Joka aamu Mannerheimintien ruuhkassa voi nähdä YTV:n bussin, jonka takalasitarra julistaa: AJA BUSSILLA - TORJUT ILMASTONMUUTOSTA. Tästäkin innostuneena pieni ihminen voisi äkkiseltään ajatella, että tosiaan, otanpa bussin. Jätän huomenna henkilöautoni kotiin. Joukkoliikennehän on ekologista.

Mutta pieleen menee, jos sitten pääkaupunkiseudulla satut osumaan bussiin, joka on startannut Veolian Suomenojan, Helsingin bussiliikenne Oy:n Koskelan, Porvoon Liikenteen tai Pohjolan Liikenteen Ilmalan varikoilta.

Nämä bussit ajavat Nesteen palmuöljydieselillä. Moottorissa palaa sademetsää ja uhanalaisten orankien elinympäristöjä. Idiotismin kruunaa, että hiilidioksidipäästöjä tästä typerehtimisestä aiheutuu sademetsätuhon takia enemmän kuin tavallisella dieselillä ajettaessa.

Kävimme eilen jo kolmatta kertaa vuoden sisällä tapaamisessa HKL:n ja YTV:n kanssa tästä aiheesta. Heillä on kolmivuotinen kokeiluhanke “bio”dieselin käytöstä, joka pahimmillaan johtaa palmuöljydieselin laajamittaiseen käyttöönottoon pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä vuoteen 2010 mennessä. Saimme kolmannen kerran kuulla, että palmuöljyn ongelmista huolimatta HKL ja YTV “luottavat” Neste Oiliin.

Luottamus on tärkeintä, vaikka sademetsää hakattaisiin. On myös niin, että “teknologiaa on kehitettävä”. Niin, ja “kaikkia ongelmia ei voi ratkaista kerralla”.

Samana päivänä kun istuimme kuulemassa miten HKL ja YTV luottavat Nesteeseen, Indonesialainen kansalaisjärjestö Centre for Orangutang Protection tiedotti, että Nesteen palmuöljyn tuottaja IOI on jälleen jäänyt kiinni uhanalaisten orankien elinympäristöjen raivaamisesta.

Matti Liimatainen

No, vastaus ei miellyttänyt, vaan mies sanoi jotain ”no itse asiassa se johtuu siitä, että Saksan metsäteollisuus rahoittaa Greenpeacen toimintaa”. Greenpeacen rahoitus on jokin käsittämätön myytti ihmisille. Muutaman kerran kaduilla, mutta huomattavasti enemmän internetin ihmemaassa ihmiset keksivät ties mitä salaliittoteorioita Greenpeacen rahoituksesta. Nesteen green dieseliin kohdistuvan kritiikin syyksi olen jonkun nähneen keksineet niinkin hulvattoman teorian, että ExxonMobil rahoittaa Greenpeace Pohjolaa.

Eniten näissä salaliittoteorioissa huvittaa se, kuinka ihmiset nyhjäisevät ne niin tyhjästä ja uskovat kaiken, mitä sattuvat jostain keskustelupalstalta lukemaan tai kaverilta kuulemaan, mutta kukaan ei kuitenkaan tunnu koskaan ottavan asioista selvää itse Greenpeacelta. Valitetaan, että rahoitus on epäselvää, vaikka Greenpeacen yrityksistä ja valtioista riippumaton rahoitus on ulkopuolisten tilintarkastajien varmentamaa ja vuosiraportit kaikkien ladattavissa netistä. Valitetaan miksei Greenpeace kritisoi muita yrityksiä kuin vaikka Nestettä, vaikka Greenpeace on öljy-yhtiöiden saralla aktiivinen ExxonMobilin kritisoija mm. Greenpeacen Yhdysvaltain toimiston erinomaisella Exxonsecrets-sivustolla, sekä palmuöljyn suhteen kritisoinut ulkomailla mm. Unileverin toimintaa. Myös saksalaiset metsäfirmat ovat saaneet Greenpeacelta kritiikkiä osakseen.

Tulee hieman mieleen juorukerhot. Jostain ihmisestä juorutaan hirveästi asioita ja spekuloidaan onko hän tehnyt sitä ja onko hän tätä ja missähän hän mahtoi olla silloin ja tällöin. Kukaan ei kuitenkaan missään vaiheessa tule kysyneeksi itse juorujen kohteelta miten asia todellisuudessa on, vaikka asioiden todellisen laidan selvittäminen olisi hyvin helppoa. Varmaankin kyseessä on jonkin sortin ennakkoasenne. Jos joku ei tykkää Greenpeacesta, niin halutaan uskoa kaikki epämääräiset juorut, sillä ne sopivat paremmin omaan mielipiteeseen Greenpeacesta. Uskotaan mieluummin omaa näkemystä tukeva valhe kuin oman näkemyksen kyseenalaistava totuus.

Topias Salonen

Helsingin Sanomien sivuilta löytyy metsäkampanjoitsija Matti Liimataisen haastattelu tämän aamuiseen Länsiväylän banderollitempaukseen liittyen.

Kuvia löytyy puolestaan Flickr -tililtämme.

Virpi

Käykääpä tarkastamassa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n brutaalin iskevä biopolttoaineaiheinen verkkopeli.

