittelemia päästövähennyksiä…

No, toisaalta -onkos tuo sinänsä mikään ihme. Eiväthän (mm. ilmastoargumenteilla) ydinvoimaa rakentavat energiayhtiötkään lopeta samanaikaista hiilivoimaloiden rakentamista…

Ilmastonmuutos -mikä ihana tekosyy.

Kuva 1: Kansanedustajien julkiset mielipiteet ydinvoiman lisärakentamisesta
(Huom: Punainen=kyllä ydinvoimalle, vihreä=ei ydinvoimalle, harmaa=ei osaa sanoa, valkoinen=ei ole puhunut aiheesta julkisesti).

Kuva 2: Kansanedustajien kanta ilmastotieteen suosittelemasta 30% päästövähennystavoitteesta*.
(Huom: Punainen=ei 30% päästövähennyksille, vihreä=kyllä 30% päästövähennyksille).

*30% vähennykset vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 -lähtötasosta.

Virpi

Lisää kuvia Flickr -galleriassamme.

Kirjoitan tätä 100 metrin korkeudessa hengityssuojain päällä ja mustana noesta. Kiipesimme aamulla päästöiltään Suomen suurimman hiilivoimalan Meri-Porin piippuun paljastaaksemme ydinvoimayhtiöiden katteettomat ilmastolupaukset.

Päivän olemme kamppailleet kovan tuulen kanssa, joka tällä korkeudella on noussut yli kymmeneen metriin sekunnissa. Tuuli esti suuren, 5×15 metrin banderollin ripustamisen. Päätämme huomisaamuna klo 5, yritämmekö uudelleen.

Nyt valmistaudumme yöhön. Jokaisella on kahden tunnin vahtivuoro. Meillä on kaksi makuualustaa ja yksi makuupussi, joten käytännössä nukumme vuorotellen.

Jos haluat auttaa meitä, mene osoitteeseen Ydinvoima.fi kertoaksesi kansanedustajalle, että saastuttavan kivihiili-, turve- ja ydinvoiman aika on ohi!

Lauri Myllyvirta

Täsmennys: Viittaan alla epäselvästi isoihin, ydinvoimaa ajaviin puoluerahoittajiin. Tarkoitan tietysti ennen kaikkea TT-Säätiötä ja vastaavia sekä raskaan teollisuuden ammattiliittoja.

Puolueiden rahoituksesta käytävässä keskustelussa on korostunut, miten tärkeää demokratian toiminnalle on yritysten ja muiden organisaatioiden mahdollisuus tukea yksittäisiä puolueita ja ehdokkaita suurilla summilla. Ennen kaikkea kohu on paljastanut sen, miten suuri määrä Suomessa on erilaisia rikkaita kummisetiä, yrityksiä ja säätiöitä, jotka rakastavat demokratiaa niin paljon, että lahjoittavat tuntuvia määriä rahaa ehdokkaiden kampanjoihin vaatimatta mitään vastapalveluksia, jos ehdokkaat kenties tulevat valituiksi.

Vaalirahakohu on mustannut näiden pyyteettömien demokratian ystävien maineen. Nyt olisikin tärkeää palauttaa se perustamalla julkinen elin, jolle voisi lahjoittaa rahaa jaettavaksi tasan kaikille puolueille ja ehdokkaille esim. edellisten vaalien äänimäärien suhteessa, ihan vain demokratian hyväksi.

Vakavasti puhuen, on vaikea uskoa, etteivät kymmenillä tai sadoilla tuhansilla euroilla puolueita tukeneet tahot odottaisi tai vaatisi vastapalveluksia esim. tulevassa eduskunnan ydinvoimaäänestyksessä. Useimmat näistä organisaatioista, jolleivat kaikki, ajavat voimakkaasti ydinvoiman lisärakentamista. Ainoat demokratian kannalta hyväksyttävät ratkaisut ovat järjestää kansanäänestys ydinvoiman lisärakentamisesta tai siirtää eduskunnan ydinvoimaäänestys seuraavien vaalien yli, milloin ne sitten järjestetäänkään. Jos uuden ydinvoimalan rakentaminen hyväksyttäisiin, se sitoisi seuraavien hallitusten kädet toisella tavalla kuin mikään muu saman suuruusluokan päätös, sillä lupaa ei voi perua.

