Greenpeacen aktivistit esittivät eilen Jyväskylässä tärkeän lisäyksen kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen linjapuheeseen: Jyrki ja kokoomus haluavat tehdä Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan henkeä kohden ja massiivisen ydinsähkön viejän, sanalla sanoen ydinsähkön siirtomaan. Asia olisi muuten jäänyt kokonaan pois linjapuheesta.

Ministeri Kataisen vastaus oli kehottaa meitä keskustelemaan kokoomuksen kanssa. Olemme tietenkin aina valmiita keskustelemaan, mutta keskustelussa nimenomaan ydinvoimasta kokoomuksen kanssa seinä on tullut vastaan kauan sitten.

Yleisimmin kuulemamme väite puoluekokouksessa oli “Mutta eihän teillä ole esittää mitään vaihtoehtoja ydinvoimalle!”

Greenpeace on esittänyt energiaratkaisunsa viime eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa, vaalien jälkeen, hallituksen ilmastostrategian valmistelussa, ilmastostrategiaa koskevissa valiokuntakuulemisissa, kokoomuksen ilmasto- ja energiapoliittiselle työryhmälle, useille kansanedustajille tapaamisissa, eduskunnassa järjestetyissä seminaareissa ja viimeisimpänä ydinvoimapäätöksiä koskevissa valiokuntakuulemisissa (ks. esim. lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle).

Jos tämän jälkeen vielä väitetään, että emme ole vaihtoehtoa esittäneet, niin silloin vika on puolueen korvissa. Lähinnä vaikuttaa siltä, että kokoomus ei ole valmis keskustelemaan eri energiaratkaisujen paremmuudesta, sillä puolueen energiapoliittinen retoriikka ja erityisesti ydinvoiman oikeuttaminen perustuu puhtaasti vaihtoehdottomuuteen. Siksi on pakko tekeytyä kuuroksi kun vaihtoehtoja esitetään.

Vaihtoehdottomuuden tärkeyttä ydinvoiman junttaamisessa kuvaa myös se, että hallitus ei ydinvoimapäätöstensä tueksi ole edes vakavasti selvittänyt ydinvoimatonta vaihtoehtoa.

Lisäksi istuin vuoden Greenpeacen edustajana työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuustoimikunnassa ja olemme pyrkineet vaikuttamaan aktiivisesti uusiutuvan energian tukitoimien muotoiluun. Energiatehokkuustoimikunnan esitykset kuitenkin jätettiin huomiotta, kun ydinvoimapäätöksiä alettiin rustata. Se siitä rakentavuudesta.

Toinen asia, joka kokoomuksen kanssa keskustelun tekee vaikeaksi, on samojen virheellisten väitteiden itsepintainen toistaminen, vaikka niiden virheellisyys on monta kertaa raporttien ja lähdeviitteiden kera osoitettu. Greenpeace, niin kuin mikään muukaan taho, ei ole erehtymätön, mutta me korjaamme virheemme emmekä jatka väärän tiedon esittämistä. Sen sijaan kokoomus toistaa jatkuvasti ja ilman perusteitä väitteitä mm. ydinvoiman suurista vaikutuksista Suomen sähköntuotannon ilmastopäästöihin, sähkön hintaan Suomessa tai siitä, että kahden tai kolmen ydinreaktorin tuotannolle olisi käyttöä Suomessa.

Julkaisimme pari viikkoa sitten aiheesta myös raportin, jonka lähetimme kaikille kansanedustajille.

Kävisin todella mielelläni Jyrki Kataisen tai muiden kokoomuksen edustajien kanssa julkisen keskustelun ydinvoimasta, mutta vain sillä ehdolla, että heillä on esittää täsmällisiä perusteita väitteidensä tueksi. Mikä tahansa aika ja paikka tästä hetkestä eduskunnan ydinvoimaäänestykseen sopii minulle.

Lauri Myllyvirta

Ydinvoimakeskustelu eduskunnassa alkaa saada absurdeja piirteitä. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta edellytti lausunnossaan Olkiluodossa ilmenneiden työlainsäädännön rikkeiden perusteellista selvittämistä. Valiokunnan keskustalaisten ja kokoomuslaisten edustajien ydinvoimakiima on kuitenkin noussut sellaisiin mittoihin, että STT:n mukaan puolueiden edustajat vastustivat jopa asian selvittämistä.

Jäämme odottamaan näiltä puolueilta lakialoitteita siitä, että Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden verot ja vakuutusmaksut täytyy maksaa ja työehtosopimuksia täytyy noudattaa, mikäli kyse ei ole ydinvoimalatyömaasta tai sellaiseen liittyvästä alihankinnasta.

Lauri Myllyvirta

Kolme ydinjätetynnyriä oli tänään tsemppaamassa elinkeinoministeri Mauri Pekkarista “Mauri rakastaa ydinjätettä” -kylttien kanssa Helsingin Sanomien pääministeritentissä. Pekkarisen ydinvoimaesitys kaksinkertaistaisi Suomessa syntyvän ydinjätteen määrän.

