Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kummeksui eilen STT:lle Säteilyturvakeskuksen pääjohtajan Jukka Laaksosen ydinvoimaintoilua. Oli jo aikakin. Listaamme Laaksosen parhaat viime viikkojen ja vuosien varrelta.

Laaksonen sanoi Radio Vegalle viime viikon maanantaina (25.8.) STUK:in olevan varma, että Olkiluodossa on tehty kaikki ”jättebra”. Olkiluotoon tehdyn erityistarkastuksen tarkoitus oli ainoastaan lopettaa mediahäly ongelmista.

Erityistarkastuksen tulosten julkistamisen yhteydessä Laaksonen valitteli (Kauppalehti 29.8.), että ”viime viikkojen hitsausväitteiden tutkimiseen tärväytyi liikaa STUK:n aikaa ja vaivaa.” Voimalan hintaan tuli niiden takia lisää ”varmaan sata tuhatta euroa”.

(Mitä siitä, että tarkastuksessa todettiin puutteita mm. hitsausohjeiden käytössä, laatuongelmista raportoinnissa sekä työnjohdon pätevyydessä ja kielitaidossa.)

Edellisenä torstaina (22.8.) Laaksonen kertoi MTV3:lle, että Areva on maailman vahvin ydinvoimatoimittaja ja sillä on maailman paras reaktori. Lisäksi Laaksosen mukaan STUK:lla ei ollut mitään syytä epäillä Arevan vilpittömyyttä - kaksi päivää sen jälkeen, kun kaksi työntekijää oli kertonut julkisesti, että heitä ja muita työntekijöitä on uhkailtu vaikenemaan laatuongelmista.

Pari viikkoa sitten julkisuuteen vuosi STUK:in kirje Arevalle, jossa Laaksonen vakuuttaa, että “teemme parhaamme välttääksemme tarpeettomat myöhästymiset Olkiluodossa” ja ettei hänellä ”ole epäilyksiä lopullisen tuotoksen hyväksyttävyydestä” - hankkeen ollessa alle puolessa välissä (Kauppalehti 29.8.).

Laaksonen on toistuvasti puhunut voimakkaasti ydinvoiman lisäämisen puolesta, mm. Helsingin Sanomien haastattelussa 1.2.2008: ”Ydinvoima on ainoa tällä haavaa mahdolliseksi osoitettu keino jauhaa maailmaan tarpeeksi energiaa.”

Aiemmin Laaksonen kertoi (A-studio 13.11.2001), että on ”erittäin hyvät mahdollisuudet”, että Sosnovyi Borin ydinvoimala ja maanpäällinen käytetyn polttoaineen varasto kestäisivät matkustajalentokoneen törmäyksen

STUK teki myös vuonna 1994 erityistarkastuksen, silloin Majakin ydinjätelaitokselle Venäjälle, jonne vietiin Loviisan reaktorien korkea-aktiivinen ydinjäte. Tarkastuksen jälkeen Laaksonen julisti (HS 20.2.1994), että ”ydinjätteiden vienti Venäjälle on ekologisesti perusteltua” ja Majakin tuhansia ihmisiä sairastuttanut ydinjätelaitos ”toimii hyvin”. Väitteensä STUK perusti laitoksen johtajilta ja Venäjän viranomaisilta saatuihin tietoihin. Majakin takia sairastuneiden ja kärsivien ihmisten tarinoihin voi tutustua täällä.

Tänä vuonna Laaksonen on sen sijaan julistanut (HS 1.2.2008), että ”Suomi on ratkaissut ydinjätteensä loppusijoituksen”, vaikka turvallisuustutkimukset saadaan päätökseen aikaisintaan neljän vuoden kuluttua.

On tietysti hienoa, että Suomeen on perustettu oma laitos valvomaan ranskalaisen ydinvoimateollisuuden etuja Suomessa, mutta kuka vahtisi ydinvoimaloiden turvallisuutta?

Lauri Myllyvirta

Säteilyturvakeskus: “Kaikki mitä TVO kertoi meille turvallisuuskulttuurista Olkiluodossa pitää paikkansa.”

Minä: “Entä turvallisuusongelmien salailu tarkastajilta?”

STUK: “Sehän on ihan normaalia ettei liikesalaisuuksia saa kertoa ulkopuolisille.”

Minä: Sama kysymys uudestaan monta kertaa.

STUK: “No joo, mut ne oli yksittäisiä tapauksia, ylipäätään turvallisuuskulttuuri on hyvä. Työntekijöillä on moraalinen velvollisuus raportoida ongelmista.”

Minä: “Entä hitsausohjeet. jotka valmistuivat kuukausia töiden aloittamisen jälkeen?”

STUK: “No voihan se olla että ne valmistuivat myöhässä, mutta ei ne hitsit olleet tärkeitä.”

Tämänpäiväisessä Säteilyturvakeskuksen tiedotustilaisuudessa huonot uutiset oli pidetty visusti poissa esityksistä ja toimittajille jaetuista papereista. Monta kertaa kysymällä ne sai selville.

Säteilyturvakeskus mieltää edelleen missiokseen kansalaisten pitämisen rauhallisina. Tiedotteessa todetaan erityisesti, että paljastukset laatuongelmista ovat “aiheuttaneet kansalaisten keskuudessa huolestuneisuutta”. On syytäkin, jos ydinvoimalatyömaalla rikotaan kansainvälisiä standardeja.

Valitettavana STUK taas pitää sitä, että epäilysten selvittämiseen meni aikaa ja rahaa. Mihinhän STUK olisi voinut käyttää sen ajan paremmin kuin työmaan turvallisuuskulttuurin ongelmien selvittämiseen, jonka pitäisi olla laitoksen tehtävä? Tosin pääjohtaja Laaksonen tuntuu pitävän tehtävänään enemmän ydinteollisuuden markkinamiehenä toimimista.

Lauri Myllyvirta

STUK:lla on suuri kiusaus peitellä oman valvontansa epäonnistumista, kuten viikon takainen “kaikki hyvin” -raportti osoitti. Mutta pidemmällä tähtäimellä STUK säilyttää uskottavuutensa parhaiten, jos se myöntää virheensä ja toimii päättäväisesti rakenteisiin jääneiden laatupuutteiden korjaamiseksi. Odotan jännityksellä, minkä linjan STUK valitsee.

Lauri Myllyvirta

Greenpeace ja YLE:n Ajankohtainen Kakkonen esittelivät parin viime viikon aikana todisteet siitä, että Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla on rikottu ydinturvallisuutta ja Suomen rakennusmääräyksiä sekä peloteltu työntekijöitä olemaan raportoimatta rikkeistä edes työmaan tarkastajille. Säteilyturvakeskukselta meni viikko tarkastaa syytteet, vapauttaa ydinvoimalan rakentajat kaikista epäilyksistä ja selvittää vielä, että vaikka rikkeitä olisi tapahtunut, ne eivät olisi vaikuttaneet voimalan turvallisuuteen.

Vaikuttavaa! Miten se onnistui?

Säteilyturvakeskus kysyi yrityksiltä itseltään.

Kuvittele sama tilanne jossain toisessa yhteydessä: poliisille soitetaan myymälävarkaasta. Valvontanauhojen perusteella todetaan, että varkaus tapahtui ja onnistutaan tunnistamaan syyllinen. Poliisi soittaa epäillylle, joka kertoo olleensa kotona katsomassa televisiota ja että vaikka hän olisi varastanut jotain, se ei olisi ollut mitään kallista. Poliisi raportoi, että rikosta ei tapahtunut, ja vaikka se olisikin tapahtunut, siitä ei olisi koitunut merkittävää taloudellista vahinkoa.

Miksi vaivautua tutkimaan sormenjälkiä tai vuodettuja teknisiä dokumentteja kun meillä on kännykät?

Ongelmana tietysti on, kuten nopeimmat saattoivat huomata, että epäilty ei välttämättä ilmoita syyllistyneensä rikokseen, vaikka sitä pyydettäisiin kohteliaasti. Tämän mahdollisuuden poissulkemiseksi on tärkeää, että valvovan viranomaisen ja sen valvomien yritysten välit ovat lämpimät ja luottamukselliset. Näistä lämpimistä väleistä saatiin osoitus, kun Kauppalehti julkisti eilen Säteilyturvakeskuksen pääjohtajan Jukka Laaksosen kirjeen Olkiluotoon reaktoria rakentavan ranskalaisen ydinvoimajätti Arevan toimitusjohtajalle Anne Lauvergeonille.