Lauri Myllyvirta

Sen lisäksi, että ydinvoima.fi -sivusto tuo esille kansanedustajien kantoja ydinvoimaan, se tarjoaa myös mahdollisuuden tarkkailla miten kansanedustajat perustelevat eri energiantuotantomuodoista nimenomaan ydinvoiman lisäämistä.

Otetaanpa esimerkiksi Kokoomuksen Reijo Paajanen. 19. joulukuuta 2008 eduskunnassa käsiteltiin hallituksen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa. Tässä käsittelyssä Paajanen perusteli nimenomaan ydinvoiman tarvetta näin:

“Ydinvoiman lisärakentamista tarvitaan kasvavan energiatarpeen tyydyttämiseksi”

Kului puoli vuotta ja tapahtui paljon. Metsäteollisuus, joka omistaa kolmanneksen Suomen ydinvoimasta ja on Suomen suurimpia sähkönkäyttäjiä, ajoi toimintaansa rajusti alas, mikä oli tärkeä syy siihen, että Suomessa jo pari vuotta jatkunut sähkönkulutuksen lasku rikkoi ennätyksiä. Työ- ja elinkeinoministeriöltä valmistui selvitys, jonka mukaan energiaa voi säästää Suomessa enemmän kuin kaikki nykyiset ydinvoimalat tuottavat. Kaiken tämän jälkeen 17. kesäkuuta 2009 eduskunnassa oli palautekeskustelu hallituksen ilmasto- ja energiastrategiasta. Reijo Paajanen perusteli puheenvuorossaan ydinvoiman tarvetta tasan näin:

“Ydinvoiman lisärakentamista tarvitaan kasvavan energiatarpeen tyydyttämiseksi”

Mitäs siinä eräässä keltaisessa t-paidassa lukikaan? “Ja jippo on siinä, että kun sitä toistaa toistaa toistaa tarpeeksi monta kertaa, niin moni alkaa uskoa.”

Topias Salonen

Tänään jos sattui liikuskelemaan aamupäivällä Helsingin keskustassa saattoi törmätä yllättävään näkyyn. Joukko “kansanedustajia” taivalsi arvokkaasti eduskuntatalolta Senaatintorille pingviinien ja lumiukkojen saattelemana. Hesarin video kulkueesta löytyy täältä.

Kulkue oli osa Maan ystävien Euroopan laajuisesti organisoimaa Polttava kysymys -kampanjaa, jonka tarkoituksena on saada eduskunta hyväksymään ns. ilmastolaki. Ilmastolaki velvoittaisi maamme hallitukset toteuttamaan vuosittain 5 prosentin päästövähennykset. Vitkuttelun ja ketkuttelun sijaan saataisiin siis päättäjiltä pitkäjänteistä toimintaa päästöjen vähentämiseksi.

Nuo aamupäivän kulkueen kansanedustajiksi pukeutuneet ihmiset edustivat niitä 46 kansanedustajaa, jotka kannattavat ilmastolakia. Tuolla kulkueella haluttiin kunnioittaa heidän edelläkävijyyttään ilmastopolitiikassa.

Itse jaoin kulkueessa flyereita (koska kansanedustajanaamarit olivat pettymyksekseni jo jaettu). Ihmisten reaktiot kaduilla olivat pääsääntöisesti positiivisia. Kaikkein positiivisimmin lappuihin näyttivät suhtautuivat nuoret, sekä lasten kanssa liikkeellä olleet. Myös monet ulkomaalaiset kyselivät innokkaasti kulkueesta ja toivottivat onnea kampanjaan. Keski-ikäiset miehet sen sijaan olivat astetta haastavampia laputettavia. Kertooko tämä kenties siitä ketkä ovat kaikkein valmiimpia muutokseen? No, ehkä ylipirtsakka “hei!” -tervehdykseni ei auttanut asiaa…

Näinä päivinä on Euroopassa ja maailmalla tapahtumassa paljon järjestö- ja kansalaisrintamalla ilmastoasioihin liittyen. Puolassa ja Tanskassa Greenpeacen aktivistit ovat osoittaneet mieltään hiilivoimaloissa ja huomenna 6.12. puolestaan on maailmanlaajuinen ilmastotoimintapäivä (kansanedustajakulkue järjestettiin tänään ilmastotoimintapäivän aattona huomisen itsenäisyyspäivän takia).

