Bristolin valtuutettujen tekemä päätös on esimerkkitapaus, sillä Iso-Britanniaan on ollut suunnitteilla useampia vastaavia laitoksia. Myös Suomessa on aika seurata brittikollegoiden esimerkkiä. Pääkaupunkiseudun päättäjien täytyy kantaa vastuu päätöstensä vaikutuksista maailmalla ja kieltäytyä Neste Oilin palmuöljydieselin käytöstä julkisessa liikenteessä.

Bristolissa valtuutetut saivat postia yli 1 100:lta palmuöljyn ympäristövaikutuksista huolestuneelta ihmiseltä. Pääkaupunkiseudulla palmuöljydieseliä vastustavan vetoomuksen allekirjoitti muutamassa kuukaudessa yli 10 400 ihmistä - kuunnellaanko Suomessa kaupunkilaisten ääntä?

Maija Suomela

Listasin alla olevaan taulukkoon joitain Suomen brändiin ympäristöasioissa vaikuttavia plussia ja miinuksia ja sitä, miten ko. asioita voisi parantaa (kuva suurenee klikkaamalla). Ajattelin laittaa valtuuskunnalle tältä pohjalta viestiä. Ideat ja kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita!

Lauri Myllyvirta

Heidi Hautalan (vihr.) puheenjohtaman Neste Oilin unelmilla on hintansa. Neste Oilin palmuöljyn tuotanto maksetaan eläin- ja kasvilajien sukupuuttona, pahenevana ilmastonmuutoksena ja ihmisoikeuksien loukkauksilla.

Tuore BBC:n uutisraportti kertoo, miten Neste Oilin palmuöljyn toimittaja IOI Group häätää alkuperäiskansoja pois mailtaan. Katso raportti tästä linkistä.

Matti Liimatainen

Sirkka-Liisa Anttila ja ministeriönsä näyttävät olevan valmiita mihin tahansa tekoihin suomalaisten maa- ja metsätaloustuottajien suojaamiseksi vaikkapa sitten täysin kuvitteellisilta uhilta. Tällä kertaa kävi niin, että Suomi sai aikaan täydellisen vesityksen lakiin, joka olisi voinut merkittävästi vähentää sademetsien laitonta tuhoamista. Syynä se, ettei suomalaisille tuottajille vain aiheutuisi mitään vaivaa siitä, että joutuvat pyörittelemään hieman papereita todistaakseen tuotetun puun laillisuuden.

Suomen kanta ajoi neuvoston lykkäämään koko asetuksen etenemistä, vesittämään laillisuuden määritelmän ja lisäksi torjuttiin parlamentin ehdotus siitä, että laittoman puun myynti olisi varsinaisesti kielletty. Nyt asetus kehottaa tuottajia “huolellisuuteen”.

Tämän jälkeen ei ainakaan ole epäselvyyttä siitä, että Suomen maa- ja metsätalousministeriön mielestä on täysin hyväksyttävää että kauppamme pullistelevat uhanalaista, laittomasti ja pahimmillaan orjatyövoimalla hakattua sademetsäpuuta.

Täytyy toivoa, että Kööpenhaminassa järki vielä voittaa eikä Suomi vaikeuta itsekkäillä pyrkimyksillään ilmastosopimuksenkin aikaansaamista. Se on tarpeeksi hankalaa muutenkin.

-Sini

Vanhasen torjuntavoitto ei kuitenkaan taida luvata hyvää ilmastolle. Ranskan aikeena oli tuoda EU-huippukokoukseen ehdotuksensa, jossa metsien hiilinieluja verrattaisiin kuten muitakin päästöjä vuoteen 1990. Ja Suomi vastustaa Ranskan esitystä, koska Suomi haluaa ensi vuosikymmenellä hakata metsiään huomattavasti vuotta 1990 enemmän ja tästä aiheutuu useiden miljoonien tonnien päästöt.

Näistä päästöistä Suomi ei halua ottaa vastuuta, vaan käy taisteluun vaikka kesken illallisen.

Lisäksi Suomi todennäköisesti pitää Ranskan ehdotusta epäoikeudenmukaisena ja jopa tahdittomana. Mikäs se on ranskalaisten ehdotellessa, kun maassa kasvaa vain nuorta metsää josta ei ole vielä vuosikymmeniin hakattavaksi, arvelee suomalainen metsänhoitaja.

Vaan kuinka tahdikas on Suomen oma hakkuutoive?

