ILMASTO JA ENERGIA

Greenpeacen saamien tietojen mukaan kokoomuksen puolueristeilylle lähti eilen Helsingistä kaksi ydinjätetynnyriä. Tynnyrit ja kokoomus ovat yhteisellä asialla: tekemässä Suomesta maailman ykkösmaata ydinjätteen tuottamisessa. Suomen johtavana ydinjätepuolueena profiloitunut Kokoomus kuitenkin jostain syystä lukitsi tynnyrit tänään hyttiarestiin.

Toinen ydinjätetynnyreistä kommentoi: “Toivoa on ilmassa täällä Tallinnan laivalla. Lukuisat kokoomuksen edustajat ovat puhuneet hienosti kolmen ydinjätereaktorin puolesta, vaikka jo yksikin lisäreaktori riittää tekemään Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan henkeä kohti.”

Suomen johtavan ydinjätepuolueen kokoomuksen suhtautuminen ydinjätteeseen vaikuttaa tynnyreistä epäjohdonmukaiselta. Tynnyrit vaativat kohtelustaan selitystä kokoomuksen ydinjätevastaavalta Jyri Häkämieheltä. “Tapasimme ydinjäteministeri Häkämiehen viimeksi reilu viikko sitten kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa ja hänen käytöksensä oli ystävällistä ja asiallista. Luotamme siihen, että Jyri toivottaa meidät tervetulleeksi päivälliselle, kunhan hän kuulee asiasta,” tynnyrit viestittivät laivalta.

Ydinvoimayhtiöillä näyttää rahaa riittävän. Niille ei ole temppu eikä mitään pistää Hesariin kokosivun ilmoitus, jonka kohderyhmä on niinkin pieni demografinen ryhmä kuin Suomen hallitus (joka siis koettaa saada ydinvoimalupa-asian käsiteltyä keväällä). Yllä TVO:n kokosivun mainos Helsingin Sanomissa viime viikolta.

Jännityksellä jäämme odottamaan josko muut ydinvoimaluvan hakijat Fennovoima ja Fortum räväyttäisivät televisioon oman “meille ydinvoimalupa” -teemaisen mainoskampanjan.

Virpi

Jännittävä uutinen Britanniasta kertoo brittiparlamentaarikko Bill Wigginin perustaman Kestävä Palmuöljy -palkinnon menneen tänä vuonna yhtiölle, joka on vaihtanut palmuöljyn käytön auringonkukkaöljyyn.

Palkinnon nimi huomioiden valinta on kiinnostava, mutta ah niin totuudenmukainen. Tutkimukset ja paljain silmin nähtävä hävitys Kaakkois-Aasiassa kun kertovat selvää kieltä - kestävää palmuöljyä ei ole.

Palkinnon saaneen McCain Foods-yhtiön edustaja kertoo uutisessa öljynvaihdon hyvistä puolista: yhtiö ei ainoastaan saanut tuotantoketjunsa ympäristövaikutuksia hallintaan, vaan pystyi samalla vähentämään tyydyttyneen rasvan määrää tuotteissaan 70 prosentilla.

Tässä mallia vaikkapa Nestlélle, joka käyttää sademetsää tuhoavaa palmuöljyä surutta tuotteissaan. Tai omalle Neste Oilillemme, joka väittää palmuöljydieselin olevan suorastaan ekoteko.

-Sini Harkki

Päivän möläyksen tarjoaa Simon kunnanjohtaja Esko Tavia Kalevassa: “Poliittinen järjestelmä on totaalisesti epäonnistunut, jos Fennovoima ei saa lupaa.”

Olisi toden totta skandaali, jos poliittinen järjestelmä tekisi niinkuin suomalaisten enemmistö tahtoo! Sehän voisi pahimmillaan johtaa vaikka demokratiaan!

Lauri Myllyvirta

Jyväskylä Innovation Oy:n seminaarissa biokaasusta liikenteessä keskusteltiin tänään biokaasun hyvinkin kiinnostavasta potentiaalista. Biokaasua saadaan jäteraaka-aineista ja samalla voidaan ottaa talteen ravinteita maatalouden käyttöön.

Jäteperäisen biokaasun hiilidioksiditase on erinomainen useimpiin muihin biopolttoaineisiin verrattuna. Lisäksi teknologia on jo käytössä ja olemassa.

Biokaasualalla ollaankin näreissään siitä, että hallitus kaavailee polttoaineverouudistuksessa veron nostoa biokaasulle. Sen sijaan esimerkiksi palmuöljypohjaista biodieseliä aiotaan kohdella hyvin lempeästi, vaikka sen päästöjen on osoitettu olevan jopa fossiilisia polttoaineita pahemmat.

