Kumpi on työllisyys- ja aluepolitiikan kannalta viisaampaa, halvan sähkön tavoitteleminen vai voimakkaassa kasvussa olevan uusiutuvan energiantuotannon kehittäminen? Tätä kysyy Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen vieraskynäkirjoituksessaan.

Valtioneuvostolla on parhaillaan käsiteltävänään kolme hakemusta lisäydinvoiman rakentamiseksi. Lisäydinvoimaa on perusteltu muun muassa kansallisen energiaomavaraisuuden lisäämisellä, suomalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaamisella sekä satunnaisten kulutuspiikkien kattamisella. Paljon vähemmälle huomiolle ovat jääneet mahdollisen lisäydinvoiman vaikutukset muuhun energiantuotantoon.

Kuten työ- ja elinkeinoministeriön sähkönkulutusennusteista käy ilmi, Suomeen on jo syntymässä riittävää sähkökapasiteettia vuoden 2020 kulutustarpeiden kattamiseksi. Sen myötä suuri osa lisäydinvoimasta myytäisiin ulkomaille.

Energiayhtiöiden kiinnostus uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen uhkaa lopahtaa, mikäli eduskunta päättää lisäydinvoiman rakentamisesta. Yksikin lisäydinvoimala johtaisi sähkön ylitarjontaan, jolloin taloudellinen intressi vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseksi katoaisi.

Mitä mieltä on panostaa uusiutuviin energiamuotoihin, jos sähkömarkkinat on kymmenen vuoden päästä saturoitu ydinvoimalla tuotetulla sähköllä? Pelkkä EU-sitoumus uusiutuvilla tuotetun energian osuuden nostamisesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ei vielä riitä investointien käynnistämiseksi. Siihen tarvitaan myös taloudellista porkkanaa.

Kumpi on työllisyys- ja aluepolitiikan kannalta viisaampaa, halvan sähkön tavoitteleminen vai voimakkaassa kasvussa olevan uusiutuvan energiantuotannon kehittäminen?

Julkisessa keskustelussa ei ole selvästikään tiedostettu ydinvoimapäätökseen liittyviä kansantaloudellisia riskejä. Kumpi on työllisyys- ja aluepolitiikan kannalta viisaampaa, halvan sähkön tavoitteleminen vai voimakkaassa kasvussa olevan uusiutuvan energiantuotannon kehittäminen? Mikä muu voisi tarjota työpaikkoja siellä missä perinteinen massa- ja paperiteollisuus on tullut tiensä päähän?

Uusiutuva energia voi tarjota kauan kaivattua piristystä Suomen metsä- ja konepajateollisuudelle. Meillä on vahvat edellytykset tehdä biotaloudesta yksi johtavista elinkeinoistamme. Poliittisilla päätöksillä voimme joko tukea tai torjua uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa osaamista.

Lisäydinvoima uhkaa viedä pohjan näiltä innovaatioilta, samalla kun se heikentää Suomen pyrkimyksiä kestävän energiatalouden saavuttamiseksi.

Eero Yrjö-Koskinen,
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja

Kirjoitus on ilmestynyt alunperin Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla