Arvoisa ministeri Kiviniemi,

pidin äärimmäisen harhaanjohtavana tämänpäiväistä lausuntoanne Helsingin Sanomissa hallituksen ydinvoimapäätöksen ja uusiutuvan energian paketin yhteydestä. (”Kiviniemi … puolustaa hallituksen ydinvoimaratkaisua, sillä sen avulla saatiin kammettua uusiutuvan energian paketti, joka ei olisi ollut mahdollinen ilman keskustaa.”)

Toivon, että olen ymmärtänyt lausuntonne väärin.

Uusiutuvan energian paketissa on kyse EU:ssa sovitun, laillisesti sitovan minimitavoitteen toteuttamisesta. Edes kokoomus ei ole EU-lainsäädännön yläpuolella, vaikka suhtautuukin vihamielisesti uusiutuvaan energiaan. Kokoomukselle ei siis tarvinnut antaa yhtään reaktoria kiitokseksi lakien noudattamisesta.

Tiedän, että keskustan kansanedustajia painostetaan kahden reaktorin kannalle väitteillä uusiutuvan energian paketin kaatumisesta, jos ydinvoimalupia ei hyväksytä. Pidän tätä ala-arvoisena ja vilpillisenä toimintana ja toivon, että ette osallistu siihen.

Terveisin,

Lauri Myllyvirta
energiavastaava, VTM
Greenpeace
050 3625 981

voiko esimerkiksi tuulivoimaa
tuottaa niin paljon
kuin tässä paketissa
on laskettu

se on todella mittava
mittava panostus

ja esimerkiksi tuulivoimapuistoon
suunnitellut tuulivoimapuistot

ovat saamassa ankaraa vastustusta
Oulun seudulla
Perämeren pohjukassa
Hailuodon ja Oulun

Hailuodon ja Oulun
välissä

ja sen takia että se on
paitsi että se ei
on

tuskin
tuskin siellä sillä tavalla
tuulee

niin
se on myös
muuttolinnuille

hyvin
hyvin
hyvin
vaarallista

lennellä Limingan lakeuksille
tuulivoimapuistojen yli

mutta
senkin voijaan tietenkin

tietenkin
tuota estää

ja sijoitella ne sillä tavalla

että
että ne tulevat
että ne kestävät

myös
myös lintujen
lintujen muuton

Sanoitus Tuulikki Ukkola, 2010, ensiesitys eduskunnassa 18.5.

Kiitokset: Martti Tulenheimo

Ilmastohuoli on tehnyt ydinvoimasta maailmalla taas houkuttelevaa ja ydinvoiman renessanssi on kulman takana, sanovat.

Niin sanoivat jo kymmenen vuotta sitten, kun Olkiluoto kolmosta kauppasivat. Miltä tämä ydinvoiman “renessanssi” tänään siis näyttää?

Ydinvoiman vuotuinen rakennustahti ei ole noussut vuosikymmenen takaisesta. Itse asiassa monia niistä reaktoreista, joita rakennettiin vuonna 2000, rakennetaan edelleen. Olkiluoto 3 ei ole ainoa iisakin kirkko tällä saralla. Ydinreaktoreiden määrä maailmassa on vuosikymmenessä laskenut vanhojen ydinvoimaloiden poistumisen myötä. Ydinvoiman suhteellinen osuus maailman sähköstä on laskenut 14 prosenttiin, kun se vuosituhannen vaihteessa oli 16-17 prosenttia.

MIT, joka visioi vuonna 2003, että uudelle ydinvoimalle on nostetta ja että vuonna 2050 sitä vois olla jo 1000 reaktorin verran (1000 GW) toteaa nyt päivitetyssä arviossaan, että kehitys on ollut hidasta ja jäänyt kauas visioidusta kehitystahdista. Vaikka monissa maissa on puhuttu ydinvoiman rakentamisesta, ei käytännön hankkeita muutaman Aasian maan ulkopuolella juuri ole.

