Rovaniemen ja Sodankylän välissä sijaitsevan bensa-asema-ravintola Käyrämön Keitaan ruokalistalla on mm. pekinginporoa mustapapukastikkeessa. Vielä ei ole lounasaika, joten otamme suomalaisittain hyvin edulliset letut ja kahvit.

Olemme matkalla Inariin ja Sodankylään, kotimaisten metsien suojeluasioissa. Pysähdyksen syynä ovat kuitenkin trooppiset metsät: kollega pöydän toisella puolella kirjoittaa kommenttia puoli tuntia sitten EU-komission sivuille ilmestyneisiin biopolttoaineiden kestävyysvaatimuksiin. Ne ovat pettymys: komissio ei edelleenkään puutu biopolttoaineiden aiheuttamiin epäsuoriin vaikutuksiin maankäytössä.

Ei, vaikka OECD, YK:n ympäristöohjelma UNEP ja Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus sekä lukuisat muut tutkimukset ovat nostaneet ongelman esille biopolttoaineiden merkittävimpänä vaikutuksena. Kun biopolttoaineiden tuotanto ajaa maataloutta uusille alueille, maankäytön muutokset hävittävät luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä. Epäsuorien vaikutusten takia monet biopolttoaineet pilaavat ilmastoa jopa pahemmin kuin fossiiliset polttoaineet.

Odotellessa selailen ST1:n brosyyriä. Sen otsikko kertoo: ruoka on syömistä varten - siksi bisneksemme on tehdä jätteestä polttoainetta. ST1 listaa esitteessään “oivia syitä, miksi juuri bioetanoli”: Paikallinen tuotanto jätteestä - ei varta vasten viljelyä. Tehokas ratkaisu jätteen käsittelyyn. Voittaja ympäristön kunnioituksessa.

Niinpä. Juuri näin. Siinä olisi mallia Neste Oilille, joka jauhaa “bio”dieseliä Kaakkois-Aasian sademetsäpalmuöljystä. Kun poliitikot ovat kykenemättömiä hyviin ratkaisuihin, liike-elämän olisi oltava aidosti vastuullista. Toiset ovat, toiset eivät. Kuluttaja voi äänestää jaloillaan - tai tässä tapauksessa autollaan. Oli alla sitten etanolia käyttämään pystyvä auto tai ei, on huoltoasemia joiden kohdalla kannattaa vain painaa kaasua.

Jatkamme kohti pohjoista. Ennen Saariselkää on vielä yksi ST1:n tankkauspiste, Vuotson Porokylän mainion ravintolan edessä. Sieltäkin saa poroa lounaaksi,  ja mikä parasta - Peurakairan metsissä vapaana laiduntanutta.

Matti Liimatainen

Hyvät lukijamme, muistatteko vielä että 10 400 ihmistä allekirjoitti viime vuonna pääkaupunkiseudun kuntapäättäjille suunnatun vetoomuksen palmuöljydieselin käytön lopettamiseksi bussi- ja jäteliikenteessä? Espoon valtuusto toivoi sitten selvitettävän mahdollisuudet käyttää vain ei-trooppisia biopolttoaineita. Helsingin kaupunginvaltuusto puolestaan edellytti kunnanhallitukselta tarkempaa selvitystä Neste Oilin palmuöljynhankinnan ongelmista. Kaupungin tekemää selvitystä ei tähän mennessä ole näkynyt (ympäristöjärjestöt kylläkin ovat tässä välissä julkistaneet uusia todisteita Neste Oilin palmuöljyn hankkijan laittomista hakkuista), mutta asiaa tiettävästi käsitellään valtuustossa syksyllä.

YLE:n uutisen mukaan HSL eli pääkaupungin joukkoliikenteestä vastaava laitos aikoo kuitenkin päättää uusista joukkoliikenteen kilpailutuskriteereistä elokuussa eli ennen kuin Helsingin valtuusto edes ehtii asiaa uudelleen käsitellä. YLE:n mukaan HSL epäröi palmuöljyn korvaamista muilla raaka-aineilla.

Samaan aikaan toisaalla: eilen 31.5. biokaasuala vaati verohelpotuksia autoilijoiden houkuttelemiseksi jätteestä valmistetun biokaasun käyttöön. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä noin puolet voitaisiin VTT:n selvityksen mukaan hoitaa biokaasulla, jos tahtoa tämän vaatimiin investointeihin löytyisi. ST1 tiedotti viime viikolla 25.5. rakentaneensa jo kuudennen jäteperäistä bioetanolia valmistavan tehtaansa Suomeen.

Vaihtoehtoja sademetsiä tuhoavalle, ilmastonmuutosta pahentavalle ja ihmisoikeuksia loukkaavalle palmuöljylle on siis jo olemassa. Neste Oil valmistaa likaista ja epäeettistä biodieseliä maailman halvimmasta ja helpoimmin saatavilla olevasta kasviöljystä, muut jalostajat kehittävät edityksellisiä toisen sukupolven ympäristöystävällisiä tekniikoita järkevältä raaka-ainepohjalta.

Matti Liimatainen

Joskus kuulee puhuttavan viherpiipertäjistä. Piipertäminen voitaneen käsittää mitätöiväksi termiksi, vähän niinkuin puuhasteluksi. Tällä viheralalla itse työskentelevänä se välillä ärsyttää, toisina päivinä huvittaa.Nyt on taas sellainen toinen päivä. Greenpeace ja seitsemän muuta ympäristöjärjestöä yhdessä 21 kanadalaisen metsäyhtiön kanssa julkistivat käänteentekevän, valtavan kokoisen sopimuksen sikäläisten boreaalisten metsien uudesta suojelusuunnitteluprosessista.

Sopimuksen alue on 72 miljoonaa hehtaaria metsää (kaksi kertaa Saksan kokoinen ala). Siitä 29 miljoonaa hehtaaria (Italian kokoinen alue ja n. 1,5 kertaa Suomen metsien pinta-ala) jätetään välittömästi hakkuiden ulkopuolelle kolme vuotta kestävän suojelusuunnittelun ajaksi.

National Geographicin blogista voi lukea tieteellistä pika-analyysia siitä, miksi tämä koko maailman mittakaavassa on tärkeä sopimus.

Mitä pienet edellä, sitä isot perässä. Tässä sopii muistella Suomen metsien suojelussa saavutettuja edistysaskeleita, kuten viime vuonna hyvään malliin saatua Metsä-Lapin suojelukiistan sopimusta. Hakkuiden ulkopuolelle jätettiin pysyvästi yli 35 000 hehtaaria kasvullisia metsämaita, 80% alueista joita kiista koski. Kokonaisuutena sopimus säästää 100 000 hehtaaria toisiinsa liittyviä metsiä, soita ja tuntureita.

Tästä-ja monesta muustakin asiasta- keskustelevat Greenpeacen Sini Harkki ja StoraEnson toimitusjohtaja Jouko Karvinen StoraEnson äskettäin julkaisemalla videolla. Yleensä olemme olleet pidättyväisiä osallistumaan teollisuuden viestintäjulkaisuihin, mutta StoraEnson kohdalla teimme mielellämme poikkeuksen: yhtiö kantoi lopuksi vastuunsa Metsä-Lapin suojelukysymyksissä ja vaikutti keskeisesti siihen, että tärkeimmät kiistanalaisista alueista saatiin suojeltua hakkuilta.

Koirien haukkuessa karavaani kulkee, ja kehen kalikka kalisee, se yleensä älisee. Eiköhän me pojat ja tytöt vaan piiperrellä lisää. Työsarkaa metsien suojelussa vielä riittää, niin maailmalla kuin Suomessakin.

Matti Liimatainen

Elintarvikejätti Nestlé kertoi tänä aamuna, että yhtiö lopettaa kaupankäynnin sademetsiä tuhoavien palmuöljyntuottajien kanssa. Nestlén uusi palmuöljyn hankintapolitiikka julkistettiin vastauksena Greenpeacen kahdeksan viikkoa käymään kansainväliseen “Nestlé - give orangutang a break“- kampanjaan.