Päivitys: Tynnyrit päätyivät mm. Ilta-Sanomiin, Helsingin Sanomiin ja Varttiin.

Lisää kuvia

TVO kertoi tänään, että Olkiluoto 3:n myöhästyminen kasvaa kolmesta vuodesta ainakin neljään vuoteen, todennäköisemmin neljään ja puoleen. Areva on toistaiseksi kirjannut hankkeesta tappioita 2,3 miljardia euroa. Vuoden myöhästyminen on siis maksanut tähän mennessä keskimäärin 0,7 miljardia euroa, eli tappioiden voisi arvioida nousevan noin 3 miljardiin euroon.

Sopimushintahan oli 3 miljardia ja laitoksen piti alkaa tuottaa sähköä huhtikuussa 2009.

Tämä tarkoittaa, että laitoksen hinta ja rakentamisaika ovat kaksinkertaistuneet. Rakentamiskustannuksista puolet maksavat suomalaiset investoijat ja toisesta puolesta ei vielä ole tietoa. Suurin osa mennee ranskalaisten veronmaksajien pussista, mutta jos TVO:lle käy käräjillä huonosti Arevaa vastaan, on silläkin maksettavana miljardien lasku. TVO:lla ei tällaisia rahoja ole; hätiin tulisi oletettavasti joko valtionyhtiö Fortum tai valtio.

Ydinvoimakiimassa ryntäilevien poliitikkojen kannattaisi muistaa, että jos Suomeen rakennettaisiin vielä uusi reaktori, niin takuita hinnasta ei saataisi. Ydinvoimala maksaa aina enemmän kuin sopimuksessa lukee, ja riskin kantaisivat sillä kertaa kokonaan suomalaiset.

Lauri Myllyvirta

Arvoisa ministeri Kiviniemi,

pidin äärimmäisen harhaanjohtavana tämänpäiväistä lausuntoanne Helsingin Sanomissa hallituksen ydinvoimapäätöksen ja uusiutuvan energian paketin yhteydestä. (”Kiviniemi … puolustaa hallituksen ydinvoimaratkaisua, sillä sen avulla saatiin kammettua uusiutuvan energian paketti, joka ei olisi ollut mahdollinen ilman keskustaa.”)

Toivon, että olen ymmärtänyt lausuntonne väärin.

Uusiutuvan energian paketissa on kyse EU:ssa sovitun, laillisesti sitovan minimitavoitteen toteuttamisesta. Edes kokoomus ei ole EU-lainsäädännön yläpuolella, vaikka suhtautuukin vihamielisesti uusiutuvaan energiaan. Kokoomukselle ei siis tarvinnut antaa yhtään reaktoria kiitokseksi lakien noudattamisesta.

Tiedän, että keskustan kansanedustajia painostetaan kahden reaktorin kannalle väitteillä uusiutuvan energian paketin kaatumisesta, jos ydinvoimalupia ei hyväksytä. Pidän tätä ala-arvoisena ja vilpillisenä toimintana ja toivon, että ette osallistu siihen.

Terveisin,

Lauri Myllyvirta
energiavastaava, VTM
Greenpeace
050 3625 981

Hallituksen ydinvoimapäätökset valmistelleen Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston kakkosmies Arto Lepistö myöntää tänään YLE Uutisille, että suurin osa hallituksen esittämän seitsemännen ydinvoimalan sähköntuotannosta menisi vientiin. Kun sähkön kulutus- ja tuotantoarvioista siivotaan perusteeton kikkailu pois, nähdään, että itse asiassa suurin osa jo kuudennen ydinvoimalan sähköntuotannosta menisi vientiin ja seitsemännen ydinvoimalan tuotanto kokonaan.

Pääministeri Matti Vanhanen vakuutteli vielä pari vuotta sitten Suomen kuvalehden haastattelussa 9/2008 näin:

“Mutta Suomesta ei tule mitään ydinsähkön viejää, siihen ei meillä ole mitään kansallista intressiä.”

“Meillä on tehty tuskallinen päätös ydinjätteen hautaamisesta. Jos syntyy ajattelutapa, että me myymme sähköä ulkopuolelle, mikä voima estää sen, että ulkomaiset investoijat tulevat ja haluavat alkaa täällä tuottaa ydinsähköä omaan tarpeeseensa?”

Niinpä.

Lauri Myllyvirta

Ilmastohuoli on tehnyt ydinvoimasta maailmalla taas houkuttelevaa ja ydinvoiman renessanssi on kulman takana, sanovat.

Niin sanoivat jo kymmenen vuotta sitten, kun Olkiluoto kolmosta kauppasivat. Miltä tämä ydinvoiman “renessanssi” tänään siis näyttää?