Tämä on erityisen nurinkurista, koska polttoaineverouudistuksen idea on nimenomaan kasvihuonekaasuja vähentävien polttoaineiden tukeminen. Onko kyse siitä, että Jyrki Kataisen korviin yltää helpommin valtionyhtiö Neste Oilin kuin maaseudun pientuottajien sanoma?

Keskustan kansanedustaja Timo Kaunisto totesi seminaarissa, että “keskustelua hallitsee yksi asia kerrallaan, ja nyt se on kolme ydinvoimalaa. Muita energiaratkaisuja ei mietitä”.

Ehkä kuitenkin kannattaisi - jos polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt arvioitaisiin kattavasti, hyötyjiä olisivat kotimaiset, jäteperäiset biopolttoaineet, joiden tuotanto toisi rutkasti hallituksen toivomia työpaikkoja, vieläpä harvaan asutuille seuduille. Herätkää, hallitus!

-Sini

Paljon internetin keskusteluja seuranneena olen alkanut jo kyllästyä tapaan, jolla monet ydinvoimakannattajat verhoilevat todelliset syynsä ydinvoimakannatukseen. Ydinvoimaa vaaditaan ylimalkaisesti viittaamalla populistisesti päästövähennyksiin, työllisyyteen ja pelottelemalla venäläisellä sähköllä.

Keskustelun syventyessä nämä perustelut kuitenkin lässähtävät kasaan ja ydinvoimakannattajat siirtyvät täysin toiselle vaihteelle: ydinsähköä pitää saada rakentaa vientiä varten, eikä valtion pitäisi rajoittaa ydinvoiman rakentamista nykyisellä tavalla. Loppujen lopuksi ydinvoiman kannatuksen syynä eivät siis ole Suomen todelliset tarpeet, vaan periaate: valtion ei tulisi rajoittaa yksityisten yritysten toimintaa. Kaikkia kolmea rakennuslupaa kannatetaan, koska periaatteena on vastustaa valtion syyniä lisärakentamiseen.

Ei tietenkään edesauttaisi ydinvoiman lisärakentamista, jos ydinvoimakannattaja julkisessa keskustelussa tokaisisi suoraan että ”eihän Suomen hyvinvointi ja päästövähennykset lisäydinvoimaa tarvitse, mutta yksityisten yritysten nyt pitäisi saada rakentaa ydinvoimaa vientiin, jos ne niin haluavat”. Tuollaista syytä lisärakentamiselle olisi hyvin vaikea niellä, joten jotta siitä saataisiin helposti nieltävä järkivihreä torttu, se pitää sokeroida ja kuorruttaa niillä epämääräisillä mutinoilla työllisyydestä, omavaraisuudesta ja piristää pienellä pelolla Venäjää kohtaan. Näin se ydinvoimayritysten intressien pakkosyöttö onnistuu paremmin.

Ja tämä ei jää vain keskustelupalstoille. Eilisessä kirjoituksessaan Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on mallikkaasti käyttänyt kuorrutetta ja sokeria peittääkseen kahden viimeisen kappaleen maun.

Topias Salonen

Kiinan tärkein poliittinen tapahtuma, kansankongressi, alkoi tällä viikolla. Yksi kuumimmista aiheista on vähähiilinen kehitys. Neuvoa-antavan poliittisen kongressin ehdotuksista joka kymmenes koskee ilmastopäästöjen hillintää. Ympäristönsuojelun kakkosministeri on ehdottanut uusia ympäristöveroja, mukaanluettuna hiiliveroa. Greenpeace tukee tunnetun ekonomin tekemää ehdotusta hiiliverosta ja on puolustanut sitä tiedotusvälineissä.

Tärkeimmät perusteet hiiliverolle Kiinassa ovat talouden ja energiantuotannon ohjaaminen vähäpäästöisempään suuntaan sekä uhka Yhdysvaltojen asettamasta hiilitullista kiinalaisille tuotteille.

Greenpeace on aiemmin myötävaikuttanut mm. uusiutuvan energian tukijärjestelmän luomiseen Kiinaan. Järjestelmän ansiosta Kiinaan asennettiin viime vuonna 13 000 MW tuulivoimaa - määrä, joka vastaa Tanskan koko sähkökulutusta.

Lauri Myllyvirta

Bristolissa kaupunginvaltuutetut eivät hyväksyneet voimalaitosta, jonka raaka-aineena olisi käytetty palmuöljyä. Valtuutetut huomioivat näin paikallisella tasolla tehtyjen päätöstensä maailmanlaajuiset vaikutukset. Voimalaitosta ei hyväksytty, koska palmuöljyn tuotanto tuhoaa sademetsiä Kaakkois-Aasiassa. Palmuöljyn kasvava kysyntä pahentaa ennestään katastrofaalista tilannetta.

