You are currently browsing the archive for the Ydinvoima category.
Aloitimme eilen keskiviikkona Loviisasta kiertueen ydinjäterekan kanssa. Rekka kuljettaa aidon kokoista kopiota ydinjätteen kuljetussäiliöstä, johon mahtuisi Suomessa toimivien ydinvoimaloiden kuukaudessa tuottama jäte.
Loviisalaisten reaktiot tuntuivat hyvin positiivisilta. Sana levisi keskustassa suusta suuhun sekä alueradioiden kautta ja kaupungilla kulkiessani kuulin yhden jos toisenkin pohtivan ydinjätteen kohtaloa. Asiasta ei ole keskusteltu niin pitkään aikaan, että asia tuntuu painuneen unohduksiin. On liian helppoa ajatella, että ongelmat kyllä ratkaistaan. Juuri nyt meillä ei kuitenkaan ole varaa tai oikeutta unohtaa, sillä suunnitellut ydinvoimahankkeet tekesivät Suomesta henkeä kohti maailman suurimman ydinjätteen tuottajan.
Eilisilta meni jännittäessä ja seuratessa sloveniassa sattuneen ydinvoimalaturman saamista hallintaan.
Ennen kiertuetta takana oli kaksi mielenilmausta Helsingissä. Sunnuntaina 500 keltaisiin pukeutunutta ihmistä kerääntyi muodostamaan vartaloillaan ja mustilla kylteillä tekstin “CO2 -30 %” sekä säteilyvaaran merkin. Tiistaina suljimme ydinjäteyhtiö Posivan sekä ydinvoimayhtiö TVO:n pääkonttorin muistuttaaksemme, että yhtiöiden toiminta altistaa tuhansia tulevia sukupolvia ydinjätteestä aiheutuville riskeille.
Tänään Tampereella testaamme kiertueella ydinvoimatietovisaa. Joka kerran kun olemme jossain puhumassa ydinvoimasta, joku vanhempi mieshenkilö tulee kertomaan, että hän tietää kaiken ydinvoimasta. Tänään se nähdään.
Lauri Myllyvirta
Energiakomissaari Andris Piebalgs tapasi Kaisaa ja entistä tiedottajaamme Mikael Sjövallia Olkiluodossa kesällä 2007
Tapahtuisiko tämmöistä Suomessa? Kuvitelkaa: Mauri Pekkarinen pyytäisi blogissaan Sinua keskustelemaan avoimesti ydinvoimasta…
Piebalgsin blogipostauksen bongasi Ympäristöfaktaa.
PS. Pekkarisella ei ole blogia eikä omia nettisivuja (ainakaan en moisia onnistunut löytämään).
Virpi
Tiesitkö, että
- Espanjassa 1600 ihmistä on tarkkailussa korkean säteilyaltistuksen varalta ydinvoimalassa sattuneen radioaktiivisen päästön takia?
- Olkiluotoon rakenteilla olevan ydinreaktorin tuottama ydinjäte on huomattavasti radioaktiivisempaa, vaikeampaa varastoida ja epävakaampaa onnettomuustilanteissa kuin nykyisten reaktorien? Isossa-Britanniassa saman ranskalaisen EPR-reaktorimallin tuottamaa ydinjätettä on alettu kutsua superydinjätteeksi
- Olkiluotoon ydinvoimalaa rakentava ranskalainen Areva on syyllistynyt Ranskan Flamanvillessä täsmälleen samoihin ydinturvallisuusmääräysten laiminlyönteihin ja viranomaisille valehteluun kuin Suomessakin. Jos Suomeen rakennettaisiin uusia ydinvoimaloita, Areva olisi todennäköisin ehdokas toimittajaksi.
Jos tiesit, niin onneksi olkoon. Useimmat suomalaiset eivät tiedä, sillä Suomen media ei käsitellyt yhtäkään näistä uutisista. Miksiköhän?
En aio tarjota selitykseksi salaliittoja. Uskon, että jos joku sikariportaan setä alkaisi nykymaailmassa jakaa toimittajille määräyksiä, että tästä asiasta ei sitten tavalliselle lehdenkuluttajalle kerrota, niin otsikko vain kasvaisi. Tässä minun veikkauksiani:
1) Ydinvoimaan on suhtauduttu niin fanaattisesti puolin ja toisin, että siitä ei voi uutisoida negatiivisia asioita leimautumatta vastustajaksi. Kun ydinvoima kerran on välttämätöntä, niin mitä väliä sillä on, mitä ongelmia siihen liittyy? Vaikka ydinvoima olisi miten vaarallista ja riskialtista, niin se on kuitenkin paras vaihtoehto. Case closed.
x) Ydinvoima on ulospääsy moraalisesta umpikujasta, jossa joudutaan toteamaan että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää satsauksia, jotka maksavat rahaa ja lisäksi jopa muutoksia elämäntavoissa. Sen myöntäminen, että ydinvoimaan liittyy ympäristön pilaantumista ja maailmanlaajuisen katastrofin riski siinä missä fossiilisiin polttoaineisiinkin, tekisi elämästä liian vaikeaa.
2) Listaamani uutiset ovat kiinnostavia vain tällaisen elämästä vieraantuneen energia-aktivistin mielestä.
Veikkauksia otetaan vastaan huomisen Tsernobylin onnettomuuden vuosipäivän iltaan asti.
Suomen ydinvoima huolestuttaa Ruotsissa.
Maan suomenkielistä mediaa seuraamalla ei arvaisi, että ydinvoimaan liittyy myös riskejä. Onneksi valtakunnan ruotsinkielinen media sentään on valppaampaa, kuten Hufvudstadsbladetin tämän päiväinen uutinen ruotsalaisten huolesta suomalaisen ydinvoiman lisärakentamisesta osoittaa. Samaa kielirajoja noudattavaa mediailmiötä havainnoi myös Minna Näslund TEP ry:n Ympäristöfaktaa -blogissa. Mistä tässä ilmiössä on oikein kyse? Liittyykö se siihen, että Suomen ruotsinkielisistä enemmistö vastustaa ydinvoimaa (ja 95% haluaa lisää tuulivoimaa)? Ja jos näin, miksi tilanne on tällainen?
Onko teillä, hyvät lukijat, ajatuksia mistä tässä ilmiössä on kyse?
Virpi Oinonen
Pari vuotta sitten kansainvälistä ydinvastuuta säätelevää sopimusta muutettiin niin, että ydinvoimalan haltijan korvausvelvollisuus ydinonnettomuudesta ja radioaktiivisesta saastumisesta on aiemman 150 miljoonan sijaan 700 miljoonaa euroa.
Nyt on käynyt niin, että vakuutusyhtiöt eivät halua myöntää ydinvoimaloille vakuutuksia korvaussumman kattamiseksi. Kuten kansanedustaja Jyrki Kasvi veistelee blogissaan, riskien arviointi on vakuutusyhtiöiden ydinosaamista. Jostain syystä ydinteollisuuden vakuuttelut riskittömästä energiasta eivät ole uponneet vakuutusyhtiöihin.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on ehtinyt jo väläyttää valtion takuuta ydinvoimayhtiöiden vakuutuksille vastatessaan edustaja Janina Andersonin kysymykseen aiheesta (Janinan blogimerkintä). Eli ensin siirretään osa yhteiskunnalle ydinonnettomuudesta aiheutuvasta kustannuksesta ydinvoimayhtiölle ja sitten valtio takaa, ettei vastuu kuitenkaan päde silloin jos jotain menee pieleen. Kuulostaa suunnilleen yhtä järkevältä kuin legendaariset ohjeet arkiston siivoukseen: ”tilan säästämiseksi kaikki tarpeettomat paperit heitetään pois. Varmuuden vuoksi on pois heitettävistä papereista kuitenkin arkistoitava kaksi kopiota.”
Ydinvoimalat ovat inhimillisistä virheistä vapaa vyöhyke (paitsi tylsien vakuutusyhtiöiden mielestä).
Vakuutusyhtiöt eivät oikein mielellään ota kontolleen mahdollisen ydinonnettomuuden kuluja, vaikka ydinteollisuus vakuuttelee riskien olevan hallinnassa. Jos joku ihmettelee miksi, selitys voi löytyä niiden laajasta kokemuksesta siitä, mitä “inhimillinen tekijä” voi saada aikaan, vai mitä sanotte näistä vahinkoilmoituksista?
- While going forward I smashed the rear light of the car in front of me. So I backed up, and in doing so smashed the bumper of the car behind me. That’s when I stepped out of the car, but in doing so I knocked down a bicyclist with my door.