Suomi perustelee aiempaa suurempia hakkuita 2010-luvulla sillä, että suuri osa metsiemme puustosta tulee juuri silloin hakkuukypsäksi. Ja kun hakkuita halutaan jatkaa entiseen intensiiviseen tapaan, kaikki tuo “kypsä puu” hakataan metsästä pois. Tämä on Suomen kansallisen metsäohjelman tavoite. Sen mukaisesti Suomi ennustaa hakkuiden nousevan noin 70 miljoonaan kuutioon, vaikka Metsäntutkimuslaitoksen arviot kotimaisen puun käytöstä vuodelle 2020 ovat vain 46 miljoonaa kuutiota.

Voikin kysyä kuinka todelliseen uhkakuvaan ennakoidut lisälaskut Suomelle metsien hiilinieluista oikein perustuvat?

Onko taustalla vain toivekuva nykyisenkaltaisten hakkuiden jatkumisesta, joka ei vastaa metsäteollisuuden käynnissä olevaa väistämätöntä rakennemuutosta?

Vai onko Suomellakin halu ennustaa ylisuuria hakkuita, jonka jälkeen pienemmistä hakkuista voisi saada ilmastosopimuksessa hyvitystä?

Tällaiset teollisuusmaiden ylisuuriin hakkuuennusteisiin perustuvat laskentasäännöt nimittäin uhkaavat Kööpenhaminassa tehdä ilmastosopimukseen porsaanreiän, joka vastaa suuruudeltaan Kioton pöytäkirjan nykyisiä tavoitteita.

Teollisuusmaiden päästövähennystavoitteista voitaisiin siis samantien vähentää viisi prosenttiyksikköä.

Tämän porsaanreiän tukkimiseksi Greenpeace vaatii Suomea tukemaan historialliseen vertailutasoon perustuvia laskentasääntöjä ja vastustamaan ennusteisiin perustuvia. Kritiikkiä esittää myös WWF:n Maija Kaukonen blogikirjoituksessaan. Nyt maailmanlaajuinen kestävä metsien hiilinielujen varjeleminen uhkaa hautautua Suomen kansallisen metsäohjelman hakkuutavoitteen alle.

Laita Matti vaihteeksi sana kiertämään: Suomi hyväksyy!

Simo Kyllönen

Neste Oilin uudessa mainoskampanjassa todetaan, että öljy-yhtiölläkin voi olla unelmia. Kampanjaan liittyen Neste Oil on myös järjestänyt kilpailun, jossa kysyy Sinun unelmaasi ja lupaa toteuttaa ehkä juuri sen 10 000 eurolla.

Yhtiön mukaan Neste Green -diesel on heidän toteutunut unelmansa.

Tämä unelma on miljoonien ihmisten toteutunut painajainen, sillä Neste Green -diesel valmistetaan palmuöljystä, jonka kasvavan tuotannon edestä raivataan sademetsää Kaakkois-Aasiassa.

Videossa öljy-yhtiön työntekijä päiväunelmoi maailman pelastamisesta ilmastonmuutokselta. Action -filmin sankariksi muuntautunut labratakkinen heppu joutuu päiväunilla kovan pähkinän eteen:

- Kokkonen! Miten aiot pysyttää tuon sulamisen?! Tarvitsemme apuasi… Sinun täytyy tehdä ilmasta hengitettävää!

Neste Oilin “Sankarivideossa“  näytettyjä ongelmia ei korjata Neste Green -dieselin avulla. Päinvastoin. Sademetsien ja turvesoiden raivaaminen öljypalmuplantaaseiksi aiheuttaa valtavat kasvihuonekaasupäästöt ja altistaa useita kymmeniä miljoonia ihmisiä savun aiheuttamille terveysongelmille joka vuosi.

Auta Neste Oilia ja keksi heille parempi unelma toteutettavaksi palmuöljypohjaisen Neste Green -dieselin sijaan. Kilpailuaikaa on 13.12.2009 asti.

Toki öljy-yhtiölläkin voi olla unelmia, mutta ei niitä pidä toteuttaa maailman viimeisten sademetsien, ilmaston ja ihmisten toimeentulon kustannuksella.