Laaksonen vakuuttaa kirjeessä, että “teemme parhaamme välttääksemme tarpeettomat myöhästymiset Olkiluodossa” ja että hänellä ”ei ole epäilyksiä lopullisen tuotoksen hyväksyttävyydestä”.

Kauppalehti kysyi aiheellisesti, eikö pitäisi odottaa että laitos valmistuu, ennen kuin alkaa julistaa näin.

Edelleen Laaksonen julistaa, että:

”Voitte olla varma, että epäystävälliset lehtikirjoitukset eivät ole vaikuttaneet minuun enkä anna niiden vaikuttaa hyvään yhteistyöhön organisaationne asiantuntijoiden ja johdon kanssa.”

”Tunnustan täysin Arevan arvon läntisen Euroopan ja Yhdysvaltojen ydinvoimarakentamisen resurssien uudelleen vakiinnuttajana, enkä usko, että mikään muu yhtiö olisi voinut tehdä sitä vallitsevissa olosuhteissa paremmin. Arvostan myös omaa henkilökohtaista omistautumistasi ja sitä, että olet välittänyt päteviä henkilöitä projektin kohtoon.”

Ja MTV3:n haastattelussa Laaksonen sanoo:

“Areva ja sen taustalla aikaisemmin olleet yhtiöt ovat edelleenkin maailman vahvin ydinvoimatoimittaja ja heillä on maailman paras ja turvallisin tuote eikä meillä ole mitään syytä epäillä sitä eikä meillä ole myöskään syytä epäillä heidän vilpittömyyttään.”

Viimeinen lausahdus on poikkeuksellinen luottamuksen osoitus, sillä Laaksonen antoi sen kaksi päivää sen jälkeen, kun selkeät todisteet laatuongelmien salailusta oli julkaistu. Muut ydinvoimaloita toimittavat firmat eivät välttämättä ole riemuissaan nähdessään, kuinka Suomen ydinturvallisuuden vahtikoira pitää isäntänään nimenomaan ranskalaista ydinvoimateollisuutta. Mutta jos heillä on asiaa Suomeen tulevaisuudessa, varmasti heistäkin tulee hyviä ystäviä Suomen rakastettavan vahtikoiran kanssa.

Lue Jukka Laaksosen aiemmista lausunnoista Kaisa Kososen blogimerkinnästä.

Lauri Myllyvirta

Julkistamme nyt parin tunnetun sananiekan tilanteeseen parhaiten sattuvat mietelauseet:

Matti Nykänen:

“Tekemätöntä ei saa tekemättömäksi”

“Sehän tuli kuin tähti kirkkaalta taivaalta.”

“On se aika epäkornia käytöstä.”

“Se on ihan fifty-sixty miten käy.”

Homer Simpson:

“The three little sentences that will get you through life. Number 1: Cover for me. Number 2: Oh, good idea, Boss! Number 3: It was like that when I got here.”

“If something goes wrong at the plant, blame the guy who can’t speak English.”

“You know, boys, a nuclear reactor is a lot like a woman. You just have to read the manual and press the right buttons.”

“Weaseling out of things is important to learn. It’s what separates us from the animals! Except the weasel.”

“Operator! Give me the number for 911!”

Ranskan Flamanvilleen rakennetaan samaa ranskalaista EPR-ydinreaktoria kuin Suomeenkin, ja kaikki samat ongelmat ovat toistuneet. Kun lukee tiedot työmaan viimeisimmästä laaduntarkastuksesta, tulee etsimättä mieleen vielä tämä Matti Nykäsen lausuma:

“Aina ku mä hyppään ja pääsen siihen hyppyrin nokalle, niin mulle tulee sellanen ‘bon voyage’ -tunne, siis että mä oon kokenu tän joskus aikasemminkin.”

Lauri Myllyvirta

Lomaterveisin,

Virpi Oinonen

Tositoimiin ilmastokaaosta vastaan Porin teatterin kahviossa

Mukana Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen, europarlamentaarikko Reino Paasilinna ja Helsingin Yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola,ja Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää.. Juontajana viestintäpäällikkö Maira Kettunen Fennovoimasta.

