Trooppiset metsät

Neste Oilin mainos Hesarin kuukausiliitteessä, huhtikuu 2008.

Neste Oilin valtamedioissa pyörivä mainoskampanja jatkuu. Tällä kertaa Neste Oil kertoo sijoittavansa 800 miljoonaa euroa biodiesellaitoksiin. Se on paljon rahaa. Olisipa hyvä, jos uusiin hienoihin laitoksiin löytyisi niitä ympäristövastuullisempia raaka-aineita, joista Neste Oil puhuu. Nyt tuolla rahalla rakennetaan maailman suurin biodiesellaitos Singaporeen.

Miksi Singaporeen? Olisikohan sillä mitään tekemistä asian kanssa, että Singapore sijaitsee keskellä palmuöljyn tuotantoaluetta? Mikähän unohtui taas mainoksessa mainita…

Juha Aromaa

Neste Oilin mainos tämän päivän Hesarissa

Neste Oil valittelee ilmoituskampanjassaan, että kyllä he kaiken toimintansa lopettaisivat, jos maailma sillä pelastuisi. Ilmoituksessa on hieno satukirjakuvitus, jossa iloiset virkamiehet menevät töihin hirvellä, kalalla ja linnun selässä. Olisikohan kyse piikistä ympäristönsuojelijoille vai ihanko oikeasti Neste Oil suunnittelee näin mielikuvituksellisia kulkutapoja? Itse luotan mieluummin junaan jatkossakin.

Toivotan menestystä Neste Oilin ponnisteluille ratkaista polttoaineiden ympäristöhaasteet. Ilmoituksessa onkin mainittu kaikenlaisia esimerkkejä uusista innovaatioista, kuten puun kaasuttaminen, eläinrasvojen vetykäsittely ja leväöljydiesel.

Mutta yhdestä Neste Oil ei halua ilmoituksessaankaan puhua: palmuöljystä. Siitä ei puhuta, koska palmuöljyn polttamisella dieselmoottorin sylintereissä ei todellakaan maailmaa pelasteta. Siitä on kuitenkin Neste Oilin biodiesel tehty.

Juha Aromaa

Greenpeacen Amazonasin metsäkampanjan johtaja Paulo Adario ja presidentti Lula.

Brasilian presidentti Lula ilmoitti tällä viikolla, että hallitus aloittaa suurimman operaation koskaan Amazonian metsätuhon hillitsemiseksi. Hallitus lähettää yli 300 poliisia ja tutkijaa Paran osavaltioon ratsaamaan sahoja ja hakkuuoperaatioita, joista monet ovat laittomia. Brasilialaiset kolleegamme pitävät tätä tietysti hyvänä merkkinä, mutta myös Lulan viimeisenä mahdollisuutena osoittaa, että hän ottaa sademetsätuhon vakavasti. Lula on jo vuosia pitänyt asiaa esillä, mutta todelliset toimet ovat jääneet kovin vähäisiksi. Korruptoitunut paikallishallinto tuntuu olevan kaiken lainsäädännön ja hallinnon ulkopuolella ja koko ajan Amazonian sisään luikertelevat hakkuut ja tienrakennus ovat kovin, kovin kaukana hallituksen päämajasta.

Toivon sydämestäni, että presidentti Lula on tosissaan ja operaatio aloittaa uuden ajan Brasilian sademetsissä.

Sini Harkki

Eilen saimme tiedon, että viime syksyn aikana Brasilian Amazonasin sademetsien häviäminen on taas kiihtynyt ennätysnopeuteen. Syksyn sateisena kautena metsää raivataan yleensä vähemmän kuin keväällä. Satelliittitietoja analysoivan hallituksen instituution työntekijä arveli Guardianissa, ettei tällaista hävitystä ole nähty koskaan ennen syyskautena. Ei lupaa hyvää keväälle.

Brasilian presidentti Lula on jo monta vuotta lupaillut laittaa lopun Amazonasin hallitsemattomalle, usein laittomien toimijoiden häikäilemättömästi johtamalle tuhoamiselle. Lula on tehnyt hyviä aloitteita metsäkadon kuriin saamiseksi. Brasilialaisten kollegojen mukaan näiden toteuttaminen on kuitenkin ollut toivottoman heikkoa.

Tällä kertaa Lulan yllättivät ilmeisesti maailmanmarkkinat, joiden mukaan sademetsät nykyään seisovat tai kaatuvat. Yhdysvalloissa on lisätty tukia maissille, josta tehdään biopolttoaineeksi kelpaavaa etanolia. Monet amerikkalaiset soijan viljelijät ovat siirtyneet tukien takia tuottamaan maissia, soijan viljely on vähentynyt, ja soijan maailmanmarkkinahinta kasvanut. Tämä on saanut brasilialaiset sademetsän raivaajat ennennäkemättömään intoon - sademetsää raivataan soijapelloksi. Tosin ensi arvopuut myydään eurooppalaisille ja amerikkalaisille parketiksi, sitten laidunnetaan pari vuotta karjaa, josta tehdään pihvejä joka puolella maailmaa, ja viimeisenä on soijan vuoro kun viimeisetkin kannot on saatu kiskottua irti maasta.

