Hei!

Mainio kirjoitus, mutta haluaisin puuttua yhteen pikkuiseen yksityiskohtaan. Se ei todellakaan ole kokonaisuuden kannalta niitä oleellisimpia, mutta tulee esiin niin usein, etten malta olla reagoimatta. Vanhojen rakennusten energiaparannukset ja suositus uusia ovet ja ikkunat siis. Kannattaisi ehkä joskus mainita, mitä “vanhalla” itse asiassa tarkoitetaan tässä yhteydessä. Uskoakseni viitataan oin 60-80-lukujen rakennuskantaan, mutta satunnaiselle lukijalle tullee vanhasta mieleen ennemminkin 50-lukua edeltävä aika.

Kuitenkin, tämän ikäisten talojen ikkunat esimerkiksi on vielä rakennettu puusepäntyönä ja niin hyvästä puusta, että sellaista saa nykyään hädin tuskin mistään - ikkunoita ei tarvitse uusia ja näin tuhota rakennusperintöä ja muuttaa rakennuksen luonnetta (ja samalla tuhlata täysin kelvollista materiaalia, niin puuta kuin lasiakin), vaan ne voi vallan mainiosti korjata ja tiivistää - jos vanhoihin puitteisiin lisää vielä sisäpuitteseen kolmannen ruudun, saa vanhoista ikkunoista ihan yhtä lämpöä pitävät kuin uusistakin (asiaa on tutkittu Ruotsissa, en nyt muista ulkoa tämän tarkempia yksityiskohtia). 60-luvulla ja sen jälkeen tehdyt ikkunat ovatkin sitten asia erikseen, käytännössä korvauskelvottomia ja usein huonolaatuisia ja vetoisia.

Riittäköön tämä nyt tästä asiasta, vaikka todella vanhojen rakennusten lisäeristämisestä sinä järkevimpänä keinona niiden lämmitysenergiankulutukseen vähentämiseen voisi sanoa paljon muutakin (no, ennen 20-lukua rakennettuja rakennuksia on Suomessa alle 5% ja kannattaa muista myös mm. rakenteiden tiivistäminen, hieman alhaisemmat sisälämpötilat ja ainakin maalla puulämmitys :). Olen siis erittäin kiinnostunut ilmastonmuutoksen torjumisesta ja energiatehokkuudesta, jotkut asiat vain näyttäytyvät moninaisempina lähempää katsottuna, ja siksi ei-yksittäistapauksissa-aina-parhaiden massaratkaisujen levittäminen turhauttaa välillä. Eli miten olisi “ikkunoiden ja ovien uusiminen tai niiden eristävyyden parantaminen” joku kerta? En haluaisi nähdä enää yhtään oikeasti vanhaa rakennusta , josta vanhat hienot ikkunat on syystä tai toisesta vaihdettu uusiin - se kun ei siis ole ainoa mahdollisuus vähentää lämmönhukkaa ikkunoiden kautta.

Kannatan lämpimästi vanhojen rakennusten ikkunoiden tiivistämistä ja kunnostamista energiatehokkaiksi, siinä ihan varmasti riittää tekemistä ja merkittäviä säästöjä voitaisiin saavuttaa.

Hei,

Tietoa Helsingin Energian päästöistä löytyvät sekä yhtiön asiakaslehdestä että nettisivuilta. Helsingin Energian hiilidioksidipäästöt vähenivät 16 prosenttia vuonna 2008 ollen yhteensä 3,2 miljoonaan tonnia.

Riippumatta siitä mille tasolle hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat tulevat asettumaan, kolmen miljardin euron sijoitukset uusiutuvaan energiaan tulevat heikentämään radikaalisti yrityksen tulosta ja tuloutuskykyä Helsingin kaupungille. Voisitko täsmentää mihin arvailusi päästöoikeuksien tulevista hinnoista perustuu?

Hyvä Lauri,

Spekulointisi päästöoikeuksien hinnan vaikutuksista Helsingin Energian tulokseen perustuu täydelliseen väärinymmärrykseen (tahattomaanko?)sähkömarkkinoiden toiminnasta. Jos päästöoikeuden hinta nousisi esim. siihen 90 euroon tonnilta, ei Helenin tulos nykyisellä tuotantorakenteella nollautuisi kuten väität. Tuollainen päästöoikeushinta nostaisi automaattisesti sähkön markkinahintaa, joka määräytyy aina kalleimman tuotantotavan mukaan (yleensä hiililauhde). Päästöoikeuden kustannus kiertyy siten aina sähkön käyttäjien maksettavaksi.
Aivan samoin on lämmön osalta, joskin toisella mekanismilla. Jos Helsingin Energia joutuisi ostamaan kalliita päästöoikeuksia lämmön tuotantoaan varten, se veisi sen asiakashintoihinsa sopimusehtojensa mukaisesti.

