Neste Oilin rahoittaman “opetusprojektin” materiaaleina käytetään Neste Oilin laatimia kalvosarjoja ja esitelmiä sekä sellaisia yhtiön valitsemia lehtileikkeitä, joissa sen palmuöljyn käyttöä ei kritisoida. Nämä propagandamateriaalit löytyvät otsikon “uusiutuva diesel”- alta tältä sivulta.

“Biologian ja maantiedon opetuksessa nuorta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Opetus ohjaa vastuullisuuteen sekä tukee nuoren kasvua aktiiviseksi ja kestäviin elämäntapoihin sitoutuneeksi kansalaiseksi. “, kertoo Nuorten Akatemia sivuillaan.

Nuorten Akatemian jäsenjärjestöjä ovat mm. Suomen Punainen Risti, Luonto-Liitto ja Kirkkohallitus. Akatemian toimintaa tukevat mm. Opetushallitus ja Ympäristöministeriö.

Matti Liimatainen

Biopolttoaineet ovat pääosin tuontitavaraa. Suomessa sellaisia tuottaa Neste Oil, joka käyttää “bio”aineensa valmistukseen palmuöljyä. Eli pahentaa ilmastonmuutosta ja osallistuu Kaakkois-Aasian sademetsien hävittämiseen.

Öljyalan keskusliiton mukaan biopolttoöljyn ja tavallisen sekoitus on normaalia kalliimpaa. Sekin vielä. Haluaisitko sinä maksaa ylimääräistä ilmastonmuutoksen pahentamisesta ja sademetsien raiskaamisesta?

Öljyalan keskusliiton kannattaisi mieluummin ottaa mallia EU:n parlamentin ympäristövalionnasta, joka näkisi tavoitteen mieluummin 4%:ssa. Vielä parempi olisi luopua prosenttitavoitteista kokonaan ja keskittyä tutkimaan, löytyisikö sellaista biopolttoainetta, joka ei pahentaisi ilmastonmuutosta, ruokapulaa ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista.

Radion ykkösaamussa kansanedustaja Oras Tynkkynen ennusti että öljylämmitys kyllä loppuu. Valitettavasti ehkä kuitenkin vasta 10-20 vuodessa.

Matti Liimatainen

No, vastaus ei miellyttänyt, vaan mies sanoi jotain ”no itse asiassa se johtuu siitä, että Saksan metsäteollisuus rahoittaa Greenpeacen toimintaa”. Greenpeacen rahoitus on jokin käsittämätön myytti ihmisille. Muutaman kerran kaduilla, mutta huomattavasti enemmän internetin ihmemaassa ihmiset keksivät ties mitä salaliittoteorioita Greenpeacen rahoituksesta. Nesteen green dieseliin kohdistuvan kritiikin syyksi olen jonkun nähneen keksineet niinkin hulvattoman teorian, että ExxonMobil rahoittaa Greenpeace Pohjolaa.

Eniten näissä salaliittoteorioissa huvittaa se, kuinka ihmiset nyhjäisevät ne niin tyhjästä ja uskovat kaiken, mitä sattuvat jostain keskustelupalstalta lukemaan tai kaverilta kuulemaan, mutta kukaan ei kuitenkaan tunnu koskaan ottavan asioista selvää itse Greenpeacelta. Valitetaan, että rahoitus on epäselvää, vaikka Greenpeacen yrityksistä ja valtioista riippumaton rahoitus on ulkopuolisten tilintarkastajien varmentamaa ja vuosiraportit kaikkien ladattavissa netistä. Valitetaan miksei Greenpeace kritisoi muita yrityksiä kuin vaikka Nestettä, vaikka Greenpeace on öljy-yhtiöiden saralla aktiivinen ExxonMobilin kritisoija mm. Greenpeacen Yhdysvaltain toimiston erinomaisella Exxonsecrets-sivustolla, sekä palmuöljyn suhteen kritisoinut ulkomailla mm. Unileverin toimintaa. Myös saksalaiset metsäfirmat ovat saaneet Greenpeacelta kritiikkiä osakseen.

Tulee hieman mieleen juorukerhot. Jostain ihmisestä juorutaan hirveästi asioita ja spekuloidaan onko hän tehnyt sitä ja onko hän tätä ja missähän hän mahtoi olla silloin ja tällöin. Kukaan ei kuitenkaan missään vaiheessa tule kysyneeksi itse juorujen kohteelta miten asia todellisuudessa on, vaikka asioiden todellisen laidan selvittäminen olisi hyvin helppoa. Varmaankin kyseessä on jonkin sortin ennakkoasenne. Jos joku ei tykkää Greenpeacesta, niin halutaan uskoa kaikki epämääräiset juorut, sillä ne sopivat paremmin omaan mielipiteeseen Greenpeacesta. Uskotaan mieluummin omaa näkemystä tukeva valhe kuin oman näkemyksen kyseenalaistava totuus.