Lulalla ja monilla maailman johtajilla alkaa olla jo kiinnostusta sademetsien häviämisen lopettamiseen. Ihmiskunta ei kestä sademetsäkadosta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja Amazonasin häviäminen uhkaa yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa kuivattaa puoli Brasiliaa. Kannustimet metsien säästämiseen eivät vain ole vielä läheskään yhtä voimakkaita kuin maailmanmarkkinahintojen heilahtelujen aiheuttamat vaikutukset. Maailmanmarkkinoiden yhdistyminen on antanut uuden poliittisen merkityksen vanhalle perhosefektiteorialle. Tuntuu, että mikä vain toimi voi aiheuttaa lähes mitä vain toisella puolella maailmaa, eikä homma näytä olemaan kenenkään hallinnassa. Olisiko tarvetta politiikan uudelle tulolle…?

Sini Harkki

Neste Oil ilmoitti tänään aikovansa rakentaa NExBTL-biodieseltehtaan Singaporeen vuoden 2010 lopulla. Nesteen päätös sijoittaa tehdas palmuöljyplantaasien viereen osoittaa, että yhtiö rakentaa tuotantoaan voimakkaasti juuri palmuöljyn varaan. Puheet muista kestävämmistä raaka-aineista ovat jäämässä puheeksi. Teot puhuvat selvää kieltä.

Neste Oil on ensimmäinen yhtiö, joka on ottanut palmuöljyn laajamittaisen liikennepolttoainetuotannon raaka-aineeksi. Yhtiö on siis avaamassa uudet maailmanmarkkinat palmuöljylle. Liikennepolttoaineiden jano on maailmassa loputon. Palmuöljyn kysynnän raju kasvattaminen on suuri uhka Kaakkois-Aasian sademetsille, sillä kysynnän kasvu palmuöljylle johtaa väistämättä uusien plantaasien raivaamiseen sademetsäalueille. Alueen sademetsillä ei ole varaa Nesteen uhkapeliin. Nykyisellä metsätuhon tahdilla esimerkiksi orankien arvioidaan kuolevan sukupuuttoon luonnosta 5-10 vuodessa.

Neste puhuu mielellään sertifioidusta palmuöljystä, vaikka tällä hetkellä sitä ei ole edes saatavilla, ja Nesteen hankkiman palmuöljyn sertifioiminen kestää jopa kolme vuotta. Nykyiset sertifiointisuunnitelmat ovat sitä paitsi lievästi sanoen puutteellisia. Nyt RSPO sertifikaatti ei edes kiellä sademetsän kaatamista palmuöljyplantaasien tieltä, eikä siinä edes tarkastella palmuöljyn tuottamia ilmastopäästöjä.

Lopulta ongelma on kuitenkin vielä vakavampi. Tiukinkaan sertifiointi ei pysäytä metsien häviämistä, sillä palmuöljyn kysynnän kasvu houkuttelee lisää laittomia toimijoita markkinoille. Tarvitaan muita ratkaisuja ja niitä on olemassa useita. Sekä metsätuhon jarruttamiseen, että ilmastopäästöihin tepsii sama lääke: autojen ja liikenteen energiatehokkuus. Palmuöljyä kestävämpiä päästövähennyksiä saataisiin muun muassa vähentämällä autojen painoa ja ottamalla käyttöön tehokkaampia moottoreita. Tekniikat autojen päästöjen puolittamiseen ovat jo olemassa, mutta isot autovalmistajat ajavat kehitystä juuri päinvastaiseen suuntaan. Tekosyynä painon ja päästöjen kasvattamiseen käytetään, arvaatte jo varmaan, biopolttoaineita.

Harri Lammi

Viime viikonloppuna pysäytimme palmuöljytankkerin tulon Nesteen jalostamolle Porvooseen. Pimeällä merellä kovassa merenkäynnissä tapahtuneella mielenilmauksella onnistuimme lyömään palmuöljyn ongelmat voimakkaasti tapetille. Lisäksi se antoi arvokasta tukea Kaakkois-Aasian kampanjoitsijoillemme, jotka neuvottelevat paraikaa Indonesian hallituksen kanssa kiellosta laajentaa palmuöljyplantaaseja sademetsiin.

Mielenosoituksen jälkimainingeissa Neste Oil lähetti tiedotteen, jossa Greenpeacen kerrottiin vain vastustavan esittämättä ratkaisuja. Suomen media jätti tiedotteen oikeutetusti pitkälti huomiotta vaikka palmuöljyä ja Greenpeacen kampanjaa käsiteltiin edelleen.

Parempaa oli kuitenkin luvassa. Seuraavana päivänä tiedotteen lähettämisestä kysyin biopolttoaineseminaarissa Nesteen edustajalta, miten Neste luulee voivansa estää sen, että palmuöljyn kasvava kysyntä dieselin raaka-aineeksi johtaa uusien plantaasien raivaamiseen sademetsiin. Vastaus oli, että ratkaisu ei ole Nesteelle vielä kirkastunut, mutta lupaavimmat ehdotukset ovat tulleet - Greenpeacelta! (Olemme ajaneet hakkuukieltoa Kaakkois-Aasiaan sekä metsien suojelua tukevaa rahastoa Kioton ilmastosopimuksen osaksi.)

Samassa seminaarissa sekä kansainvälinen WWF että OECD:n tutkija vahvistivat Greenpeacen esillä pitämän huolen siitä, että palmuöljyn sertifiointi ei estä metsien tuhoa (ks. seminaarissa pidetyt esitykset). Tämä johtuu siitä, että uudet plantaasit raivataan lähes poikkeuksetta sademetsiin ja kysynnän kasvu johtaa paineeseen raivata lisää plantaaseja.

Lauri Myllyvirta