Teollisuuden Voiman hanke saa raportissa erityismaininnan:

“However, while the plants in Korea and Japan continue to be built on schedule, some of the recent construction cost and schedule experience, such as with the plant under construction in Finland, has not been encouraging.”

Euroopassa ydinvoimakapasiteetti on laskenut vuosikymmenessä peräti yli 7000 megawatilla. Samanaikaisesti tuulivoimaa on lisätty Euroopan verkkoon yli 65 000 megawattia ja tuulisähkön vuotuinen tuotanto ylittää nyt Viron, Latvian, Liettuan, Tanskan, Portugalin ja Irlannin yhteenlasketun sähköntarpeen.

Nyt jo kahtena vuonna peräkkäin noin puolet uudesta sähköntuotannosta Euroopassa on ollut uusiutuvia energianlähteitä. Pelkästään tuulivoiman osuus vuotuisesta sähköntuotannon lisäyksestä oli viime vuonna noin 30 % - megawateissa mitattuna noin 40 %. Ydinvoiman kapasiteetti ei lisääntynyt, vaan laski jälleen.

Voisiko olla, että se buumi olisi sittenkin ihan muualla kuin ydinvoimassa?

Kaisa

Euroopan komission alustavan arvion mukaan EU:n 20 % päästövähennystavoitteen hintalappu on kutistunut laman myötä lähes kolmanneksella alkuperäisestä. Samalla rahalla saataisiin nyt siis huomattavasti enemmän päästövähennyksiä, vaikka EU:n talous lähtisi nopeaan kasvuun. Tavoitteen nostaminen 30 prosenttiin vastaisi lisäkustannuksiltaan alle tuhannesosaa EU:n BKT:sta, verrattuna 20 % tavoitteen alkuperäiseen hintaan.

Ulkopoliittinen instituutti on siteerannut komissiotakin optimistisempia lukuja, joiden mukaan 30 % tavoitteen saavuttaminen olisi nyt halvempaa kuin mitä 20 % tavoitteen hinnaksi arvioitiin vuonna 2008, jolloin siitä sovittiin.

UPI:n arvion mukaan EU:n tavoitteen nostaminen 30 prosenttiin pitäisikin olla EU:n intresseissä - tuli kansainvälistä sitovaa ilmastosopimusta tänä vuonna tai ei. Samaa mieltä ovat monet Euroopan maat, mm. Saksa, Tanska, Ruotsi, Hollanti ja Slovenia. Arvio saa tukea myös kaksivuotisen SERPEC-hankkeen tuloksista, joiden mukaan 30 % päästövähennysten hyödyt neutralisoivat kustannukset.

Suomi on kuitenkin perinteiseen tapaansa liittoutunut EU:n peränpitäjien, kuten Puolan ja Italian kanssa vastustamaan tavoitteen nostamista. Näin siitä huolimatta, että samaan aikaan kotirintamalla Pekkarinen, Vanhanen ja Katainen perustelevat kahden uuden ydinvoimalan tarvetta sillä, että Suomi ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan. Nyt näet tarvitaan kaksi uutta ydinvoimalaa sulkemaan ne samat hiililauhdelaitokset, jotka jo Olkiluoto 3:n piti sulkea.

No mutta, tottahan Kokoomus ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan. Laitetaan vaan me tavalliset kansalaiset kantta kattilan päälle, kun keitetään perunoita, niin sillähän tämä hoituu. Ei siinä mitään valtion toimia ja ikäviä rajoituksia tarvita.

Kaisa

P.S. Financial Timesin uutisoimat komission arviot ovat vasta epävirallisia. Komission on määrä julkaista raporttinsa 30 prosenttiin siirtymisen kustannuksista ja hyödyistä sekä vertailtavuudesta muiden maiden tavoitteisiin toukokuun lopussa.

Päivitetty 28.04 klo 17.07.

12 vuotta kestäneen oikeudenkäynnin päätteeksi Neste Oilin palmuöljyn toimittajan IOI Groupin maanhankintatoimet Borneon saarella on todettu laittomiksi.  Sarawakin maakunnan hallinto on toiminut perustuslain vastaisesti myöntäessään yhtiölle maanomistusoikeuden, sillä maa-alueet kuuluvat Kayan-kansalle.

IOI ja RSPO luupin alla

BBC raportoi joulukuussa 2009 Neste Oilin palmuöljyn toimittajan IOI Groupin paikallisväestöä sortavasta toiminnasta Malesiassa Borneon saarella. Yhtiö on raivannut suuria alueita sademetsää ja tuhonnut kyläläisten riisin- ja hedelmänviljelyalueita. Maan ystävät julkaisi kolme viikkoa sitten raportin IOI Groupin laittomista toimista myös Indonesian puolella Borneon saarta.

Myös palmuöljyn tuotannon sertifiointijärjestelmä RSPO joutuu tuoreen oikeuden päätöksen myötä entistä huonompaan valoon. IOI Group väitti BBC:lle, että RSPO:n selvitysten mukaan yhtiö on toiminut vastuullisesti Sarawakissa. Oikeuskäsittely oli tällöin vielä kesken ja tämä väite on täysin ristiriidassa nyt annetun oikeuden päätöksen kanssa.

“Tilanne hallinnassa”?

Neste Oilin johto ja sen hallintoneuvoston puheenjohtaja, europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) ovat toistuvasti puolustaneet IOI Groupin toimia. Heidi Hautala totesi viime viikolla Helsingin Sanomille, että tilanne ”on hallinnassa”.

Simo Honkanen Neste Oilin johdosta puolestaan sanoo, että ”IOI:n toiminta on ollut kestävän kehityksen mielessä tähän asti erinomaista”.

Vuodesta 1997 saakka oikeutta käyneet alkuperäiskansan jäsenet ja oikeuden tuomari ovat tästä eri mieltä.

Yhtiö vastaa palmuöljykritiikkiin yhtiökokouksessaan ensi viikolla. Neste Oil on ilmoittanut  tekevänsä selvityksen IOI Groupin toimista ja ryhtyvänsä sen perusteella tarpeellisiin toimenpiteisiin. Ainoa todellinen tapa kantaa vastuuta on lakata käyttämästä palmuöljyä ja siirtyä oikeasti kestäviin raaka-aineisiin.

Maija Suomela

Neste Oil on kertonut tiedotusvälineille aikovansa tutkituttaa, onko sille palmuöljyä toimittava IOI Group syyllistynyt laittomaan metsänkaatoon Indonesiassa. Ympäristöjärjestö Maan ystävät julkisti viime viikolla raportin, jossa selvitettiin IOI Groupin toimia Borneon saarella.

Neste Oil on yrittänyt profiloitua vastuullisena palmuöljyn käyttäjänä huolimatta siitä, että palmuöljyä ei kannata käyttää polttoaineiden raaka-aineena. Useiden tutkimusten mukaan palmuöljyn kasvava käyttö polttoaineiden raaka-aineeksi lisää sademetsien raivaamista ja pahentaa ilmastonmuutosta. Nyt valtionyhtiömme on seuraamassa muutamien suurten elintarvikeyhtiöiden (mm. Nestlé) esimerkkiä, jotka ovat peruneet sopimuksia palmuöljyn toimittajien kanssa, koska nämä todistetusti raivaavat sademetsää.

Toki Neste Oilinkin olisi hyvä vihdoin tutkia, mitä sen palmuöljyn toimittaja touhuaa. Se ei kuitenkaan muuta sitä faktaa, että palmuöljy ei ole kestävä polttoaineen raaka-aine, vaan sen sijaan tulisi hyödyntää etenkin jätepohjaisia biopolttoaineita, jotka eivät aiheuta muutoksia maankäytössä. Mikäli Neste Oil haluaa olla oikeasti vastuullinen yritys, sen on ilmoitettava, missä aikataulussa se luopuu palmuöljyn käytöstä ja siirtyy oikeasti kestäviin raaka-aineisiin. Näihin avoimiin kysymyksiin halutaan vastauksia myös Neste Oilin yhtiökokouksessa huhtikuun 15. päivä.

