Kauppalehti 22.8.2008
Greenpeace ja YLE:n Ajankohtainen Kakkonen esittelivät parin viime viikon aikana todisteet siitä, että Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla on rikottu ydinturvallisuutta ja Suomen rakennusmääräyksiä sekä peloteltu työntekijöitä olemaan raportoimatta rikkeistä edes työmaan tarkastajille. Säteilyturvakeskukselta meni viikko tarkastaa syytteet, vapauttaa ydinvoimalan rakentajat kaikista epäilyksistä ja selvittää vielä, että vaikka rikkeitä olisi tapahtunut, ne eivät olisi vaikuttaneet voimalan turvallisuuteen.
Vaikuttavaa! Miten se onnistui?
Säteilyturvakeskus kysyi yrityksiltä itseltään.
Kuvittele sama tilanne jossain toisessa yhteydessä: poliisille soitetaan myymälävarkaasta. Valvontanauhojen perusteella todetaan, että varkaus tapahtui ja onnistutaan tunnistamaan syyllinen. Poliisi soittaa epäillylle, joka kertoo olleensa kotona katsomassa televisiota ja että vaikka hän olisi varastanut jotain, se ei olisi ollut mitään kallista. Poliisi raportoi, että rikosta ei tapahtunut, ja vaikka se olisikin tapahtunut, siitä ei olisi koitunut merkittävää taloudellista vahinkoa.
Miksi vaivautua tutkimaan sormenjälkiä tai vuodettuja teknisiä dokumentteja kun meillä on kännykät?
Ongelmana tietysti on, kuten nopeimmat saattoivat huomata, että epäilty ei välttämättä ilmoita syyllistyneensä rikokseen, vaikka sitä pyydettäisiin kohteliaasti. Tämän mahdollisuuden poissulkemiseksi on tärkeää, että valvovan viranomaisen ja sen valvomien yritysten välit ovat lämpimät ja luottamukselliset. Näistä lämpimistä väleistä saatiin osoitus, kun Kauppalehti julkisti eilen Säteilyturvakeskuksen pääjohtajan Jukka Laaksosen kirjeen Olkiluotoon reaktoria rakentavan ranskalaisen ydinvoimajätti Arevan toimitusjohtajalle Anne Lauvergeonille.
Laaksonen vakuuttaa kirjeessä, että “teemme parhaamme välttääksemme tarpeettomat myöhästymiset Olkiluodossa” ja että hänellä ”ei ole epäilyksiä lopullisen tuotoksen hyväksyttävyydestä”.
Kauppalehti kysyi aiheellisesti, eikö pitäisi odottaa että laitos valmistuu, ennen kuin alkaa julistaa näin.
Edelleen Laaksonen julistaa, että:
”Voitte olla varma, että epäystävälliset lehtikirjoitukset eivät ole vaikuttaneet minuun enkä anna niiden vaikuttaa hyvään yhteistyöhön organisaationne asiantuntijoiden ja johdon kanssa.”
”Tunnustan täysin Arevan arvon läntisen Euroopan ja Yhdysvaltojen ydinvoimarakentamisen resurssien uudelleen vakiinnuttajana, enkä usko, että mikään muu yhtiö olisi voinut tehdä sitä vallitsevissa olosuhteissa paremmin. Arvostan myös omaa henkilökohtaista omistautumistasi ja sitä, että olet välittänyt päteviä henkilöitä projektin kohtoon.”
Ja MTV3:n haastattelussa Laaksonen sanoo:
“Areva ja sen taustalla aikaisemmin olleet yhtiöt ovat edelleenkin maailman vahvin ydinvoimatoimittaja ja heillä on maailman paras ja turvallisin tuote eikä meillä ole mitään syytä epäillä sitä eikä meillä ole myöskään syytä epäillä heidän vilpittömyyttään.”
Viimeinen lausahdus on poikkeuksellinen luottamuksen osoitus, sillä Laaksonen antoi sen kaksi päivää sen jälkeen, kun selkeät todisteet laatuongelmien salailusta oli julkaistu. Muut ydinvoimaloita toimittavat firmat eivät välttämättä ole riemuissaan nähdessään, kuinka Suomen ydinturvallisuuden vahtikoira pitää isäntänään nimenomaan ranskalaista ydinvoimateollisuutta. Mutta jos heillä on asiaa Suomeen tulevaisuudessa, varmasti heistäkin tulee hyviä ystäviä Suomen rakastettavan vahtikoiran kanssa.
Lue Jukka Laaksosen aiemmista lausunnoista Kaisa Kososen blogimerkinnästä.
Lauri Myllyvirta