- Taksi saapui kolaripaikalle ennen pelastuspalvelua. Kun kolarissa olleet hieman loukkaantuneet ihmiset pyysivät päästä lämpimään, taksikuski päästi heidät autoonsa. Kun ambulanssi ja pelastuslaitos tulivat paikalle, he kysyivät missä loukkaantuneet olivat. Taksikuski osoitti autoaan.Ripeä toiminta alkoi, loukkaantuneet pelastettiin autosta leikkaamalla katto irti, vaikka taksikuski yritti selittää, ettei hänen autonsa ollut mukana kolarissa. Pelastajat eivät myöskään huomanneet kysyä loukkaantuneilta että pääsevätkö itse autosta ulos.Vakuutusyhtiö ei ollut ensin uskoa taksikuskin tarinaa, kun hän meni tekemään vahinkoilmoitusta. Pelastuslaitoksen esimies taas sanoo, että toimittiin oikein ja yhteisymmärryksessä lääkintähenkilökunnan kanssa.
- Olin ostanut taimia koko päivän ja olin matkalla kotiin. Tulin risteykseen ja yksi pensas hyppäsi eteen estäen näkökenttäni ja en nähnyt toista autoa.
- Lähdin tienreunasta, vilkaisin anoppiani ja ajoin padon yli.
- Yrittäessäni tappaa kärpästä, ajoin puhelinpylvääseen.
- Olin ajanut 40 vuotta kun nukahdin rattiin ja jouduin onnettomuuteen.
- Olin matkalla lääkäriin peräpään vaikeuksien kanssa kun kuningaspulttini antoi periksi ja aiheutti minulle onnettomuuden.
- Tullessani kotiin ajoin väärään taloon ja törmäsin puuhun, jota minulla ei ole.
- Luulin että ikkuna oli alhaalla, mutta huomasin että se oli ylhäällä kun pistin pääni sen läpi.
- Poor Mrs P didn’t know what had hit her when a veritable herd of shopping trolleys came hurtling towards her car. The offending trolleys flew off a delivery van that had lost control of its load, leaving the startled woman with a huge dent in her car bonnet and giving her the shock of her life!
- Following a trip to the supermarket, a driver thought the potatoes he had bought were all packed up and good to go, but one troublesome tatty had managed to escape from its packaging and roll under the brake pedal – where it promptly lodged. The driver didn’t realise till later – when he rear-ended the guy in front.
Kenelle lasku napsahtaa?
Hiljattain tulosvaroituksen antanut saksalainen Siemens sanoo tänään saksalaisen täsmällisesti, että sen tappiot Olkiluoto 3 -hankkeesta ovat “nicht unerheblich” eli “ei mitättömiä”. Välittäjäfirma CAI Cheuvreux arvioi, että 500 miljoonan euron tappiot “eivät olisi epärealistisia”.
Hankkeesta on arvioitu tulevan tappiota yhteensä jopa 1,5 miljardia euroa, mutta laskun maksajasta ei ole vielä varmuutta. Lisäksi suuria suomalaisia sähkön käyttäjiä edustavan Elfi Oy:n mukaan myöhästyminen tulee maksamaan sähkön käyttäjille 3 miljardia euroa. Ei huonosti 3 miljardin euron arvoiselta hankkeelta, johon suostuttiin siksi, että ydinvoima on niin halpaa.
Outokumpu julisti Lapin Kansassa, että suurinvestointi jää tekemättä, jos Lappiin ei saada omaa ydinvoimalaa. Jutusta saa sellaisen kuvan, että jos Outokummun suuri uuni lyödään verkkoon, niin koko Lappi pimenee kun Suomipoika puskee maailman puhtainta terästä.
Jutussa annetut luvut puhuvat toista kieltä - kyse on 0,7 terawattitunnin lisäkulutuksesta vuositasolla. Olkiluoto 3:n kokoinen ydinvoimala tuottaa noin 12 TWh. Fennovoiman ydinvoimahanke, jolle Outokumpu hakee puheillaan oikeutusta, voisi käsittää kaksikin tällaista yksikköä.
Työ- ja elinkeinoministeriön teettämien arvioiden mukaan Suomessa voidaan pelkästään tuulivoimalla tuottaa 10 TWh sähköä vuonna 2020, eli nopeammin kuin Outokummun kaipaama reaktori saataisiin käyttöön. Biomassan lisäysmahdollisuus vuoteen 2020 mennessä taas on vähintään 40 TWh, jolla voidaan saada sähköä 10-15 TWh.
Meillä ei ole mitään uusia investointeja vastaan, mutta Outokummun lausunnot eivät ole mitään muuta kuin tökeröä politikointia.