Tämä kaikki toiminta on ajoitettu Poznanin ilmastokokouksen aikoihin, josta ilmastovastaavamme ja blogimme uskollinen soturi Kaisa Kosonen myös tässä blogissamme raportoi. Poznan on valmistelua YK:n tärkeimpään ilmastokokoukseen Kööpenhaminassa syksyllä 2009. Se on kokous, jota ei saa sössiä.

Kansalaisten ja järjestöjen on alettava pitää sitä kovempaa ääntä mitä lähemmäksi Kööpenhaminan kokous tulee. Vaikka lobbaustyö onkin järjestöjen keinovalikoimassa se tärkein työkalu ei kannata ylenkatsoa tempauksia ja mielenosoituksia. Niillä viestitään kansalaisille, joiden olisi kohta puoliin aika myös korottaa ääntään ilmastoasioissa.

Virpi

PS. Suomessa voi aktivoitua päättäjien suuntaan esimerkiksi Polttava kysymys -kampanjan  sivujen kautta: jossa voit lähestyä niitä 164 kansanedustajaa, jotka eivät vielä ole sitoutuneet ilmastolain kannattajiksi. Myös Greenpeacen Päästöpäättäjät.fi -palvelun kautta voi seurata kansanedustajien tekemisiä/tekemättä jättämisiä ja jättää heille palautetta.

Luonnoksia lähetekeskustelusta (Virpi Oinonen)

Kävin viime viikolla Päästöpäättäjät -projektin vapaaehtoisten plus muutaman muun ilmasto- ja energia-asioista kiinnostuneen kansalaisen kanssa eduskunnassa seuraamassa hallituksen ilmastostrategian lähetekeskustelua. Mukana oli myös WWF:n ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi.

Pyysin lehtereillä olleita kirjaamaan paikan päällä ylös vaikutelmiaan puolueiden ryhmäpuheenvuoroista (sisällöstä ja ulosannista). Tässä kooste keräämistäni palautteista.

Vasemmistoliitto: Arhinmäki lehterin ylivoimainen suosikki

Ylivoimaisesti positiivisimmat arviot keräsi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen ryhmäpuheenvuoro. Arhinmäen puhe sai kiitosta sekä sisällöstä, että ulosannista. Se koettiin ainoaksi todella kriittiseksi ryhmäpuheenvuoroksi.

-Arhinmäen puhehan oli loistava! Miten paljon siinä sitten on opposition uhoa, en tiedä, mutta puheen tuonti mediassa enemmän esille olisi ollut tärkeää, koska vihreät eivät niitä asioita tuoneet esille, vaikka olisi pitänyt. (Jukka)

-Vain oppositiosta noussut Vasemmistoliiton Arhinmäen kriittinen puhe herätti yleisestä epämääräisyysmuminasta tyyliltään ja sisällöltään. Voidaan tietysti sanoa, että helppohan se on oppositiosta, vaan eipä sieltä muita vastaavia lausuntoja kuultu. Vas.liittoa kokonaisuudessaan ei voi kehua esim. änkyrä-välihuudoin Arhinmäen puheitakin häirinneen edustajatoveri Matti Kankaan “visioiden” takia, puheenvuorossaan hän oli jossain aivan eri suunnilla harhailemassa. (Leena)

-Oli paljon hyviä huomioita selonteon puutteista. Puheenvuoro oli myös todella aggressiivinen ja kärkäs. (Nimetön)

-Plussaa ponnekkuus, miinusta epäkonkreettisuus, lähinnä kritiikkiä (Nimetön)

-Kouluarvosana: 10
Mahtava puheenvuoro! (Marja, WWF)

Lue: Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro (Paavo Arhinmäki).