Nestlen uudet linjaukset menevät ohi yritysmaailman tähän asti käyttämästä yrityksestä kuitata ongelmat “sitoutumalla” sertifioidun palmuöljyn hankintaan. Palmuöljyn sertifiointijärjestelmäksi nimitetyn RSPO- keskustelukerhon kriteerit eivät esimerkiksi kiellä sademetsien tuhoamista, turvemaiden raivaamista, myrkkyjen ja tulen käyttöä plantaasien raivauksessa.

Nestlé aikoo nyt mm. sulkea toimittajistaan pois yhtiöt ja farmit, joilla on omistuksessaan ja käytössään korkean [sademetsä]riskin plantaaseja (…exclusion of companies owning or managing high risk plantations or farms linked to deforestation). Toteutuessaan käytännössä tämä olisi aivan uudenlaista vastuullisuutta palmuöljyn hankinnassa, toisin kuin esim. kotoisen Neste Oilin linja, jonka mukaan miltä tahansa hämärämiehiltä voidaan hankkia palmuöljyä, kunhan juuri meille tulevat erät eivät satu olemaan peräisin sademetsistä. Tosin Neste Oilin nämäkin kestävyyspuheet ovat epäuskottavia: yhtiö salaa yhtä lukuunottamatta palmuöljyn tuottajiensa nimetkin, saati että se kertoisi avoimesti mistä sen hankkima palmuöljy tarkalleen ottaen tulee…

Kuluttajia “Green diesel” -palmuöljydieselillä sumuttava Neste Oil on ensi vuoden lopulla maailman suurin palmuöljyn käyttäjä. Neste Oil on hurskaasti luvannut, ettei sen käyttämä palmuöljy tule sademetsistä. Yhtiön palmuöljyntuottaja IOI:n on kuitenkin useaan kertaan osoitettu raivanneen sademetsiä, syyllistyneen laittomiin hakkuisiin ja aiheuttaneen sosiaalisia konflikteja.

Neste Oililla olisi paljon opittavaa aidossa vastuullisuudessa. Vihreä hallintoneuvoston puheenjohtaja ympäripyöreine lausuntoineen ja “sitoumus” hankkia sertifioitua palmuöljyä tulevina vuosikymmeninä eivät auta sademetsiä.

Matti Liimatainen

Neste Oil johtaa tänään kuluttajia harhaan HS:ssa kokosivun mainoksella. Yhtiö väittää jälleen kerran totuudenvastaisesti, että sen palmuöljydiesel vähentää kasvihuonepäästöjä. Kuvaan on piirretty aurinkoinen palmumetsä, kontrastina mustille öljynporaustorneille. Mainoskampanjallaan Neste etsii yksityisautoilijoita testaamaan “100% Green Diesel” - palmuöljydieseliään.

Toistaiseksi Neste Oilin 100%:n sademetsätuhoa on Suomessa testannut pääkaupunkiseudun joukkoliikenne - Helsingin kaupunginvaltuutettujen vastalauseista huolimatta.  Ruotsissa Neste Oil yritti kolme vuotta sitten saada testaajakseen Tukholman saaristoliikenteen, mutta palmuöljyn käyttö aiheutti kokeilun keskeyttämisen.

Neste Oilin uusilla mainossivuilla voi IRC-gallerian tai Facebookin tapaan ihailla sademetsädieselin koekaniineiksi ja mannekiineiksi ilmoittautuneita kuskeja. Monille näyttää olevan tarpeellista esitellä autojensa merkkejä ja malleja, kesämökkejään jne.. Harmillisen moni näyttää nielevän Nesteen propagandan sellaisenaan ja kertoo ylpeänä ajavansa dieselillä koska pitää ympäristöä tärkeänä. Sääliksi käy näitä sademetsätuhon mannekiineiksi alkaneita pahaa-aavistamattomia kuluttajia. [Aivan asian vierestä voi taas kerran vain ihmetellä, miten paljon yksityisyydestään ihmiset ovat valmiit verkossa kertomaan.]