Ydinvoiman vuotuinen rakennustahti ei ole noussut vuosikymmenen takaisesta. Itse asiassa monia niistä reaktoreista, joita rakennettiin vuonna 2000, rakennetaan edelleen. Olkiluoto 3 ei ole ainoa iisakin kirkko tällä saralla. Ydinreaktoreiden määrä maailmassa on vuosikymmenessä laskenut vanhojen ydinvoimaloiden poistumisen myötä. Ydinvoiman suhteellinen osuus maailman sähköstä on laskenut 14 prosenttiin, kun se vuosituhannen vaihteessa oli 16-17 prosenttia.

MIT, joka visioi vuonna 2003, että uudelle ydinvoimalle on nostetta ja että vuonna 2050 sitä vois olla jo 1000 reaktorin verran (1000 GW) toteaa nyt päivitetyssä arviossaan, että kehitys on ollut hidasta ja jäänyt kauas visioidusta kehitystahdista. Vaikka monissa maissa on puhuttu ydinvoiman rakentamisesta, ei käytännön hankkeita muutaman Aasian maan ulkopuolella juuri ole.

Teollisuuden Voiman hanke saa raportissa erityismaininnan:

“However, while the plants in Korea and Japan continue to be built on schedule, some of the recent construction cost and schedule experience, such as with the plant under construction in Finland, has not been encouraging.”

Euroopassa ydinvoimakapasiteetti on laskenut vuosikymmenessä peräti yli 7000 megawatilla. Samanaikaisesti tuulivoimaa on lisätty Euroopan verkkoon yli 65 000 megawattia ja tuulisähkön vuotuinen tuotanto ylittää nyt Viron, Latvian, Liettuan, Tanskan, Portugalin ja Irlannin yhteenlasketun sähköntarpeen.

Nyt jo kahtena vuonna peräkkäin noin puolet uudesta sähköntuotannosta Euroopassa on ollut uusiutuvia energianlähteitä. Pelkästään tuulivoiman osuus vuotuisesta sähköntuotannon lisäyksestä oli viime vuonna noin 30 % - megawateissa mitattuna noin 40 %. Ydinvoiman kapasiteetti ei lisääntynyt, vaan laski jälleen.

Voisiko olla, että se buumi olisi sittenkin ihan muualla kuin ydinvoimassa?

Kaisa

Kuvattu Ydinvoima historiaan -mielenosoituksessa Helsingissä 8.5.2010.

Aina välillä ihmiset intoutuvat lähettämään Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjalle tekemiään ydinvoima -aiheisia pilakuvia. Tämä löytyi kampanjan yli 18 000 jäsenen Facebook -sivulta (kiitos Juhapekka Lindfors). Keep ‘em coming!

Virpi

Ajankohtainen Kakkonen kertoi juuri, että hallituksen ydinvoimapäätösten valmistelusta vastannut virkamies, Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Taisto Turunen istui kaksi vuotta Fennovoiman suurimpiin osakkaisiin kuuluvan Outokummun hallituksessa. Tänä aikana mies ehti olla perustamassa Fennovoimaa ja nostaa noin 70 000 euron kokouspalkkiot. Sen jälkeen Turunen johti hallituksen energiastrategian, sähkönkulutusennusteiden ja ydinvoimapäätösten valmistelua, ja pystyi takuulla vaikuttamaan mm. siihen, mille yhtiöille lupia esitetään.

Tämä on jälleen uusi esimerkki siitä, miten pieni piiri Suomen energiapolitiikassa pyörii. Suurten energiayhtiöiden, virkamiesten ja poliitikkojen lukuisat kytkökset selittävät varmasti paljon siitä, miksi hajautetut energiaratkaisut ja energiatehokkuus etenevät Suomessa niin paljon takkuisemmin kuin useimmissa muissa länsimaissa.

Taisto Turusen tapaukseen en osaa suoraan ottaa kantaa, mutta vähintäänkin asiasta tarvitaan oikeuskanslerin selvitys.

Aiemmin on selvinnyt mm., että Fennovoiman luvan käsittelystä eduskunnassa vastaavan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari on toisen yhtiön osakkaan, Lahti Energian, hallituksen puheenjohtaja.

Aiemminhan oikeuskansleri otti kannan, jonka mukaan valtionyhtiöiden, mukaan luettuna Fortumin, omistajaohjauksesta vastaava ministeri Häkämies on jäävi ydinvoimaäänestyksessä.

On turha saivarrella, että kaikki kansanedustajat ovat jäävejä kaikissa asioissa, koska päätökset vaikuttavat heihin Suomen kansalaisina. Ydinvoima-asiassa eduskunta toimii lupaviranomaisena, ja lupaa hakeviin yhtiöihin suoria taloudellisia kytköksiä omaavat kansanedustajat tulisi ehdottomasti jäävätä.

Lauri Myllyvirta