Maija Suomela

Indonesian sademetsät kuuluvat ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun päänäyttämöihin. Sademetsää kaadetaan alueella niin kovaa vauhtia, että metsiin sitoutunut hiilidioksidi tekee maasta maailman kolmanneksi suurimman kasvihuonekaasujen päästäjän. Lyhytnäköinen nopean rahan tavoittelu ja pitkäntähtäimen ilmaston- ja ympäristönsuojelu ovatkin maassa nyt törmäyskurssilla.

Tähän liittyen Kamparin niemimaalla Sumatralla on eletty hyvin mielenkiintoisia aikoja viime viikkoina. Viime viikon torstaina Greenpeace keskeytti sellujätti Aprilin hakkuut ja samana päivänä suomalainen UPM-Kymmene ilmoitti irtisanoneensa pitkäaikaisen yhteistyönsä Aprilin kanssa.

Tällä viikolla Indonesian metsäministeri Zulkifli Hasan ilmoitti, että Aprilin on keskeytettävä tuhoisat hakkuut Kamparin niemimaalla. Ministeriö haluaa tutkia Aprilin hakkuuluvat, eikä salli suunnattomia määriä hiiltä sitovien suosademetsien raivaamista sillä aikaa. Ministerin olisi syytä tehdä sama päätös myös toisen alueella metsää tuhoavan selluyhtiön APP:n suhteen.

Kyläläisten tuen ansiosta Greenpeacen metsäleiri Sumatralla saa jatkaa

April masinoi viime viikonloppuna ns. vastamielenosoituksen Greenpeacen metsäleirille. Varhain lauantaiaamuna leiriimme saapui kymmeniä paikallisia, joille oli epäselvää, miksi he olivat siellä. Näiden maksettujen ”mielenosoittajien” lisäksi leirissä oli useita kymmeniä paikallisyhteisön jäseniä puolustamassa Greenpeacen toimintaa.

Lopulta satoja toimintaamme puolustavia kyläläisiä saapui paikalle ja heidän vaatimustensa johdosta poliisi perui Greenpeacen leirille jo antamansa häätökäskyn.

- Haluamme että Greenpeacen leiri pysyy täällä niin pitkään kuin mahdollista. Mikäli Greenpeace pakotetaan lähtemään, vaadimme että myös April on häädettävä alueelta, sanoi Suwandi, opettaja läheisestä Teluk Merantin kylästä.

Viranomaiset ovat häirinneet ja karkottaneet aktivisteja ja toimittajia ilman syytä

Suomalainen aktivisti Petteri Pykäläinen osallistui viime viikolla mielenilmaukseen Aprilin tuhoisia hakkuita vastaan. Hänen karkotettiin maasta ja hän on jo palannut takaisin Suomeen. Kuluneen viikon aikana poliisi on ottanut kiinni, kuulustellut ja karkottanut maasta useita Greenpeace aktivisteja sekä italialaisen ja intialaisen toimittajan, joiden oli tarkoitus raportoida sademetsätuhosta Indonesiassa. Kaikkien matkustusasiakirjat ovat olleet kunnossa. Greenpeacen lisäksi monet muut tahot, kuten Toimittajat ilman rajoja -järjestö,  ovat kritisoineet Indonesian viranomaisten mielivaltaisia toimia.

Greenpeace perusti lokakuussa uhatun Kamparin niemimaan sydämeen Sumatran saarelle Climate Defenders -leirin, jonka tarkoitus on muistuttaa maailmaa siitä, kuinka tärkeässä osassa sademetsät ovat ilmastokatastrofin vastaisessa taistelussa. Alueella tehdään konkreettista työtä arvokkaan sademetsäalueen säilyttämiseksi: paikalliset asukkaat patoavat yhdessä Greenpeacen aktivistien kanssa palmuöljy- ja selluyhtiöiden sademetsään kaivamia kuivatusojia ja sammuttavat metsäpaloja.

Taistelu Kaakkois-Aasian sademetsien puolesta jatkuu ja voit auttaa kirjoittamalla Indonesian presidentti Yudhoyonolle, että Greenpeacen, toimittajien ja paikallisten ihmisten on saatava jatkaa työtään sademetsien pelastamiseksi rauhassa.

Maija Suomela

Ja kun vielä YLE:n Kotikatsomokin esittää ensi viikolla draaman “Lopun alku” samasta aiheesta, voi todeta että olemmepa innoittaneet kulttuurin tekijöitä harvinaisen laajasti.

Lapissa metsäkiistely on tahtonut välillä olla niin totista touhua, että asian käsittely huumorin kautta on varmasti tarpeen. Kuten Woody Allen sanoo, huumori=tragedia+aika.