Neste Oilille voi antaa palautetta sademetsien tuhoamisesta ja harhaanjohtavasta mainonnasta vaikkapa yhtiön Facebook- sivuilla. Palmuöljyn mannekiiniksi jo vuosia sitten ryhtyneen Neste Oilin hallintoneuvoston puheenjohtaja Heidi Hautalan (vihr.) yhteystiedot löytyvät täältä.

Matti Liimatainen

Aiempia merkintöjä Neste Oilin huijausmainoksista löytyy täältä ja täältä ja täältäkin. Tsekkaa myös järjestämämme Neste Oil -vastamainoskilpailun voittaja.

Neste Oilin yhtiökokous tänään Helsingissä oli värikäs. Kokouksesta poistettiin seitsemän osakkeenomistajaa ja näiden avustajaa. Kolmen kohdalla syy oli banderollin levitys, kolmen kohdalla vääränlainen puheenvuoro. Myös kovakouraisten vartijoiden toiminnan kuvaaminen kokouksessa aiheutti yhden osakkeenomistajan poiston kokoussalista.

Aihe oli palmuöljy. Salissa protestoitiin Neste Oilin kasvavan palmuöljyn käytön aiheuttamia ihmisoikeus- ja ympäristöongelmia vastaan. Mm. sellaisille osakkeenomistajille näytettiin kesken puheenvuorojen ovea, jotka kehtasivat vaatia, ettei yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille näistä ongelmista johtuen myönnettäisi vastuuvapautta. Ihmisoikeusrikoksista puhuminen oli kokouksen puheenjohtajalle liikaa, vaikka juuri niihin Neste Oilin palmuöljyn toimittajan on todettu syyllistyneen.

Toimitusjohtaja Matti Lievonen kertoi ylpeänä, että yhtiö käyttää Suomessa merkittäviä määriä myös muita raaka-aineita kuin kiisteltyä palmuöljyä ns. biodieselinsä valmistukseen. Kaksi eri osakkeenomistajaa kysyi, kuinka suuri prosentti näistä ns. vaihtoehtoisista raaka-aineista sitten muodostuu palmuöljyyn verrattuna. Siihen toimitusjohtaja jätti kaksi kertaa vastaamatta. Hän ei lukua halunnut kertoa, varmaankin siksi että se on naurettavan pieni. Kuitenkin yhtiön vuosikertomuksessa ja itse kokouksessakin kaikki muut mahdolliset luvut kerrottiin tarkasti.

Sana avoimuus toistuu Neste Oilin puheissa jatkuvasti. Kuitenkaan yhtiön johto ei halunnut vastata siihen yksinkertaiseen, esityslistalla olleeseen osakkeenomistajien kysymykseen, jossa tiedusteltiin, mistä ja miltä yhtiöiltä Neste Oil hankkii palmuöljynsä. Sitä kieltäydyttiin kertomasta liikesalaisuuksien verukkeella.

Todellinen syy lienee se, että palmuöljybisneksessä on vain huonoja ja vielä huonompia öljyntuottajia. Jos Neste Oilin muidenkin toimittajien kuin jo surullisenkuuluisan IOI:n nimet olisivat tiedossa, joutuisi Neste Oil selvittämään ja selittämään myös niiden tekemisiä. Kokouksessa puhunut Suomen valtion edustaja Pekka Timonen sanoi, että Neste Oilissa “kaikki tehdään oikein, ja kaikki tehdään avoimesti.. kaikki kerrotaan etukäteen.”. Jouduin välihuudolla kysymään, miksi sitten niinkin yksinkertainen asia kuin palmuöljyntoimittajien nimet salataan. Vastausta ei tietenkään tullut, paitsi että minulle vakuutettiin vielä kerran, että Neste Oilin toiminta nyt vaan jokatapauksessa on avointa.