Virpi Oinonen

Fennovoima on siis ottanut käyttöönsä isobritannialaisten ilmastoaktivistien lanseeraaman käsitteen ilmastokaaos, joka kuvaa sitä, että ilmastonmuutos voi tuhota kokonaisia ihmisyhteisöjä, tehdä laajoja alueita asuinkelvottomiksi ja ylipäätään muodostaa uhan kokonaisille yhteiskunnille. Tuleeko mieleen mitään muuta vastaavaa uhkaa? Ydinaseet, ydinonnettomuus ja ydinjätteet kenties?

Ilmastokaaos kiteyttää yhteen sanaan sen, mikä tekee ydinvoiman voimakkaasta maailmanlaajuisesta lisäämisestä huonon ajatuksen. Ydinvoima vaatii erittäin vakaata ja rauhallista yhteiskuntaa, jotta ydinasemateriaalien valvonta, ydinjätteiden pitäminen poissa ympäristöstä edes lähitulevaisuudessa sekä ydinonnettomuuden riskin minimointi olisivat jotenkin mahdollisia. Ilmastonmuutos, globalisaatio ja hupenevat luonnonvarat tuskin vievät maailmaa tähän suuntaan. Miten esim. Fennovoima voi taata, että joku huolehtii sen suunnitteleman reaktorin jätteistä vuonna 2100, kun ne pitäisi siirtää pois jäähdytysaltaista?

Tärkeintä on huomata, että vaikka ydinvoimayhtiöt puhuvat innolla ilmastonmuutoksesta, ne eivät esitä ratkaisua päästöjen nopeaan vähentämiseen. Suomessa Energiateollisuus ry on tehnyt laskelmat, joissa Suomeen rakennetaan vielä kuudes ja seitsemäs ydinvoimala, mutta ilmastopäästöt eivät silti laske edes alle Kioton sopimuksen vertailutason vuoteen 2030 mennessä. Teollisuusmaissa päästöjä pitää vähentää 30 % tästä vertailutasosta jo vuoteen 2020 mennessä…

Greenpeacen ratkaisuihin voi tutustua esim. täällä ja täällä.

Lauri Myllvirta

Kummallista, miten jotkut tuntuvat piehtaroivan ydinvoimakannatuksessaan ja tekevän siitä valttikorttinsa, jolla tituleeraavat itseän siten ympäristönsuojelijoiksi. On totta, että ydinvoima sähköntuotantomuotona ei pahenna ilmastonmuutosta, mutta ydinvoimaan liittyy monia muita ongelmia polttoaineen louhinnasta jätteiden loppusijoitukseen, sekä sen vaikutukseen poliittisessa keskustelussa aina ydinaseisiin asti. Kun esimerkiksi YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n neljännen ilmastoraportin mukaan energiatehokkuus, energian säästö ja uusiutuvat energiamuodot ovat ydinvoimaa tärkeämmässä asemassa ilmastonmuutosta torjuessa, niin on kummaa kannattaa energiamuotoa, joka ainakin Suomessa pahasti tappaa keskustelun tärkeämmistä energiaratkaisuvaihtoehdoista, eikä kannusta energian säästämiseen tai energiatehokkuuteen. Lisänä on tietysti ongelmat ydinvoiman polttoaineen tuotannosta jätteen loppusijoitukseen, sekä mahdollisten ydinaseiden tai likaisten pommien rakentaminen, mikäli ydinvoimaa alettaisii rakentaa rajusti lisää ympäri maailmaa.

On toki miellyttävää ajatella jonkun yksittäisen tekniikan olevan jossain pelastavassa roolissa, mutta ilmastonmuutoksen hillintä on projekti, joka vaatii muutoksia paljon muissakin asioissa kuin pelkästään sähköntuotannossa.

En muista kuulleeni yhdenkään itseään ympäristöystävälliseksi ydinvoimakannattajaksi itseään tituuleeraavan vielä äänekkäämmin kannattavan uusiutuvia energiamuotoja ja energiansäästöä, joita IPCC suosittelee enemmän kuin ydinvoimaa. Tuntuukin, että useat ydinvoimakannatuksen varjolla itseään ympäristöystävälliseksi kutsuvat ihmiset ovat ensisijaisesti ydinvoiman kannattajia ja vasta toissijaisesti huolestuneita ilmastonmuutoksesta. Se, että ydinvoima tuottaa hiilidioksidin sijaan radioaktiivista jätettä, on joillekin vain oljenkorsi pönkittää omaa ydinvoimakannatustaan ympäristöystävällisyyden nimissä. Sillä ei kuitenkaan oteta huomioon ilmastonmuutoksen laaja-alaisuutta eikä ydinvoiman muita puolia.

