Joskus kuulee puhuttavan viherpiipertäjistä. Piipertäminen voitaneen käsittää mitätöiväksi termiksi, vähän niinkuin puuhasteluksi. Tällä viheralalla itse työskentelevänä se välillä ärsyttää, toisina päivinä huvittaa.Nyt on taas sellainen toinen päivä. Greenpeace ja seitsemän muuta ympäristöjärjestöä yhdessä 21 kanadalaisen metsäyhtiön kanssa julkistivat käänteentekevän, valtavan kokoisen sopimuksen sikäläisten boreaalisten metsien uudesta suojelusuunnitteluprosessista.

Sopimuksen alue on 72 miljoonaa hehtaaria metsää (kaksi kertaa Saksan kokoinen ala). Siitä 29 miljoonaa hehtaaria (Italian kokoinen alue ja n. 1,5 kertaa Suomen metsien pinta-ala) jätetään välittömästi hakkuiden ulkopuolelle kolme vuotta kestävän suojelusuunnittelun ajaksi.

National Geographicin blogista voi lukea tieteellistä pika-analyysia siitä, miksi tämä koko maailman mittakaavassa on tärkeä sopimus.

Mitä pienet edellä, sitä isot perässä. Tässä sopii muistella Suomen metsien suojelussa saavutettuja edistysaskeleita, kuten viime vuonna hyvään malliin saatua Metsä-Lapin suojelukiistan sopimusta. Hakkuiden ulkopuolelle jätettiin pysyvästi yli 35 000 hehtaaria kasvullisia metsämaita, 80% alueista joita kiista koski. Kokonaisuutena sopimus säästää 100 000 hehtaaria toisiinsa liittyviä metsiä, soita ja tuntureita.

Tästä-ja monesta muustakin asiasta- keskustelevat Greenpeacen Sini Harkki ja StoraEnson toimitusjohtaja Jouko Karvinen StoraEnson äskettäin julkaisemalla videolla. Yleensä olemme olleet pidättyväisiä osallistumaan teollisuuden viestintäjulkaisuihin, mutta StoraEnson kohdalla teimme mielellämme poikkeuksen: yhtiö kantoi lopuksi vastuunsa Metsä-Lapin suojelukysymyksissä ja vaikutti keskeisesti siihen, että tärkeimmät kiistanalaisista alueista saatiin suojeltua hakkuilta.

Koirien haukkuessa karavaani kulkee, ja kehen kalikka kalisee, se yleensä älisee. Eiköhän me pojat ja tytöt vaan piiperrellä lisää. Työsarkaa metsien suojelussa vielä riittää, niin maailmalla kuin Suomessakin.

Matti Liimatainen

Greenpeacen kiitosvideo Kimberly-Clarkille.

Jokainen meistä on huomannut ravintolan/hotellin/huoltoaseman vessapaperitelineessä nimen Kimberly-Clark. Tämä maailman suurin pehmopaperin tuottaja myy brandejä kuten Kleenex, Viva ja Cottonelle. Tähän asti näitä papereita on tehty Kanadan luonnontilaisten metsien puusta.

Kanadan boreaaliset metsät ovat maailman tärkeimpiä ja suurimpia luonnonmetsäalueita, jotka huolehtivat uskomattoman villin lajiston lisäksi suuresta hiilivarastosta. Siksi Greenpeace aloitti vuosia sitten kampanjan, jonka tarkoitus oli saada valtavia määriä puuta käyttävä Kimberly-Clark lopettamaan aarniometsäpuun käyttö. Kleercut-kampanja oli menestys. Se osoitti, että Kimberly-Clark voisi halutessaan lisätä huomattavasti kierrätyskuidun käyttöä ja lopettaa osuutensa vanhojen metsien tuhoamisessa. Kampanja mobilisoi suuren määrän ihmisiä Pohjois-Amerikassa ja käytti todella luovia keinoja aina seminaaripowerpointtien kaappaamisesta Kleenex-laatikoiden laputtamiseen.

Kauan se kesti, mutta nyt, viiden vuoden intensiivisen kampanjan ja pitkien neuvottelujen jälkeen, Kimberly-Clark ja Greenpeace ovat luoneet yhdessä yhtiölle uuden ympäristöpolitiikan. Sopimus on merkittävä saavutus koko maailman metsille, sillä sen myötä Kimberly-Clark lopettaa puun ostot Kanadan luonnontilaisista aarniometsistä. Lisäksi yhtiö sitoutuu kasvattamaan kierrätys- ja FSC-sertifioidun puun osuutta tuotteissaan.

Meille sopu on jälleen kerran osoitus siitä, että kärsivällinen ja peräänantamaton kampanjointi tuottaa tulosta. Olen myös aivan varma siitä, että tästä kampanjasta menestyksen tekivät ne lukuisat Greenpeacen tukijat ja muut aktiivit, jotka saivat kampanjan näkymään pikkukaupunkien marketteja myöten.

Kiitä Kimberly-Clarkia Kleercut-kampanjan sivuilla ja katso myös mainio kiitosvideo!

Asiasta kertoo enemmän esimerkiksi New York Times.

-Sini

P.S. Jäämme odottamaan, koska samaan päästään myös Suomessa. Täällä vielä paljon harvinaisempia aarniometsiämme  hakataan edelleen kertakäyttötuotteisiin - ostajina muun muassa suuryhtiöt Botnia ja StoraEnso.