Tällaisen pelleilyn jälkeenkin Neste Oilin hallintoneuvoston puheenjohtaja Heidi Hautala (vihr.) kuulutti vielä lisää avointa keskustelua. Hänen mukaansa keskustelu on erittäin tarpeelllista. Avoimuus, rehellisyys, läpinäkyvyys, vastuullisuus, virheiden tunnustaminen ja ostojen lopettaminen sademetsiä tuhoavilta toimittajilta sen sijaan näyttävät olevan toissijaisia asioita.

Matti Liimatainen, Neste Oilin osakkeenomistaja ja Greenpeacen metsäkampanjavastaava

12 vuotta kestäneen oikeudenkäynnin päätteeksi Neste Oilin palmuöljyn toimittajan IOI Groupin maanhankintatoimet Borneon saarella on todettu laittomiksi.  Sarawakin maakunnan hallinto on toiminut perustuslain vastaisesti myöntäessään yhtiölle maanomistusoikeuden, sillä maa-alueet kuuluvat Kayan-kansalle.

IOI ja RSPO luupin alla

BBC raportoi joulukuussa 2009 Neste Oilin palmuöljyn toimittajan IOI Groupin paikallisväestöä sortavasta toiminnasta Malesiassa Borneon saarella. Yhtiö on raivannut suuria alueita sademetsää ja tuhonnut kyläläisten riisin- ja hedelmänviljelyalueita. Maan ystävät julkaisi kolme viikkoa sitten raportin IOI Groupin laittomista toimista myös Indonesian puolella Borneon saarta.

Myös palmuöljyn tuotannon sertifiointijärjestelmä RSPO joutuu tuoreen oikeuden päätöksen myötä entistä huonompaan valoon. IOI Group väitti BBC:lle, että RSPO:n selvitysten mukaan yhtiö on toiminut vastuullisesti Sarawakissa. Oikeuskäsittely oli tällöin vielä kesken ja tämä väite on täysin ristiriidassa nyt annetun oikeuden päätöksen kanssa.

“Tilanne hallinnassa”?

Neste Oilin johto ja sen hallintoneuvoston puheenjohtaja, europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) ovat toistuvasti puolustaneet IOI Groupin toimia. Heidi Hautala totesi viime viikolla Helsingin Sanomille, että tilanne ”on hallinnassa”.

Simo Honkanen Neste Oilin johdosta puolestaan sanoo, että ”IOI:n toiminta on ollut kestävän kehityksen mielessä tähän asti erinomaista”.

Vuodesta 1997 saakka oikeutta käyneet alkuperäiskansan jäsenet ja oikeuden tuomari ovat tästä eri mieltä.

Yhtiö vastaa palmuöljykritiikkiin yhtiökokouksessaan ensi viikolla. Neste Oil on ilmoittanut  tekevänsä selvityksen IOI Groupin toimista ja ryhtyvänsä sen perusteella tarpeellisiin toimenpiteisiin. Ainoa todellinen tapa kantaa vastuuta on lakata käyttämästä palmuöljyä ja siirtyä oikeasti kestäviin raaka-aineisiin.

Maija Suomela

Neste Oil on kertonut tiedotusvälineille aikovansa tutkituttaa, onko sille palmuöljyä toimittava IOI Group syyllistynyt laittomaan metsänkaatoon Indonesiassa. Ympäristöjärjestö Maan ystävät julkisti viime viikolla raportin, jossa selvitettiin IOI Groupin toimia Borneon saarella.

Neste Oil on yrittänyt profiloitua vastuullisena palmuöljyn käyttäjänä huolimatta siitä, että palmuöljyä ei kannata käyttää polttoaineiden raaka-aineena. Useiden tutkimusten mukaan palmuöljyn kasvava käyttö polttoaineiden raaka-aineeksi lisää sademetsien raivaamista ja pahentaa ilmastonmuutosta. Nyt valtionyhtiömme on seuraamassa muutamien suurten elintarvikeyhtiöiden (mm. Nestlé) esimerkkiä, jotka ovat peruneet sopimuksia palmuöljyn toimittajien kanssa, koska nämä todistetusti raivaavat sademetsää.