Keskusta: Turvepuheet eivät lämmittäneet

Keskusta sai lehtereiltä lunta tupaan mm. ydinvoimasta ja turpeen suosimisesta. Positiivista palautetta tuli syöttötariffien puolustamisesta.

-Keskustan puheenvuorolle plussaa säästöistä puhumisesta, (pitkät) miinukset turpeen ja lisäydinvoiman kannatuksesta. (Nimetön)

-Mun korvaan tuo puheenvuoro kuulosti aika paljon vain jatkolta siihen alkupuheenvuoroon (hallituksen puheenvuoro).  (Niko)

-Törkeän selvästi käy esille keskustan pyrkimys käyttää tilannetta hyväksi syrjäseutujen työllisyydelle. Toisaalta siinä ei ole pahaa, mutta jos se saadaan aikaiseksi väkisin vaikka turpeella, niin ei vaikuta aidolta huolelta oikean asian takia. Ydinvoiman osalta ei mitään selkeyttä. (Jukka)

-Kouluarvosana 7-
Plussaa sähköautot, joukkoliikenne, syöttötariffit, maininta Sternin hengessä “kallein vaihtoehto on olla tekemättä mitään”. Miinusta lisäydinvoima, lisävesivoima, turpeen lisäys (Marja, WWF)

Lue: Keskustan ryhmäpuheenvuoro (Antti Rantakangas)

Kokoomus: ydinvoimapuolue näki ilmastonmuutoksen torjunnassa myös mahdollisuuksia

Kokoomus sai positiivista palautetta siitä, että se näki ryhmäpuheenvuorossaan ilmastonmuutoksen torjunnan myös mahdollisuutena. Ydinvoimamyönteisyys ja turve taas toivat suurimmat miinuspisteet.

-Kokoomuksen mukaan energiatehokkuutta pitäisi vielä selonteosta vielä lisätä. Hyvä huomio oli se, että halutaan pyrkiä kehittämään uusia teknologioita ja huomataan, että se lisää työpaikkoja ja tuo rahaa. (Niko)

-Kokoomukselle plussaa energiatehokkuuspuheista ja (suurta) miinusta turpeen ja lisäydinvoiman kannatuksesta. (Nimetön)

-Kouluarvosana 8+
Plussaa mm: Energiatehokkuus yhdyskuntarakenteessa, Suomen oltava ilmastopolitiikan etulinjassa
Plus/miinus: turpeen käyttö ok jos “ilmaston kannalta kestävää”
Miinusta mm: ydinvoima ja tuulivoiman ympäristövaikutuksilla pelottelu (Marja, WWF)

Lue: Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro (Sanna Perkiö)

Vihreät: Liikaa kompromisseja

Vihreiltä odotetaan selkeästi enemmän kuin muilta puolueilta mitä ilmasto- ja energiakysymyksiin tulee. Vihreät saivat lehteriporukalta kritiikkiä liiasta kompromissihalukkuudesta. Kiitosta tuli ydinvoiman selkeästä vastustamisesta.

-Aivan liian pliisua vihreää politiikkaa. En ymmärrä miten vihreät voivat riman alittaen viedä tuollaista strategiaa eteenpäin. Onneksi Tynkkynen toi selvästi esille kannan ydinvoimaan ja Olkiluoto 3:sen ongelmat, mutta mielestäni se ei riitä. Haiskahtaa, että haluavat olla vallankahvassa kiinni, joten joutuvat liiaksi joustamaan heille tärkeistä asioista. (Jukka)

-Vihreät katsoo strategian “yli” tulevaisuuteen -> strategia on ensimmäinen askel, ei kannata huolestua olimme tätä laatimassa, vastustamme silti ydinvoimaa. (Nimetön)

-Kouluarvosana: 9- (Marja, WWF)

Lue: Vihreiden ryhmäpuheenvuoro (Oras Tynkkynen)

SDP: Hampaaton pääoppositiopuolue

Monet tuntuivat olevan pettyneitä SDP:n puheenvuoroon. Puolueen huoli metsä- ja metalliteollisuuden toimintaedellytyksistä tuntui monien mielestä jyräävän ilmaston (ja uusiutuviin panostamisen). Positiivista palautetta puolueen puheenvuoro sai energiatehokkuuden esiin nostamisesta.