Bristolin valtuutettujen tekemä päätös on esimerkkitapaus, sillä Iso-Britanniaan on ollut suunnitteilla useampia vastaavia laitoksia. Myös Suomessa on aika seurata brittikollegoiden esimerkkiä. Pääkaupunkiseudun päättäjien täytyy kantaa vastuu päätöstensä vaikutuksista maailmalla ja kieltäytyä Neste Oilin palmuöljydieselin käytöstä julkisessa liikenteessä.

Bristolissa valtuutetut saivat postia yli 1 100:lta palmuöljyn ympäristövaikutuksista huolestuneelta ihmiseltä. Pääkaupunkiseudulla palmuöljydieseliä vastustavan vetoomuksen allekirjoitti muutamassa kuukaudessa yli 10 400 ihmistä - kuunnellaanko Suomessa kaupunkilaisten ääntä?

Maija Suomela

Time-lehdessä on erinomainen juttu ydinvoimarakentamisesta Yhdysvalloissa. Tässä parhaita paloja suomennettuina:

• USA:an ei ole rakennettu yhtään uutta ydinreaktoria yli kahteen vuosikymmeneen. Vogtlen voimala Georgian osavaltiossa on eriomainen esimerkki siitä, miksi näin on. Vogtlessa toimivien kahden reaktorin alkuperäinen kustannusarvio oli miljardi dollaria neljästä reaktorista ja lopullinen hinta yhdeksän miljardia kahdesta reaktorista.
• Nyt voimalan omistaja Southern Co. yrittää lopulta rakentaa toiset kaksi reaktoria ja niiden arvioitu kustannus on 14 miljardia. Ja on aivan varmaa, että että luku on aivan liian alhainen, sillä ydinvoiman kustannusarviot ovat aina aivan liian alhaisia. Siksi yksikään järjissään oleva Wall Streetin sijoittaja ei sijoittaisi ydinvoimaan. Vaihtoehtoinen rahoittaja on kuitenkin löytynyt: veronmaksajat. Obama esittää liittovaltion lainatakuiden kasvattamista 55 miljardiin dollariin samalla kun arvioidaan, että riski hankkeiden kaatumisesta veronmaksajien syliin on 25-50 %.
• USA voi olla matkalla samantyyliseen ydinvoimasosialismiin kuin Ranska. Hallinnon holtiton rahanjako voi saada aikaan jonkinlaisen ydinvoimarakentamisen käynnistymisen. Se etenee kuitenkin kompuroiden: vuodesta 2007 USA:n ydinvoimaviranomaiselle NRC:lle on jätetty 26 hakemusta ydinvoimalan rakentamisesta. Niistä 19:n on peruttu tai lykätty vuosilla.
• Ydinvoima on mahdollisesti kaikkein kallein tapa vähentää ilmastopäästöjä, mistä syystä yksityiset sijoittajat satsaavat miljardeja energiaa säästävään teknologiaan sekä tuuleen, aurinkoon ja muihin uusiutuviin.

Lisää jenkkien ydinvoimaseikkailuista Greenpeacen blogissa

Lauri Myllyvirta

———————————edelleen välitetty viesti————————————-

Tervetuloa kuulemaan Greenwichin yliopiston energiatutkimuksen professori Steve Thomasin näkemyksiä ydinvoiman kustannuksista ja ydinteollisuuden tulevaisuudennäkymistä.

Paikka: Eduskunnan kansalaisinfo
Aika: torstaina 25.2. klo 12.15-13.00

Professori Thomas tunnetaan Olkiluodon ongelmat ennakoineena asiantuntijana. Hän vieraili Suomessa ennen eduskunnan päätöstä viidennestä ydinvoimalasta ja kritisoi silloin voimakkaasti TVO:n kustannusarvioita.

Olkiluoto 3 on Thomasin mielestä varoittava esimerkki maailmanlaajuisesti. Thomasin mukaan ydinvoimaloiden hinta-arviot ovat kuusinkertaistuneet viimeisten 10 vuoden aikana. Uusi ydinreaktori maksaisi vielä reilusti Olkiluoto 3:n nykyisiä hinta-arvioita enemmän ja riski kustannusarvioiden ylityksestä jäisi suomalaisten kannettavaksi.

Professori Thomas on tutkinut energiapolitiikkaa yli 25 vuoden ajan. Hän keskittyy erityisesti ydinvoimaan liittyviin taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin sekä energiamarkkinoiden vapauttamisen vaikutuksiin. Thomas on yksi Saksan hallituksen tilaaman World Nuclear Industry Status Report 2009:n kirjoittajista ja kuuluu useiden tieteellisten julkaisujen toimituskuntaan.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö käyttää tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron. Tilaisuuden järjestää Vihreä eduskuntaryhmä yhteistyössä Greenpeacen kanssa.
—————————–edelleen välitetty viesti———————————————-

Tässä MTV3:n nettisivuilla vuonna 2002 julkaistu uutinen Olkiluodon kustannusarviosta, jossa Thomasta siteerataan.