Ottamatta kantaa siihen miten järkevää on pyrkiä kalliilla paikallisella ratkaisulla globaalia ongelmaa ratkomaan, on kuitenkin selvää, että sitä ei voi millään taloudellisilla argumenteilla perustella. Helsingin Kaupunki omistajana suoraan ja toisaalta kaukolämpöasiakkaat maksavat panostukset suoraan, ehkä 300 M€/v. Lisäksi Helsingin Energian 350 000 sähköasiakasta maksavat jatkossa korkeampaa sähkön hintaa.

Helenin kehitysohjelmaesitys on julkinen, ja siihen voi tutustua osoitteessa http://www.helen.fi/yritys/johtokunta/esityslistat.html

Olennaisimmat asiat ovat luvuissa 8 ja 9.

Investoinnit olisivat suunnilleen nämä:

- Biokaasuttimet nykyisiin kivihiililaitoksiin maksavat yhteensä noin 200
miljoonaa, toteutetaan tällä kymmenluvulla. Mukana luvussa puun
logistiikka jne.

- Merituulivoimaa (240 MW) hankittaisiin noin 600 miljoonalla vuoteen 2020
mennessä.

- Uusi monipolttoainevoimala Vuosaareen rakennettaisiin 2024 mennessä ja maksaisi noin 600 miljoonaa. Lisäksi tarvitaan uusi energiatunneli
Vuosaaresta, 110 miljoonaa.

- Hanasaaren lopettamisesta on laskettu alaskirjauksia 300 miljoonaa,
mutta eiköhän alasajo voisi olla ohjelmassa ilman ilmasto-ohjelmaakin?
Samalla saadaan tonttimaata käyttöön lähellä keskustaa.

- Metsätähteen kaasutus maakaasuputken varrella vuoteen 2028 mennessä, 200 miljoonaa.

- CCS-investoinnin osuus on laskelmissa 1 mrd euroa. Päälle tulee jatkuvia
kuluja laivauksesta, loppuvarasto ei ole laskelmassa mukana. Lisäksi tämä
vie paljon energiaa, mikä heikentää laitosten hyötysuhdetta. Tämä hurja
investointi olisi ohjelmassa 2028-2030.

Kaukolämmön hinnan nousupaine vuoteen 2020 mennessä olisi noin 27 %,
Hesarissakin revitellyt 40-50 % korotukset johtuvat isosta
CCS-investoinnista 2028.

Vihreä johtokuntaryhmä aikoo esittää, että CCS pidetään viimeisenä keinona, ja ensisijaisesti etsitään sille edullisempia energiansäästöön ja uusiutuviin perustuvia vaihtoehtoja. Ehdotuslistassamme on mm. kokonaiskartoituksen teettäminen Helsingin energiansäästömahdollisuuksista, jotta kulutuksen hillitsemiseen päästään järjestelmällisesti kiinni.

Ihmettelen miksei ydinenergiaa ole otettu vaihtoehdoksi.

Suurehko ydinvoimala maksaa n. 4 miljardia euroa ja sillä voisi tuottaa päästötöntä kaukolämpöä + paljon edullista sähköä. Ydinvoimalan voisi sijoittaa esim. Sipoon luovuttamalle maalle Itä-Helsinkiin, mistä kaukolämmön siirto olisi mahdollista rakentaa kohtuukustannuksin.

Ydinvoimala tuottaisi sähköä reilusti yli Helsingin tarpeen ja tuo sähkö voitaisiin myydä markkinahinnalla (=reilulla voitolla) markkinoille.

Ydinvoiman varavoimaksi jätettäisiin pari hiilivoimalaa, joita käytettäisiin seisokkien ym. aikana.

Helenillä on osuuksia ydinvoimaloissa, myös uudessa Olkiluoto 3:ssa 10 % osuus. Ydinvoima ei kuitenkaan ollut itsenäisenä hankkeena mukana kehitysohjelmassa. Siihen liittyy tunnetusti monia ongelmia, ja hankkeena se olisi liian iso pala Helenillekin. Meillä johtokunnan papereissa on joskus näkynyt hinta-arvio 5-6 mrd euroa, tämä vain mainintana ydinkaukolämpölausuntojen yhteydessä.

Päästöoikeuksien hinnat liikkuvat 20-30 euron välillä nousten vuotta 2030 kohti. Tällä vaihteluvälillä päästöoikeuden hinnalla ei ole juuri vaikutusta skenaarioihin. Norjalaisen analyysitalon Nenan päästöoikeushinta-arvio on vielä jonkin verran alhaisempi.

