Nykyiset ongelmamme ja tulevaisuuden pahimmat uhkakuvat johtuvat vallan keskittämistä ja sen väärinkäyttämisestä, johon keskittäminen melkein automaattisesti on tähän mennessä johtanut. Finanssi ja poliittisen vallan huipulla oleva eliitti hamuaa entistä kattavampaa valtaa kaikilla elämänaluella, energian jälkeen tärkeimpinä ruuan ja terveyden kontrollointi tärkeimpinä. Hallinta tapahtuu yhdenmukaistamalla ja kiristämällä säädöksiä, mikä auttaa saattamaan talouden suuryritysten alaisuuteen ja päätöksenteko viedään vähitellen pois kansalta kasvottomille ylikansallisille elimille, joita tuo finanssirypäs sumeilematta hallitsee. Kansalliset hallitukset ovat jo nyt pitkälti heidän armoillaan, nukkehallituksia, katso vain päätöksentekoa ja niiden perusteita taustalla.

Ilmastomuutos?

Mitä tahansa voidaan käyttää tukemaan keskittämisajatusta, viimeksi ilmastomuutoshuijaus, jonka avulla yritettiin saada WTO:lle ja maailmanpankille verotus- ja hallintaoikeus kaikkiin nähden. Ilmasto muuttuu meistä huolimata, korkeintaan hiukan nopeutamme prosessia. Pieni lämpeneminenkin on luonnollinen ilmiö ennen pienen jääkauden alkua, jota kohti olemme nyt menossa. Sekin vain saa meidät tekemään enemmän yhteistyötä. Saastuminen ja maan ja ruuan myrkyttäminen on silti estettävä ja estettävissä.
Puolet voivat vaihtua nopeastikin. Afrikan nousu jo orastaa. Eliitti uskoo, että meitä on liikaa, mutta maapallolle mahtuu paljon enemmänkin ihmisiä, kysymys on vain näkökulmasta, jakamisesta ja yhteistoiminnasta. Siitä tulee hauskaa ja se tuo iloa enemmän kuin varastojen haaliminen.

Ydinvoima

Suuria turvallisuusjärjestelmiä ja pelkoja ylläpitävä ydinvoimateknologia edustaa juuri tätä. Rahat, valta ja hallinta meille nyt ja riskit tuleville polville. Samalla muu kehittäminen ja energian säästäminen voidaan unohtaa.

Taloudellisen vallan hajauttaminen

Taloudellinen valta ja energian tuotanto on hajautettava. Meillä on varaa juuri siihen mihin me haluamme ja löydämme myös sopivat tavat siihen. Kysymys on usein vain näkökulmasta. Voimme nopeastikin kehittää uusia menetelmia tai ottaa vanhoja käyttöön, jos vain haluamme ja panostamme siihen. Etsitään ja jaetaan tietoa keskenämme.

Uudet teknologiat

Todennäköisesti energiayhtiöillä on jo hallussaan tuotantokäyttöön soveltuvia uusia saasteettomia ja halpoja tekniikoita, mm. fuusioenergia, mutta he eivät sitä vielä kerro meille, koska saavat nykymenetelmillä paremmin kerättyä ihmisiltä rahat ja veroja ja hallittua meitä. Mutta meidän ei tarvitse tyytyä siihen. Älkää juuttuko siihen, mikä menneisyyden perusteella näyttää mahdolliselta. Näin meidän juuri halutaan ajattelevan. Media on kontrolloitua. Meille kerrotaan vain se, mitä meille halutaan kertoa. Muutama pieni keksintö/idea mullistaa koko kentän. Kunhan ne vain saadaan välitettyä kaikkien tietoisuuteen. Aloitetaan ensimmäinen askel nyt ja pidetään yhtä. Pystymme mihin vain.

Ikkunaremonteista

Talojen ikkunaremonteista sen verran, että yleensä ne harvoin maksavat itsensä takaisin ja siinäkin toteutuu meillä yleinen vitsaus, että tuijotetaan vain yhtä asiaa. Taloyhtiössämme uusittiin ikkunat vedon ja kylmyyden vuoksi. Ikkunoihin on jätetty pienet säädettävät ilmanvaihtorakenteet, mutta monet teippaavat nekin kiinni. Taloyhtiön ilmanvaihto ei toimi ja käryt tulevat välillä huoneistoon rappukäytävästä ja naapurihuoneista. Kovilla pakkasilla huoneisto oli kaikesta huolimatta melko kylmä eli en usko, että parannus oli lopulta kovinkaan merkittävä ja sisäilman kannalta jopa huonompi. Ilmanvaihdon toimivuuteen harvoin kiinnitetään samalla kunnolla huomioita ja etenkin jo tehtyjen korjausten toimivuuteen ja niistä oppimiseen. Isännöitsijät, konsultit ja yhtiöiden hallitukset ryhdistäytykää ja yhdistäkää voimanne. Älkää pelätkö kertoa epäonnistumisia. Sitä varten me tällä ollaan.

Kombivoimalalla tarkoitetaan voimalaa, jossa on kaasuturbiini ja höyryturbiini. Nämähän ovat eri asioita. Kombivoimalassa ensiksi kaasu(muitakin polttoaineita tietysti voi käyttää) palaa kaasturbiinissä, ja kuumat palokaasut sitten vielä kehittävät höyryä. Tämä höyry voidaan taas käyttää joko kaukolämpönä tai sitten höyryturbiinissa sähköksi. Tämä ei siis todellakaan voi olla ydinkaukolämmön toimintaperiaate. Kombi tarkoittaa tässä yhteydessä vain kahden eri turbiinin käyttöä - varsinaisesti ei ole pakko tehdä kaukolämpöä ja kyseessä on silti kombivoimala.