Maija Suomela

PS. IOI Groupilla on muutaman kymmenen tuhannen tonnin edestä sertifioitua palmuöljyn tuotantoa Malesiassa. Sertifioitu palmuöljy ei kuitenkaan ratkaise Neste Oilin raaka-aineongelmia, sillä järjestelmä ei huomioi palmuöljyn tuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä lainkaan. Biopolttoaineiden tarkoitushan oli vähentää kasvihuonekaasuja eikä lisätä niitä, niin kuin palmuöljyä käyttämällä tapahtuu.

Kiinan tärkein poliittinen tapahtuma, kansankongressi, alkoi tällä viikolla. Yksi kuumimmista aiheista on vähähiilinen kehitys. Neuvoa-antavan poliittisen kongressin ehdotuksista joka kymmenes koskee ilmastopäästöjen hillintää. Ympäristönsuojelun kakkosministeri on ehdottanut uusia ympäristöveroja, mukaanluettuna hiiliveroa. Greenpeace tukee tunnetun ekonomin tekemää ehdotusta hiiliverosta ja on puolustanut sitä tiedotusvälineissä.

Tärkeimmät perusteet hiiliverolle Kiinassa ovat talouden ja energiantuotannon ohjaaminen vähäpäästöisempään suuntaan sekä uhka Yhdysvaltojen asettamasta hiilitullista kiinalaisille tuotteille.

Greenpeace on aiemmin myötävaikuttanut mm. uusiutuvan energian tukijärjestelmän luomiseen Kiinaan. Järjestelmän ansiosta Kiinaan asennettiin viime vuonna 13 000 MW tuulivoimaa - määrä, joka vastaa Tanskan koko sähkökulutusta.

Lauri Myllyvirta

Osallistuin aamulla Alexander Stubbin perustaman brändivaltuuskunnan ympäristöä käsitelleeseen työpajaan. (Valitettavasti ministeri itse ei ollut paikalla, joten en päässyt jakamaan vinkkejä talvipyöräilystä.) Kun aikanaan luin markkinointia, niin oppikirjat aina korostivat, että pääasia on hyvä tuote, ei huonon tuotteen myyminen hyvillä mainoksilla. Työpaja keskittyikin siihen, miten Suomesta saataisiin ympäristönsuojelun edelläkävijä enemmän kuin siihen, miten huono ympäristöpolitiikka kuorrutetaan brändityöllä.

Listasin alla olevaan taulukkoon joitain Suomen brändiin ympäristöasioissa vaikuttavia plussia ja miinuksia ja sitä, miten ko. asioita voisi parantaa (kuva suurenee klikkaamalla). Ajattelin laittaa valtuuskunnalle tältä pohjalta viestiä. Ideat ja kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita!

Lauri Myllyvirta

Helsingin Energia on valmistellut kehitysohjelman “Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta”. Suomalaisen demokratian periaatteiden mukaisesti ohjelma on toistaiseksi vielä salainen, koska siitä ei ole ehditty tehdä päätöstä. Julkisuuteen tulleet tiedot ovat kuitenkin erittäin positiivisia: tavoitteena on uusiutuvan energian 40 % osuus vuonna 2030 ja hiilidioksidineutraali energiantuotanto vuonna 2050.