Kaukolämmön ottaminen ydinvoimalasta ei mitään ihmeellisiä modifikaatioita nykyisiin ydinvoimaloihin. Höyry vain otetaan turbiinistä pois aikaisemmin, jolloin siinä on enemmän lämpöä jäljellä - ja sähköä saadaan tietysti myös vähemmän. Tämä ei vaikuta reaktorin suunnitteluun mitenkään.

Mutta ei ole järkeä vähentää ydinvoimalan sähkötehoa tuolla tavalla suoraan kuin Markus ehdotat. Koko ehdotuksen pointti on juuri hukkalämmön hyödyntämisessä. Kaukolämpöputki Helsinkiin maksaa kuitenkin Helenin ja Pöyryn arvioiden mukaan kaksi miljardia, sillä rahalla saa aika hienot lämpöpumput, jos halutaan välttämättä sähköä muuttaa lämmöksi.

Nyt tipuin kärryiltä. Samalla tavalla nykyisetkin kombivoimalat toimivat: ottavat höyrystä irti vähemmän sähköä, jotta saadaan tarpeeksi kuumaa vettä kaukolämmön tarpeisiin. Tämä kasvattaa hyötysuhdetta, joka pelkällä sähköntuotolla on maksimissaan 40%. Yleensä ette ole vastustaneet hyötysuhteen kasvatusta, mutta ilmeisesti olen luullut väärin.

Kaukolämpöputki itsessään olisi tietysti kallis investointi, ja sen järkevyyttä pitää tarkkaan miettiä. Lähinnä halusin korjata Laurin virheellisen väittämän, että ydinreaktorit joudutaan suunnittelemaan uusiksi kaukolämmön vuoksi.

Termodynamiikan kurssin luennolla luennoitsija mainitsi, että Keski-Euroopassa on käytössä “yhteistuotantovoimaloita”, joissa lämpö erotetaan tuolla Moision mainitsemalla tavalla kesken prosessin. Tehokkaampi tapa on tämä Suomessa käytetty aito yhteistuotanto, jossa käytetään vastapainetekniikkaa ja lauhdutetaan höyry kaukolämpövedellä. En tiedä, kuinka Fortum oli suunnitellut toteuttavansa markkinoimansa ydinkaukolämpömahdollisuuden.

Fortumin antamat tiedot ovat ristiriitaisia - YVA:ssa 600 MW kaukolämpötehon otto alentaa sähkötehoa 300 MW, olen nähnyt kalvoja joissa alenema on lähempänä 100 MW:a. Edellinen on laskettu sen mukaan, että lämpö otetaan ennen turbiineja, jälkimmäinen sen mukaan, että lämpö otetaan turbiinien jälkeen. Eivät varmasti tiedä itsekään, eikä tarvitse tietääkään koska visio ei tule toteutumaan.

Valitettavasti olen ilmeisesti sekoittanut kaksi eri asiaa yhteen. Pahoitteluni siitä. Käsitin kombivoimalan synonyymiksi yhteistuotantovoimalalle, mutta ne ovatkin eri asioita.

Kombivoimalalla tarkoitetaan voimalaa, jossa on kaasuturbiini ja höyryturbiini. Nämähän ovat eri asioita. Kombivoimalassa ensiksi kaasu(muitakin polttoaineita tietysti voi käyttää) palaa kaasturbiinissä, ja kuumat palokaasut sitten vielä kehittävät höyryä. Tämä höyry voidaan taas käyttää joko kaukolämpönä tai sitten höyryturbiinissa sähköksi. Tämä ei siis todellakaan voi olla ydinkaukolämmön toimintaperiaate. Kombi tarkoittaa tässä yhteydessä vain kahden eri turbiinin käyttöä - varsinaisesti ei ole pakko tehdä kaukolämpöä ja kyseessä on silti kombivoimala.

Olin myös epäselvästi kuvaillut tuon höyryn ottamisen turbiinista. Tarkoitin sillä, että turbiini tietenkin mitoitetaan siten, että sen jälkilämpö on halutun lämpöistä. En tarkoittanut, että se otetaan jotenkin “välistä” kesken prosessin.

