‹ Hallituksen ilmastostrategia for dummies •
Hallitus julkisti tänään vuoteen 2020 ilmastostrategiansa, jota kommentoimme suoraan riittämättömäksi päästövähennysten, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta. Ydinvoima on strategiaan juntattu niin vahvasti, että sitä voi sanoa ydinvoiman pakkosyöttämiseksi eduskunnalle.
Ministeri Pekkarinen perusteli strategian linjauksia erityisesti suomalaisen elinkeinoelämän eduilla. Olikin kiinnostavaa nähdä, keitä strategiaa valmistellut ministerityöryhmä kuuli “elinkeinoelämän” edustajina. Tässä lista:
- 3 metsäteollisuuden edustajaa
- 1 muun raskaan teollisuuden edustaja
- 2 suurten energiayhtiöiden edustajaa ja yksi heille töitä tekevä konsultti
- Tampereen Teknillisessä yliopistossa tuulivoimasta gradua tekevä tekniikan ylioppilas
- 3 tutkijaa, joista kukaan ei ole profiloitunut kestävän energiapolitiikan puolestapuhujina
Poissaolollaan loistavat uusiutuvan energian teollisuuden, energiaa säästäviä ratkaisuja tuottavien firmojen ja muun ympäristöalan edustajat. Ala kuitenkin työllistää jo nyt enemmän kuin koko perinteinen metalliteollisuus ja omaa valtavan kasvupotentiaalin.
Lopputuloksena strategia jättää noin puolet uusiutuvan energian ja energiaa säästävän uuden tekniikan mahdollisuuksista käyttämättä ja puskee tilalle ulkomaista ydinvoimaa. On aika paksua sanoa, että se olisi Suomen elinkeinoelämän etu.
Lauri
Tags: energia, hallitus, ilmastostrategia, Pekkarinen, talous, teollisuus, uusiutuva energia





4 comments
Comments feed for this article
Trackback link
http://blogi.greenpeace-online.net/ilmasto-ja-energia/kenen-etu-nakyy-ilmastostrategiassa/trackback/
January 12, 2009 at 12:57 pm
Matti V
“Poissaolollaan loistavat uusiutuvan energian teollisuuden, energiaa säästäviä ratkaisuja tuottavien firmojen ja muun ympäristöalan edustajat. Ala kuitenkin työllistää jo nyt enemmän kuin koko perinteinen metalliteollisuus ja omaa valtavan kasvupotentiaalin.”
Tämä oli uutta tietoa minulle. Kertoisitko lähteen tälle tiedolle?
January 12, 2009 at 4:20 pm
Lauri
Hei,
Tästä ei löydy yhtä tilastoa, johon olisi laskettu kaikki em. alat, mutta
Bioenergian suora työllistävä vaikutus
polttoaineet pl turve 4200
voimalaitokset 2800
vienti 8500
YHTEENSÄ 15500
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2219.pdf
Tuulivoimaloiden asentaminen ja ylläpito sekä komponenttien valmistus työllistää pari tuhatta:
http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/ryhmat-ja-yhdistykset/tiekartta.html
Muu ympäristöteknologia kuin energia noin 5000:
http://www.tem.fi/files/16007/Ymparistoteknologiatilaston04tuloksia.pdf
Energiateknologia kokonaisuutena n. 30 000 työpaikkaa:
http://oske-net-bin.directo.fi/@Bin/f8ec6673109b4dcded2685c9b099a1df/1231769342/application/pdf/9881/Energiateknologia.pdf
Yhteensä puhutaan siis vähintään 20 000 työpaikasta. Perusmetalliteollisuus työllistää noin 15 000.
January 21, 2009 at 1:10 pm
Matti V
Siis hetkinen, VTT:n tiedotteessa sivulla 47 olevassa taulukossa esitetään, että bioenergia ja turve työllistävät yhteensä 4235 henkeä vuonna 2001 ja turpeen osuus luvusta on 2235. Lisäksi kyseisessä tiedotteessa mainitaan “Vuonna 2010 tämä energiateknologian sektori voi työllistää noin 8 500 htv. Työllisyysarvio on karkea, koska arvioiden tekeminen bioenergia-alan markkinoista on viennin osalta hyvin epävarmaa”
Teknologiateollisuus ry:n tilastojen mukaan perusmetalliteollisuus työllisti suoraan 30.6.2008 n. 16400 henkeä. Perusmetalliteollisuutta löytyy myös konepajateollisuuden puolelta. 30.6.2008 kone- ja metallituoteteollisuus työllisti n. 143000 henkeä mutta en lähde veikkaamaan kuinka moni näistä työskenteli valimoteollisuudessa, joka toisaalta on metallien valmistusta. Välillisesti työllistyvät mukaan laskettuna luku ponkaisee todella suureksi, sillä tehtaiden ylläpitävät, logistiset, tuotantokoneistoja valmistavat sekä suunnittelevat toiminnot ovat yleensä ulkoistettu. Tällä hetkellä luvut ovat varmasti pienempiä taloustilanteen takia.
Edelleenkään en menisi ottamaan kantaa alojen suuruusjärjestykseen, sillä uusiutuvan energian teollisuudesta en löytänyt mitään vedenpitävää työllisyystilastoa viime vuodesta. Toisaalta sellaisen tekeminen voi olla hieman haasteellista, sillä esimerkiksi Luvata Oy Porissa voidaan laskea perusmetalliteollisuuden työnantajaksi sekä uusiutuvan energian ratkaisuihin komponentteja valmistavaksi työnantajaksi.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että ilmastostrategiaa tehdessä olisi pitänyt kuulla asiantuntijoita mainitsemiltasi aloilta.
January 21, 2009 at 1:56 pm
Lauri
Hei,
Esim. metsähakkeen käyttö kolminkertaistui vuosina 2001-2005 samoin kuin puupellettien tuotanto ja kasvu on jatkunut sen jälkeenkin, eli vuoden 2001 luvut ovat vanhentuneita ja 2010 luvut VTT:n paperissa lähempänä totuutta. Mutta kuten totesit, pääasia on, että alasta on tullut merkittävä ja nopeasti kasvava työllistäjä ja se pitäisi huomioida perinteisten teollisuudenalojen rinnalla jos (ja kun) ilmastopolitiikan yhteydessä tehdään elinkeinopolitiikkaa.
Terveisin,
Lauri