-Ehkä Arhinmäki piti sen voimakkaan opposition puheen, ettei demareita edes huomannut. (Nimetön)

-Sosiaalidemokraattien puhe oli varmaan yleensäkin sisällyksettömin; jonkinlainen vastaveto ja tarpeeton riitautusyritys syöttötariffeja vastaan sertifioinnin puolesta oli ainoa konkreettinen kohta heidän “tulosvihreissä” uinuvissa unelmissaan. (Plussaa kyllä energiatehokkuuden korostamisesta; joukkoliikenne esim.) (Leena)

-Plussaa: energiatehokkuuden parantamiseksi on mahdollista tehdä enemmän kuin hallitus esittää. (Nimetön)

-Kouluarvosana: 7
Plussaa: Haastaa ottamaan 30% -tavoitteen paremmin huomioon. Haastaa energiatehokkuuteen.
Miinusta: vastustaa syöttötariffeja, metsä- ja metalliteollisuuden viihtymisestä huolehtiminen (Marja, WWF)

Lue: SDP:n ryhmäpuheenvuoro (Antti Vuolanne)

RKP: Kiitosta ydinvoimaristiriitojen tunnustamisesta

RKP:n puheenvuorosta ihmisille tuntui jääneen mieleen pääasiassa ydinvoima.

-Ruotsalaisille plussaa biokaasun hyödyntämisen korostamisesta konkreettisin esimerkein ja energiatehokkuuden korostamisesta, miinus turpeen ehdottomasta kannatuksesta. Pieni (piki-liten) plussa siitä, ettei puolueen puheenvuoro seissyt ehdottomasti ydinvoiman puolesta vaan tunnusti puolueessa olevan erilaisia kantoja. (Leena)

-Tylsä, tyhjä (Nimetön)

-Kouluarvosana: 8
Plussaa: syöttötariffit ok, ei Vuotosta tai Kollajaa, ei palmuöljyn käytölle, CCS (hiilen talteenotto) riskaabelia
Miinusta: turve
Plus/miinus: ydinvoima jakaa ryhmää (Marja, WWF)

Lue: RKP:n ryhmäpuheenvuoro (Christina Gestrin)

Kristillisdemokraatit

Kristillisten ryhmäpuheenvuoro sai kiitosta mm. ydinvoiman ongelmien mainitsemisesta ja tuulivoiman ajamisesta.

-Plussaa tuulivoiman käytön hallituksen esitystä voimakkaamman lisäämisen puolustamisesta. (Nimetön)

-Kouluarvosana: 7 ½
Plussaa: 3000 MW uutta tuulivoimaa, syöttötariffeille kyllä, pien-bio-CHP:tä lisää, liikenteen biopolttoaineisiin kotimaista puuperäistä raaka-ainetta, vaati lisää kunnianhimoa
Miinusta: Lisää vesivoimaa, ydinvoimaa, hiilivuoto-ongelma päästökaupassa (Marja, WWF)

Lue: Kristillisten ryhmäpuheenvuoro (Kari Kärkkäinen)

Perussuomalaiset: “Turve on resurssi, ei rikos”

Moni kiinnitti huomiota puolueen puheenvuorossa esiintyneeseen turvekommenttiin. Yleisvaikutelmana Pirkko Ruohonen-Lernerin pitämässä puheessa näytti olevan välinpitämättömyys ilmastoasioita kohtaan.

-Vaisu, selkeä (Nimetön)

-Kouluarvosana: 5
Miinusta mm: Vaatii lähinnä muita maita mukaan “talkoisiin”, Suomen päästöjen vähättely, “turve on resurssi, ei rikos”, “ruuhkamaksuja emme hyväksy”
Plussaa: kriittisyyttä ydinvoimaa kohtaan (Marja, WWF)

Lue: Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro (Pirkko Ruohonen-Lerner)

Muita huomioita

-Poliitikkojen puheisiin täytyi usein keskittyä kuin vieraaseen kieleen. Kyydissä pysymistä vaikeutti myös se, että puheissa usein jotain hyvän asian esittelyä seurasi surutta samoin äänenpainoin jonkin aivan päinvastaisen keinon suosiminen - pysyvätköhän puhujat aina itsekään omassa kyydissään…

Vähän sellainen tunnelma vallitsi, että tehtiin nyt tämmöinen, kun EU kerta käskee. Mutta jämäköinä ja aika ovelina suomalaisina tehdään vain minimi ja vieläkin vähemmän, jos ei kerran muutkaan, niin ei meijänkään tartte… Ikään kuin ilmastonmuutos olisi vain EU:n juoni… (Leena)

Virpi

 
Kuva: Virpi Oinonen

Ydinvoimaa ajavat eivät kannata tarvittavia päästövähennyksiä?

Tein mielenkiintoisen havainnon vertaillessani Päästöpäättäjät.fi –palvelussamme mielipidekarttoja ydinvoiman ja päästövähennysten välillä. Katsokaapa huviksenne: ne kansanedustajat, jotka kannattavat ydinvoimaa ovat ihan eri porukkaa kuin ne, jotka kannattavat vaarallisen ilmastonmuutoksen edellyttämiä päästövähennyksiä ja ilmastolakia.  Ainoastaan yksi kansanedustaja kannattaa molempia.

Mistä tämä johtuu?

Mitä 30 % päästövähennyksiin tulee, niin osa kansanedustajista ilmeisesti ajattelee, että ilmastonmuutoksen torjumisessa pitäisi edelleen edetä varovaisin askelein ja  pessimistisin oletuksin, ja että kotimaiset toimet on siksi mitoitettava EU:n pessimistisemmän tavoitteen mukaan. EU:n  tavoitteenasettelussahan lähdetään siitä, että teollisuusmaiden tulisi vähentää päästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä, mutta jos muut maat eivät lähde mukaan, niin EU vähentää itsekseen 20 %.

Sitten on niitä, jotka näkevät että kun aika vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi on käymässä vähiin - tiedemiesten mukaan aikaa maailman päästöjen kääntämiseksi nopeaan laskuun on enää muutama vuosi - niin jarrutteluun ei ole enää mitään syytä. Teollisuusmaiden on osoitettava olevansa valmiita 30 % päästöleikkauksiin vuoteen 2020 mennessä. Jos uskomme siihen, että myös muut maat ovat saatavissa mukaan, niin on järkevää mitoittaa kotimaiset päästövähennystoimet riittävän suurten päästövähennysten mukaan jo nyt. Tavoitteiden tiukentaminen jälkeenpäin on huomattavasti vaikeampaa kuin tavoitteiden löysääminen.

Ydinvoiman suhteen löytynee puolestaan niitä, jotka suhtautuvat ydinvoiman kaikkivoipaisuuteen tunteen palolla ja toisaalta niitä, jotka ovat tutustuneet ydinvoimarakentamisen faktoihin. Olkiluoto 3 on jo kolme vuotta myöhässä, 2 miljardia euroa yli alkuperäisen kustannusarvion ja päästövähennykset Kioton sopimuksen ensimmäisellä tavoitekaudella (2008-2012) näyttävät jäävän luvatun 7,5 miljoonan tonnin sijaan nollaan. Ja rakentamisen laatuhan on ollut mitä sattuu, kun kustannussäästöjen tavoittelu on johtanut leväperäiseen rakentamiseen.

Ydinvoimaa paketoidaan jälleen kosmeettisiin ilmastokääreisiin

Olkiluoto 3 myytiin kansanedustajille ilmastosyillä ja myös uusia reaktoreita perustellaan nyt ilmastolla. Tarkkaavainen kansanedustaja osaa (toivon mukaan) kuitenkin katsoa  tällä kertaa myyntiesitteitä pidemmälle. TVO arvioi suunnittelemansa Olkiluoto 4:n vähentävän päästöjä vain noin miljoona tonnia. Tämä vastaa noin neljää prosenttia niistä vähennyksistä, joita Suomen on saatava aikaan vuoteen 2020 mennessä.Tämä olisi helposti saavutettavissa muilla, kestävämmillä tavoilla.