Virpi

Mutta löytyyhän tästä moniarvoisesta yhteiskunnastamme toisenlaisiakin mielipiteitä. Eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Pauliina Viitamies ilmoittaa blogissaan, että Greenpeacen palmuöljyasia on “varmasti hyvä ja kannatettava”, mutta aikoo silti ihan vasiten tankata Nesteellä jatkossakin. Ai miksikö? No, siksi että Greenpeacen orankien mielenosoitukset vievät vanhustenhoidon voimavaroja. Juu, luit oikein. Ei ihme että politiikan arvostus laskee, kun vastuullisissa asemissa olevat ihmiset ovat järjenkäytössään tällaisia. Mutta meitähän on moneen junaan.

Toivoa sopii, että KEPA:n eilen aloittama Tiedä mitä tankkaat -kampanja tavoittaisi kansanedustajia. Ehkä uhanalaisten orankiemme ärsyttämä Viitamieskin voisi KEPA:n materiaaleihin tutustuttuaan harkita Nesteellä tankkaamistaan uudestaan: 850 miljoonan aliravitsemusta kärsivän ihmisen joukoon mahtunee myös vanhuksia, joiden hyvinvointi tuntuu olevan erityisen lähellä hänen sydäntään.

Matti Liimatainen

| View | Upload your own

Greenpeacen aktivistit (mukana myös muutama sukupuuttouhan alla oleva oranki) kävivät protestoimassa Nesteen huoltoasemilla Neste Oilin uutta palmuöljypohjaista biodieseliä vastaan. Autoilijat suhtautuivat suurimmaksi osaksi positiivisesti tempauksiin. Myös Facebookissa oleva Neste Oil -ryhmä on kerännyt tähän mennessä jo yli 700 jäsentä.

Ihmiset näyttäisivät ymmärtävän palmuöljydieselin ongelmat varsin hyvin!

Virpi Oinonen

Matti Liimatainen

Kun Nesteen faktat loppuvat, jää vain jankkaus. Julkistimme eilen todisteita siitä, miten Neste Oilin palmuöljyntuottaja IOI raivaa vastoin omia ja Nesteen lupauksia sademetsää Indonesiassa. Lisäksi IOI polttaa laittomasti metsää ja maata sekä hakkaa uhanalaisten orankien elinalueita.

Neste kommentoi tuoreeltaan tiedotteella: “Neste Oil edellyttää bioraaka-aineiden toimittajiltaan sitoutumista kestävään kehitykseen”. Niinpä varmaan. Samaahan Neste on jankannut palmuöljydiesel -projektinsa alusta asti. Edellytetään sitä ja edellytetään tätä. Kun nyt todistetaan että IOI on sitoutunut lähinnä toimintansa laajentamiseen seurauksista välittämättä, Nesteen innovatiiviset ideanikkarit eivät keksi muuta kuin: “Neste Oil edellyttää bioraaka-aineiden toimittajiltaan sitoutumista kestävään kehitykseen”.

Liitteenä Nesteen tiedotteessa kerrattiin taas yhtiön periaatteet joita se edellyttää toimittajiltaan. Esimerkiksi lakien noudattamista. Ja me kun juuri osoitimme, että IOI polttaa metsää ja maata laittomasti kaikilla Indonesian plantaaseillaan. Mutta ei. Nesteen kommentti on että “lakien noudattamista edellytetään”.

Tänään Hesarissa toimitusjohtaja Rinne ei halunnut kommentoida väitteitämme suoraan. Sen sijaan hän sanoi: “..ostamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuotettua raaka-ainetta. Hyväksymme niiden mukaisesti toimivan toimittajan.”

Pyöritetäänkö levy vielä uudestaan? Nesteen tuntien vastaus on kyllä.

Greenpeacen kautta voi nyt lähettää palautetta Keskolle, jotta Keskon ketjuun kuuluvat K-Raudat ja Rautiat luopuisivat sademetsäpuun myynnistä. Kävimme viime lauantaina tarkastamassa pääkaupunkiseudun liikkeiden tarjontaa. Hyvä uutinen oli, että Keskon valikoimat ovat jo huimasti parantuneet puutarhakalusteiden osalta. Myynnissä näytti olevan lähinnä FSC-sertifioituja ja viljeltyjä puulajeja. Valitettavasti parketeissa on edelleen myytävänä jopa uhanalaisia puulajeja.

Vastauksessaan palautetta lähettäneille Kesko kertoo, että “Rautakesko ei itse tuo maahan trooppisista puulajeista valmistettuja parketteja eikä niitä myöskään ole Rautakeskon vastuulla olevan keskitetyn markkinoinnin piirissä“. Tämä on tietysti hienoa, ja olimme iloisia huomatessamme, että suuria pinoja sademetsäparkettia ei enää ollut näkyvillä yhdessäkään kaupassa. Jokaisessa liikkeessä oli kuitenkin esillä näytepaloja jopa uhanalaisista puulajeista.

Kaikissa liikkeissä oli esillä merbau- ja kempasparkettia näytteinä ja niitä voi tilata. Molemmat ovat uhanalaisia, yksinomaan sademetsistä saatavia puulajeja. Esillä oli myös kambalaa ja wengeä. Wenge on uhanalainen afrikkalainen puulaji ja kambala niin ikään afrikkalainen luonnonmetsien laji. Kaikki neljä edellä mainittua ovat lajeja, joiden kohdalla laittomuus on todennäköisempää kuin alkuperän laillisuus.

Parannettavaa on siis hurjasti. Ensi lauantaina jatkamme K-Rautojen ja Rautioiden kiertämistä. Tavoitteena on tavata paljon sekä henkilökuntaa että asiakkaita - edelleen uskon, ettei kumpikaan heistä halua laitonta sademetsäpuuta!

Sini