Toki Neste Oilinkin olisi hyvä vihdoin tutkia, mitä sen palmuöljyn toimittaja touhuaa. Se ei kuitenkaan muuta sitä faktaa, että palmuöljy ei ole kestävä polttoaineen raaka-aine, vaan sen sijaan tulisi hyödyntää etenkin jätepohjaisia biopolttoaineita, jotka eivät aiheuta muutoksia maankäytössä. Mikäli Neste Oil haluaa olla oikeasti vastuullinen yritys, sen on ilmoitettava, missä aikataulussa se luopuu palmuöljyn käytöstä ja siirtyy oikeasti kestäviin raaka-aineisiin. Näihin avoimiin kysymyksiin halutaan vastauksia myös Neste Oilin yhtiökokouksessa huhtikuun 15. päivä.

Maija Suomela

PS. IOI Groupilla on muutaman kymmenen tuhannen tonnin edestä sertifioitua palmuöljyn tuotantoa Malesiassa. Sertifioitu palmuöljy ei kuitenkaan ratkaise Neste Oilin raaka-aineongelmia, sillä järjestelmä ei huomioi palmuöljyn tuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä lainkaan. Biopolttoaineiden tarkoitushan oli vähentää kasvihuonekaasuja eikä lisätä niitä, niin kuin palmuöljyä käyttämällä tapahtuu.

Bristolissa kaupunginvaltuutetut eivät hyväksyneet voimalaitosta, jonka raaka-aineena olisi käytetty palmuöljyä. Valtuutetut huomioivat näin paikallisella tasolla tehtyjen päätöstensä maailmanlaajuiset vaikutukset. Voimalaitosta ei hyväksytty, koska palmuöljyn tuotanto tuhoaa sademetsiä Kaakkois-Aasiassa. Palmuöljyn kasvava kysyntä pahentaa ennestään katastrofaalista tilannetta.

Bristolin valtuutettujen tekemä päätös on esimerkkitapaus, sillä Iso-Britanniaan on ollut suunnitteilla useampia vastaavia laitoksia. Myös Suomessa on aika seurata brittikollegoiden esimerkkiä. Pääkaupunkiseudun päättäjien täytyy kantaa vastuu päätöstensä vaikutuksista maailmalla ja kieltäytyä Neste Oilin palmuöljydieselin käytöstä julkisessa liikenteessä.

Bristolissa valtuutetut saivat postia yli 1 100:lta palmuöljyn ympäristövaikutuksista huolestuneelta ihmiseltä. Pääkaupunkiseudulla palmuöljydieseliä vastustavan vetoomuksen allekirjoitti muutamassa kuukaudessa yli 10 400 ihmistä - kuunnellaanko Suomessa kaupunkilaisten ääntä?

Maija Suomela

Osallistuin aamulla Alexander Stubbin perustaman brändivaltuuskunnan ympäristöä käsitelleeseen työpajaan. (Valitettavasti ministeri itse ei ollut paikalla, joten en päässyt jakamaan vinkkejä talvipyöräilystä.) Kun aikanaan luin markkinointia, niin oppikirjat aina korostivat, että pääasia on hyvä tuote, ei huonon tuotteen myyminen hyvillä mainoksilla. Työpaja keskittyikin siihen, miten Suomesta saataisiin ympäristönsuojelun edelläkävijä enemmän kuin siihen, miten huono ympäristöpolitiikka kuorrutetaan brändityöllä.

Listasin alla olevaan taulukkoon joitain Suomen brändiin ympäristöasioissa vaikuttavia plussia ja miinuksia ja sitä, miten ko. asioita voisi parantaa (kuva suurenee klikkaamalla). Ajattelin laittaa valtuuskunnalle tältä pohjalta viestiä. Ideat ja kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita!

Lauri Myllyvirta