Tämä on ihan mielenkiintoinen juttu tuo iänmääritys. Kaadettu puu on ollut keloutuessaan 305 -vuotias. Yhden tai kahdenkaan puun näytteet eivät vielä todista mitään siitä että hakkuiden alla olisi ollut kokonaisuudessaan näin vanhaa metsää. Enkä nyt tässä ole torppaamassa selviä kuvin todistettuja faktoja tuolta hakkuualueilta. Kyllä tuo avohakkuu yleensäkin on täysin järjetöntä oli kyse mistä tahansa metsästä tai puupellosta (…jotka pitäisi kieltää).

Olisko mitään järkeä tehdä laajempi otanta ja tutkia esim. 10 tai 100 lustokiekkoa jotka on otettu hakkualueilta otetuista puista satunnaistotannalla. Saataisiin edes jonkinlaista vertailukelpoista aineistoa ja todellisempaa tietoa siitä kuinka vanhoista metsistä on kysymys.

On mielestäni täysin järjetöntä energian ja ajantuhlausta käydä ns. mediasotaa näitä markkinataloutta pyörittäviä suuryrityksiä vastaan. Etenkin se että välillä alistutaan niinkin halpoihin temppuihin että levitetään väritettyä tietoa ihan niin kuin nämä yrityksetkin.

Ei sotaa voiteta millään halvoilla tempuilla vaan selkeällä toteennäytettävissä olevalla tiedolla. Tällä hetkellä on suurelle osalle suomalaisista täysin epäselvää se, että kuinka paljon maamme metsäpinta-alasta on avohakattu ja paljonko on pelkänä monotonisena puupeltona. Joku on väittänyt minulle että avohakkuun määrää ei voi määrittää kun sitä syntyy niin nopeasti. Tähän en todellakaan usko. Väitän että jos eri ympäristöjärjestöt tekevät yhteistyössä koko maan kattavan kartoituksen jokseenkin samalla tyylillä kuin lintuatlas tehtiin niin meillä olisi hyvinkin pian varsin kattava ja tarkka metsäkartta käytössämme joka olisi jonkin muun tekemä kuin Metsähallituksen. Tällainen metsäkartta olisi varsin kohtuullisella vaivalla päivitettävissä ja miksei tähän voisi samalla lisätä muutkin luontotyypit, esim. suot jotka myös ovat vaaran alla jatkuvasti.

Tämä kartta olisi varsin hyvä työkalu keskusteltaessa maamme luonnon säilyttämisestä ja sen suojeluarvoista. Olisiko tässä mitään mieltä, eli saataisiinko järjestöt konkreettiseen yhteistyöhän tällaisen projektin avulla?

Sini (postauksen kirjoittaja) on opintovapaalla vielä viikon pari, joten vastaus saattaa hieman viipyä. Pahoittelut siitä!

Hakkuualueilta on kerätty useamia näytteitä kuin tähän asti julkaistut kaksi. Määritykset valmistuvat aikanaan ja niistä tiedotetaan sitten. Ei ole kysymys kahdesta puusta, vaikka StoraEnso tai Metsähallitus mielellään yrittäisi asian siten selittää. Kiekot on otettu siinä mielessä satunnaisotannalla sellupinoista, että ei ole otettu esimerkiksi suurimpia tai pienimpiä vaan kaikenkoisia.

Olennaista on tietysti metsän ikä ja luonnontila kokonaisuudessaan. Nämä ovat luonnontilaisia, erirakenteisia monimuotoisia metsiä, joissa toisin kuin talousmetsässä on eri ikäistä ja kokoista puustoa.

Aiheesta täällä:
http://blogi.greenpeace-online.net/metsat/stora-enso-valehtelee-taytta-potaskaa-metsa-lapin-hakkuista/

Suomessa avohakataan noin 150 000 hehtaaria metsää joka vuosi sieltä täältä. Kartan tekeminen näistä hakkuualueista on käytännössä mahdotonta. Metsäntutkimuslaitoksella tai vastavaalla siihen voisi olla resursseja jonain suurena erillisprojektina joka vaatisi melkoisen määrän henkilöstöä, aikaa ja rahaa. Tosin nykyaikana jolloin kuka tahansa voi katsoa maisemia Google Earthilla ei tuommoista karttaa erityisesti mihinkään tarvitakaan; ilmakuvat ja satelliittikuvat näyttävät aukot juuri siellä missä ne ovatkin.

Ja kyllähän suurin osa suomalaisista tietää miten rankasti metsiä käytetään ilman karttojakin. Tuoreen Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen tekemän mielipidekyselyn mukaan 70% suomalaisista ei hyväksy avohakkuita.

Tämä kansan mielipie vain ei päätöksenteossa ja käytännön metsätaloudessa näy.

Mitä tulee kommenttiisi väritetystä tiedosta: mitäpä tuohon kommentoisi, kun kommentistasi ei selviä mitä tarkoitat.