Helsingin Energia kuitenkin valittaa tänään julkisuudessa, että päästöjen vähentäminen tulee kalliiksi: yrityksen kannattavuus voisi “romahtaa”. Tässä ovat vanhan maailman numeronikkarit olleet töissä: kustannusarvioissa on tainnut jäädä ilmastonmuutoksen torjuminen huomiotta. Kivihiilessä kiinni roikkuminen on tulevaisuudessa yritykselle valtava kustannuserä ja taloudellinen riski, ja esitetyt keinot siitä eroon pääsemiseksi ovat varmasti tosimaailmassa kannattavia, kenties hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia lukuunottamatta.

Helsingin Energian hiilidioksidipäästöt vuonna 2008 olivat noin 3,3 miljoonaa tonnia. (Lukua ei ihme kyllä löydy yrityksen verkkosivuilta tai raporteista, mutta vuosikertomuksen tietojen pohjalta sen voi laskea.) Vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidin päästöoikeuden hinta noussee nykyisestä alle 15 eurosta tonnilta jonnekin 70 euron toiselle puolelle. Nykyisellä energian tuotantorakenteella ja hinnoilla hiilidioksidin hinnan nousu 50 euroon johtaisi jo kannattavuuden puolittumiseen ja 90 euroa veisi voitot nollaan. Hiilidioksidin oikea hinta olisi tietysti vähintään yhdestä CO2-tonnista aiheutuva taloudellinen vahinko, jonka arvioidaan olevan noin 200 euroa. Tällä hinnalla Helsingin Energia tekisi jo 350 miljoonaa euroa tappiota ja kunnallisveron veroäyriä pitäisi korottaa 5 prosenttiyksiköllä…

Toinen asia, johon toivoisi Helsingin energiapolitiikassa kiinnitettävän enemmän huomiota, on energiatehokkuus, erityisesti vanhojen rakennusten energiaparannukset. Lämmön talteenoton parantaminen, ikkunoiden ja ovien vaihto tai kunnostus, lisäeristäminen sekä lämmintä käyttövettä säästäviin laitteisiin siirtyminen ovat varmasti kannattavampia kuin viimeisten hiilidioksiditonnien kurominen pois tuotantopäässä.

Positiivista, vaikkei toki yllättävää, sen sijaan oli, että ydinenergian käyttö kaupungin lämmittämiseen todettiin liian kalliiksi verrattuna ylläkuvattuihin ratkaisuihin.

Lauri Myllyvirta

Neste Oil uses greenwashing regularly in its advertising. Here is a spoof ad I did on one of the company’s ads a year or so ago.

Finnish state-owned oil company Neste Oil has launched a new ad campaign that, once again, resorts to greenwashing. Check out the video (in English) where a Neste Oil employee dreams of becoming an action film hero who saves the world from global warming.

The problem is that Neste Oil’s “green” product is a palm oil based biodiesel (NExBTL). Now, as you might already know, palm oil is a big problem: its use destroys rainforests and accelerates climate change. There are also social and human rights problems linked to its production.

In 2011 Neste Oil will be the world’s biggest user of palm oil. Even though Neste Oil executives swear they are using sustainable palm oil, (which they have been unable to prove), it does not remove the fact that Neste Oil is increasing the global demand for the stuff.

So if you feel like doing something positive today, take part in Neste Oil’s competition and tell them what your dream is (we suggest you put something about Neste Oil developing a sustainable, palm oil free biodiesel…).

Here are instructions for those whose Finnish is a bit rusty:

“Kerro unelmasi” = Tell us your dream
“Minun unelmani” = My dream (Here you can write whatever you want or put something about sustainable biodiesel. They do ask you to put something that can be realised with 10 000 euros, however.)
Click on “Jatka” (continue)
“Mistä Neste Oil voisi seuraavaksi unelmoida” = Tell us what could be our next dream?
(Here you should definitely put something about sustainable biodiesel..)
Click on “Jatka” (continue)
Finally: Fill in your contact details if you want to take part in the competition.
Compulsory questions:
“Etunimi” = First name
“Sukunimi” = Surname
“Osoite”= Address
“Postinumero” = Post code
“Toimipaikka” = City
Click on “Lähetä” (send)

Virpi