Vallan keskittäminen, hallitseminen

Nykyiset ongelmamme ja tulevaisuuden pahimmat uhkakuvat johtuvat vallan keskittämistä ja sen väärinkäyttämisestä, johon keskittäminen melkein automaattisesti on tähän mennessä johtanut. Finanssi ja poliittisen vallan huipulla oleva eliitti hamuaa entistä kattavampaa valtaa kaikilla elämänaluella, energian jälkeen tärkeimpinä ruuan ja terveyden kontrollointi tärkeimpinä. Hallinta tapahtuu yhdenmukaistamalla ja kiristämällä säädöksiä, mikä auttaa saattamaan talouden suuryritysten alaisuuteen ja päätöksenteko viedään vähitellen pois kansalta kasvottomille ylikansallisille elimille, joita tuo finanssirypäs sumeilematta hallitsee. Kansalliset hallitukset ovat jo nyt pitkälti heidän armoillaan, nukkehallituksia, katso vain päätöksentekoa ja niiden perusteita taustalla.

Ilmastomuutos?

Mitä tahansa voidaan käyttää tukemaan keskittämisajatusta, viimeksi ilmastomuutoshuijaus, jonka avulla yritettiin saada WTO:lle ja maailmanpankille verotus- ja hallintaoikeus kaikkiin nähden. Ilmasto muuttuu meistä huolimata, korkeintaan hiukan nopeutamme prosessia. Pieni lämpeneminenkin on luonnollinen ilmiö ennen pienen jääkauden alkua, jota kohti olemme nyt menossa. Sekin vain saa meidät tekemään enemmän yhteistyötä. Saastuminen ja maan ja ruuan myrkyttäminen on silti estettävä ja estettävissä.
Puolet voivat vaihtua nopeastikin. Afrikan nousu jo orastaa. Eliitti uskoo, että meitä on liikaa, mutta maapallolle mahtuu paljon enemmänkin ihmisiä, kysymys on vain näkökulmasta, jakamisesta ja yhteistoiminnasta. Siitä tulee hauskaa ja se tuo iloa enemmän kuin varastojen haaliminen.

Ydinvoima

Suuria turvallisuusjärjestelmiä ja pelkoja ylläpitävä ydinvoimateknologia edustaa juuri tätä. Rahat, valta ja hallinta meille nyt ja riskit tuleville polville. Samalla muu kehittäminen ja energian säästäminen voidaan unohtaa.

Taloudellisen vallan hajauttaminen

Taloudellinen valta ja energian tuotanto on hajautettava. Meillä on varaa juuri siihen mihin me haluamme ja löydämme myös sopivat tavat siihen. Kysymys on usein vain näkökulmasta. Voimme nopeastikin kehittää uusia menetelmia tai ottaa vanhoja käyttöön, jos vain haluamme ja panostamme siihen. Etsitään ja jaetaan tietoa keskenämme.

Uudet teknologiat

Todennäköisesti energiayhtiöillä on jo hallussaan tuotantokäyttöön soveltuvia uusia saasteettomia ja halpoja tekniikoita, mm. fuusioenergia, mutta he eivät sitä vielä kerro meille, koska saavat nykymenetelmillä paremmin kerättyä ihmisiltä rahat ja veroja ja hallittua meitä. Mutta meidän ei tarvitse tyytyä siihen. Älkää juuttuko siihen, mikä menneisyyden perusteella näyttää mahdolliselta. Näin meidän juuri halutaan ajattelevan. Media on kontrolloitua. Meille kerrotaan vain se, mitä meille halutaan kertoa. Muutama pieni keksintö/idea mullistaa koko kentän. Kunhan ne vain saadaan välitettyä kaikkien tietoisuuteen. Aloitetaan ensimmäinen askel nyt ja pidetään yhtä. Pystymme mihin vain.

Ikkunaremonteista

Talojen ikkunaremonteista sen verran, että yleensä ne harvoin maksavat itsensä takaisin ja siinäkin toteutuu meillä yleinen vitsaus, että tuijotetaan vain yhtä asiaa. Taloyhtiössämme uusittiin ikkunat vedon ja kylmyyden vuoksi. Ikkunoihin on jätetty pienet säädettävät ilmanvaihtorakenteet, mutta monet teippaavat nekin kiinni. Taloyhtiön ilmanvaihto ei toimi ja käryt tulevat välillä huoneistoon rappukäytävästä ja naapurihuoneista. Kovilla pakkasilla huoneisto oli kaikesta huolimatta melko kylmä eli en usko, että parannus oli lopulta kovinkaan merkittävä ja sisäilman kannalta jopa huonompi. Ilmanvaihdon toimivuuteen harvoin kiinnitetään samalla kunnolla huomioita ja etenkin jo tehtyjen korjausten toimivuuteen ja niistä oppimiseen. Isännöitsijät, konsultit ja yhtiöiden hallitukset ryhdistäytykää ja yhdistäkää voimanne. Älkää pelätkö kertoa epäonnistumisia. Sitä varten me tällä ollaan.