Näin tällä kertaa. Nyt jatkan matkatiimissä uusimaalaisten kaupunkien kiertämistä.

Topias Salonen

Kuten monet ehkä tietävät, eivät Arevan rakennusprojektit Olkiluodossa ja Ranskan Flamanvillessä ole menneet aivan putkeen.

Kansainvälinen Greenpeace päätti siksi hankkia käyttöönsä 44-metrisen ilmalaivan, jolla se voi kiinnittää huomiota Arevan laiminlyönteihin ja katteettomiin lupauksiin siellä missä Arevalla on toimintaa.

Arevahan on siis ranskalainen valtionyhtiö, jonka tavoitteena on, että maailmaan rakennetaan seuraavien 20 vuoden aikana yli 300 uutta ydinreaktoria. Yhtiö itse haluaisi rakentaa niistä 100. Arevan tavoittelema kansainvälinen ydinvoimabuumi voisi vähentää maailman ilmastopäästöjä korkeintaan muutamalla prosentilla ja tähänkin menisi 20 vuotta. Samalla se johtaisi uraanikaivosten, ydinjätteiden ja ydinasemateriaalien määrän moninkertaistamiseen ja loisi uusia hallitsemattomia uhkia.

Ilmalaiva jahtaa Arevaa

Ilmalaivan ensimmäinen etappi oli oikeutetusti Suomessa -onhan kyseessä maa, josta Areva on aloittanut maailmanvalloituksensa. Suomen vierailua varten laivan kyljessä luki ”Munaus, Emämunaus, Olkiluoto 3”. Tavoitteena oli lentää Olkiluodossa sekä Helsingissä eduskuntatalon ylitse. Lopulta kuitenkin vain ensimmäinen lento toteutui sääolosuhteiden takia ja täytimme Helsingissä ilmalaivan maassa eduskuntatalon edessä.

Ilmalaivalle sattui poikkeuksellisen huono tuuri, mitä kuvaa esim. se, että myöskään Pietarissa samaan aikaan käynnissä olleissa kuumailmapallojen maailmanmestaruuskilpailuissa ei tehty yhtään lentoa niinä päivinä, joina ilmalaiva oli Suomessa.

Tosielämän Homer Simpsonit Arevan leivissä

Säteilyturvakeskuksen tuoreen valvontaraportin mukaan Olkiluodossa täytyy hitsattaessa jatkossa ottaa paremmin huomioon, sopivatko hitsattavat kappaleet yhteen. Tämä siis sen jälkeen, kun laadunvalvonnan parantamiseksi on tehty töitä kolme vuotta, korkean teknologisen osaamisen maassa, jossa on vähän korruptiota ja jossa ydinvoiman riskien piti olla pienimmillään.

Ydinvoimalan rakentajat vakuuttavat kivenkovaan oppineensa Olkiluodon ydinvoimahankkeen virheistä. Laiminlyönnit ovat kuitenkin toistuneet Ranskan Flamanvillessä, johon rakennetaan toista kappaletta Arevan EPR-reaktorimallista. Molemmissa hankkeissa käytetään epäpäteviä työntekijöitä, tehdään jatkuvasti virheitä mm. hitsauksessa ja käytetään suunnitelmia joita viranomaiset eivät ole hyväksyneet eikä edelleenkään ymmärretä laatumääräysten laiminlyönnin merkitystä ydinturvallisuudelle.

En ole varma, haluanko kuvitella Arevaa rakentamassa maailman suurinta ydinreaktoria vaikkapa Turkissa.

Viikon mittainen mielenosoitus

Samaan aikaan, kun ilmalaiva oli Suomessa, aloittivat Ranskan Greenpeacen aktivistit mielenosoituksen, jossa he estävät rakennustöiden jatkamisen Flamanvillessä. Rakennustyöt keskeytettiin kuukaudeksi toistuvien laaturikkomusten vuoksi, mutta nyt niitä aiotaan jatkaa. Aktivistit estivät ensin hiekan kuljettamisen betonin raaka-aineeksi tukkimalla tiet hiekanottopaikoille ja ovat nyt sulkeneet laitoksen, joka toimittaa kaiken Flamanvillessä käytettävän sementin. Mielenosoitus on jatkunut jo viikon.

Lauri Myllyvirta