Kaisa Kosonen

Julkistimme tänään virallisesti Päästöpäättäjät.fi -nimisen sivuston, joka seuraa kansanedustajien ilmasto- ja energiasanomisia (ja sanomatta jättämisiä). Oheisesta PowerPoint -pläjäyksestä selviää miksi olemme moisen saitin väkertäneet ja mitä se tekee. Tutustukaa ihmeessä! Palautetta saitista voi antaa täällä blogissa tai suoraan sähköpostitse paastopaattajat(ät)nordic.greenpeace.org.

Henkilökohtaisesti tunnen tarvetta hehkuttaa mahtavia vapaaehtoisiamme, joita ilman palvelua ei yksinkertaisesti olisi syntynyt. Päästöpäättäjät -projektissa on mukana reilu 40 eri-ikäistä ja hyvin erilaisista taustoista tulevaa ihmistä sieltä täältä Suomea. Suurin osa heistä ei ole aiemmin ollut Greenpeacen toiminnassa mukana. Minusta tämä kertoo siitä, että ihmisillä on oikeasti syvä huoli ilmasto- ja energiakysymyksistä ja myös aito halu vaikuttaa.

“Vahtikoirat” -lempinimellä kulkeva porukka on muuten koottu ja koordinoitu pelkästään netin kautta. Eilen torstaina oli ensimmäinen kerta kun minä ja ilmastokampanjavastaavamme Kaisa näimme vahtikoiria vihdoin livenä. Olin ennen eilisillan tapaamista aivan rättipoikki ja veto pois, mutta kummasti olo piristyi kun pääsi tapaamaan innokkaita ja fiksuja vapaaehtoisia!

Vahtikoirat -te rokkaatte!

Virpi Oinonen

Jo lähes 17 000 suomalaista on vaatinut kansanedustajaltaan ilmastolakia vuotuisista viiden prosentin päästövähennyksistä. Tämä on huima tulos pääosin vapaaehtoisvoimin pyöritettävälle Polttava kysymys -kampanjalle, joka on vasta pääsemässä vauhtiin.

Olemmeko ehkä seuraamassa Iso-Britannian jalanjälkiä?

Briteissä 130 000 kansalaista kirjoitti vastaavan vaatimuksen ilmastolaista kansanedustajilleen ja sai mitä tahtoi: hallitus alkoi valmistella ilmastolakia (Climate Change Bill), joka asettaa kansalliset keskipitkän ja pitkän aikavälin päästötavoitteet sekä niiden mukaiset viisivuotiset hiilibudjetit ensimmäistä kertaa lain tasolla.

Nyt aurinkoiset uutiset sateiselta saarelta jatkuvat. Iso-Britannian hallitus on päättänyt tiukentaa pitkän tähtäimen päästövähennystavoitettaan. Kun aiempi tavoite oli, että vuoteen 2050 mennessä päästöjä leikattaisiin 60 % vuoden 1990 tasoon verrattuna, on tavoite nyt 80 %. Tavoitteen kiristämisen syynä on yksinkertaisesti ilmastotiede. Näin suuret päästövähennykset Britannian kaltaiselta maalta tarvitaan katastrofaalisen, yli kaksi astetta ylittävän ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Olisiko aika alkaa linjaamaan myös Suomen päästövähennystoimia sen pohjalta, mitä meiltä tarvitaan ilmastokaaoksen torjumiseksi? Tällä hetkellä hallitus tähtää ilmastotieteen valossa riittämättömiin päästövähennyksiin.

Toivomme, että päästöpäättäjät-sivusto kannustaa kansanedustajia ja kansalaisia kunnianhimoiseen ja monipuoliseen ilmasto- ja energiakeskusteluun.

Lämmin kiitos lähes 50 vapaaehtoisellemme, jotka tekivät tämän palvelun mahdolliseksi!

Kaisa Kosonen