Olin myös epäselvästi kuvaillut tuon höyryn ottamisen turbiinista. Tarkoitin sillä, että turbiini tietenkin mitoitetaan siten, että sen jälkilämpö on halutun lämpöistä. En tarkoittanut, että se otetaan jotenkin “välistä” kesken prosessin.

olet oikeassa siinä, että ydinreaktoria ei tarvitse 150-asteisen lämmön saamiseksi suunnitella uudestaan, vaan voimalan turbiinipuoli, olin epätäsmällinen. Tarve muuttaa reaktoripuolen suunnitelmia (esim. ykköspiirin lämpötilaa) tulee vasta jos otetaan lämpöä selvästi korkeammassa lämpötilassa tai halutaan tehdä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa eli ottaa 150-asteinen kaukolämpö ulos vasta turbiinien jälkeen.

Kombivoimaloissa kaukolämpövettä lämmitetään turbiinien jälkilämmöllä. Näin toimivat myös kaikki tai ainakin kaikki tietämäni nykyiset ydinkaukolämpösovellukset. Tällöin ottolämpötila on maksimissaan n. 80 astetta. Jos painevesireaktorin kakkospiiristä otetaan höyryä kaukolämpöveden lämmittämiseen ja ko. lämpö ei missään vaiheessa päädy turbiiniin niin toimintaperiaate on eri. Silloin voisi sanoa, että reaktorin tuottamasta lämmöstä osa käytetään lämmön erillistuotantoon ja osa sähkön erillistuotantoon. Hyötysuhde on toki korkeampi kuin pelkkään sähkön erillistuotantoon käytettävässä ydinvoimalassa, koska lämmön erillistuotannon hyötysuhde on lähes sata, mutta siitä huolimatta kyse ei ole sähkön ja lämmön yhteistuotannosta tai hukkalämmön hyödyntämisestä siinä mielessä kuin kombivoimaloissa.

Tässä on periaatteellisesti aika iso ero, sillä se tarkoittaa, että osa ydinvoimalan lämpötehosta käytetään yksinomaan lämmön eikä ollenkaan sähkön tuotantoon. Siinä on myös iso käytännön ero: tällaisen voimalan sähköteho laskee, kun lämpötila laskee ja sähkönkulutus nousee. Vaikutus on siis täsmälleen päinvastainen kuin yhteistuotantovoimaloissa, joiden sähköntuotanto on korkeimmillaan kovilla pakkasilla. Tehon pieneneminen täytynee kattaa hiililauhteella Suomessa tai jossain muualla.

Höyryn otto sekundääripiiristä vaatii selvästi pienempiä muutoksia voimalaan kuin 150-asteisen lämmön otto kolmospiiristä, mutta Olkiluoto 3 lienee opettanut, että asiat eivät koskaan ole niin yksinkertaisia ydinvoimalatyömaalla kuin paperilla. Olen aivan varma että ydinreaktoria tarjoavat yhtiöt näkisivät lisäriskinä velvoitteen muuttaa turbiinipuolen suunnittelua tavalla, joka voi vaikuttaa turvallisuusanalyyseihin.

Lauri Myllyvirta

Kaukolämpöputki itsessään olisi tietysti kallis investointi, ja sen järkevyyttä pitää tarkkaan miettiä. Lähinnä halusin korjata Laurin virheellisen väittämän, että ydinreaktorit joudutaan suunnittelemaan uusiksi kaukolämmön vuoksi.

Kalle: Päästöoikeuden hinnan vaikutus sähkön ja kaukolämmön hintaan on sama, käytti Helsingin Energia sitten kivihiiltä tai uusiutuvia. Eli ko. investointien suhteellisen kannattavuuden kannalta pointtini on täysin relevantti. Lisäsin kirjoitukseen “nykyisellä tuotantorakenteella ja hinnoilla”, jälkimmäinen oletus oli tosiaan jäänyt mainitsematta. Mahdollisuudet kaukolämmön hinnan nostamiseen ovat hieman rajallisemmat kuin sähkön. Lisäksi yli 50 euron päästöoikeuden hinnalla sähkömarkkinoilla on todennäköisesti marginaalissa maakaasu, jolloin kivihiilen käytön kustannukset eivät siirry hintaan niin voimakkaasti, ettei kannattavuus heikkenisi.

Ilkka: “Suurehko ydinvoimala” maksaa nykyisin ennemminkin 8-10 kuin 4 mrd euroa. Maailmassa ei ole yhtään ydinreaktorimallia, joka olisi suunniteltu antamaan ulos merkittävä määrä kaukolämpötehoa, eli ehdottamasi hanke merkitsisi uutta pilottiprojektia kaikkine riskeineen ja lisäkustannuksineen. Ydinvoimalalle pitää löytää paikka, jossa ei ole vakituista asutusta 5 km säteellä, mikä tekee Hästholmenista yhden lähimmistä mahdollisista paikoista. Lisäksi ydinjäteongelma on ratkaisematta.

Piia: Tiedätkö mitä oletuksia päästöoikeuden hinnoista käytetään kustannustarkasteluissa?