Kumpikin teos on puhdasta fiktiota eikä loppuratkaisujen onnellisuudesta ole tietoa - todellisuudessa molempien näytelmien keskiössä oleva Nellimin kiista ratkaistiin elokuussa. Monen muun Inarin paliskunnan kohdalla metsätilanne on edelleen ratkaisematta.

-Sini

Kannattaa lukea myös leirin johtajan Rob Taylorin eläväinen kuvaus viime viikon banderollien kuvaussessiosta liittyen EU-johtajien kokoukseen.

The Economist -lehden toimittaja vieraili alueella äskettäin ja hänen kirjoittamansa reportaasi on lukemisen arvoinen.

Petteriltä on tulossa piakkoin päivitys myös suomeksi!

Maija Suomela

Tämän viikon maanantaina 26. lokakuuta vietettiin Greenpeacen uuden leirin avajaisia Indonesiassa Kaakkois-Aasiassa. Leiri  on jatkoa vuonna 2007 alkaneelle projektille ja sijaitsee Kamparin niemimaan suosademetsäalueen sydämessä Sumatran saarella. Metsäasema tulee olemaan toiminnassa useita viikkoja.

Leirin tarkoitus on muistuttaa maailmaa siitä, kuinka tärkeässä osassa sademetsät ovat ilmastokatastrofin vastaisessa taistelussa. Alueella tehdään konkreettista työtä arvokkaan sademetsäalueen säilyttämiseksi: Greenpeacen aktivistit ja paikalliset ihmiset esimerkiksi sammuttavat metsäpaloja ja patoavat palmuöljy- ja selluyhtiöiden sademetsään kaivamia kuivatusojia.

Suosademetsiin sitoutunut valtavat määrät hiiltä
Kamparin alueen sademetsien turvepohja on erityisen paksu ja se on yksi maailman suurimmista yksittäisistä hiilivarastoista. Kasvihuonekaasuja kuitenkin vapautuu metsänraivauksen ja maaperän kuivaamisen ja polttamisen seurauksena jatkuvasti ilmakehään. Kamparin metsiä raivataan palmuöljy- ja sellupuuviljelmien tieltä.

Suomi sotkeutunut sademetsätuhoon
Tämä koskettaa myös suomalaisia. Valtionyhtiö Neste Oilista on tulossa kahden vuoden kuluessa maailman suurin palmuöljypohjaisen polttoaineen tuottaja. Palmuöljyn kysyntä on kasvanut kestämättömällä tavalla ja tilanne pahenee huomattavasti, jos palmuöljyä aletaan käyttää laajamittaisesti liikennepolttoaineena.

Samoin suomalainen UPM Kymmene on useiden vuosien ajan ostanut sellua Kamparin alueen sademetsää raivaavalta Aprililta.

Leirin suomalaisvahvistus patoamishommissa
Sumatralla työskentelee useiden viikkojen ajan Helsingin toimiston kollegamme Petteri Pykäläinen, joka oli mukana myös parin vuoden takaisella leirillä. Alla Petterin ensimmäiset terveiset englanniksi ja lisää kuulumisia leiriltä voitte lukea kansainvälisestä ilmastoblogistamme.

Pysy kuulolla siitä, mitä kaikkea seuraavien viikkojen aikana tapahtuu!

- Maija Suomela

Preparations for damming work started one week ago by consulting professor Jonotoro - a biologist and peatland expert. Together with him and his team from the university we placed water level measurement pipes to the community land. With these pipes we are able to monitor the water level inside the peat before, during and after damming. We identified a suitable canal for damming 9 km west of our camp.

During the following days we have been preparing our camp site and storage area for the damming work. We have been sourcing logs from local people and from sustainable sources. For one dam we need about 150 logs and 500 bags of sand. We have also cleared some logs and debris from the canal so we can transport materials to the damming site with a boat. The canal is only about 4 meters wide but the dam construction needs to be about 10m wide.

Today we received the first load of timber to the canal that we need. Most of the logs are 5 m long each weighting about 80 kg’s but there are also 10 m long logs! As you can imagine - these are difficult to maneuver and working in +40 C temperatures is very demanding. At this time of the month we don’t get proper high tide so we were carrying the logs 300 meters from the river to drainage canal. Hopefully the tides will work in our favour - since we need to transport a lot more materials during the coming days.

Stay tuned!

- Petteri