Topias Salonen

Mitkä mahtavat olla HS:n motiivit julkaista Atte Korholalta jo toinen ympäristöjärjestöjen haukkumisjuttu sunnuntaidebatissa? Viimeksi hän syytti meitä ilmastouhkien liioittelulla. Ironista sinänsä, että tällä kertaa hän itse aloittaa jutun toteamalla, että kasvihuonekaasupitousuuksien nousu on ollut nopeampaa, mitä pelättiin. Nyt hän siis on herännyt tosiasiaan, josta ympäristöjärjestöt ovat varoittaneet jo ajat sitten. Voisiko olla paikallaan antaa välillä järjestöjen itsensä kertoa, mitä ajamme ja miksi?

Muutama kommentti Korholoiden loanheittoon:

1) Ympäristöjärjestöt ovat esittäneet kokonaisvaltaisia ratkaisumalleja siitä, millä keinoin päästöjä voidaan Suomessa vähentää 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, mitä vaarallisen ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää.

“Ilmastonsuojelijoina” esiintyvät Korholat eivät ole omaa ratkaisumalliaan esittäneet.

Sen sijaan Korholat ovat puolustaneet ilmaston kannalta kivihiiltäkin pahemman turpeen käyttöä, vastustaneet tuulivoimaa (rumaa, kallista ja hörhöä), uusiutuvan energian tavoitetta (mahdoton, järjetön), päästövähennystavoitetta (mahdoton) ja päästövähennystoimia (kallista ja vie työpaikat).

2) Päinvastoin kuin Korholat antavat ymmärtää, ympäristöjärjestöt ovat tehneet parhaansa saadakseen metsäkadon hillitsemisen keinot osaksi ilmastosopimusta. Se oli yksi Greenpeacen päätavoitteista Balilla. Greenpeacen ratkaisuehdotus on “Tropical Deforestation Emission Reduction Mechanism“, joka mahdollistaisi ennustettava ja vakaan rahoituksen metsäkadon hillitsemiselle, mutta ei kohtelisi metsiä vain hiilivarastoina, vaan huomioisi myös biodiversiteettiarvot ja sosiaaliset arvot (paikallisten asukkaiden tarpeet). Ehdotus herätti Balilla valtaisaa kiinnostusta ja sitä on kiitelty konkreettisuudesta ja moniarvioisuudesta.

3) Toisin kuin Korholat antavat ymmärtää, järjestöt ovat alusta alkaen korostaneet sitä, että liikenteen biopolttoaineita voidaan tuottaa sekä kestävästi (esim. biokaasu, mitä lämpimästi kannatamme) että äärettömän tuhoisin seurauksin (esim. raivatulle sademetsäalueelle istutettu öljypalmu mitä vastustamme). Kestävyys riippuu mm. raaka-aineesta, tuotanto-olosuhteista ja teknologian tehokkuudesta.

Koska näyttää siltä, että tuotanto nyt uhkaa painottua kestämättömiin biopolttoaineisiin, on Greenpeace vastustanut sitovaa 10 % tavoitetta liikenteen biopolttoaineille, ja vaatinut tiukkien kestävyyskriteerien laatimista Euroopan tasolla.

Mitkä mahtavatkaan olla Korholoiden motiivit kaiken tämän mustamaalauksen ja valehtelun takana? Ympäristönsuojelu se ei ainakaan ole.

Kaisa Kosonen

Helsingin Sanomien sivuilta löytyy metsäkampanjoitsija Matti Liimataisen haastattelu tämän aamuiseen Länsiväylän banderollitempaukseen liittyen.

Kuvia löytyy puolestaan Flickr -tililtämme.

Virpi

Käykääpä tarkastamassa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n brutaalin iskevä biopolttoaineaiheinen verkkopeli.

Virpi

Mutta löytyyhän tästä moniarvoisesta yhteiskunnastamme toisenlaisiakin mielipiteitä. Eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Pauliina Viitamies ilmoittaa blogissaan, että Greenpeacen palmuöljyasia on “varmasti hyvä ja kannatettava”, mutta aikoo silti ihan vasiten tankata Nesteellä jatkossakin. Ai miksikö? No, siksi että Greenpeacen orankien mielenosoitukset vievät vanhustenhoidon voimavaroja. Juu, luit oikein. Ei ihme että politiikan arvostus laskee, kun vastuullisissa asemissa olevat ihmiset ovat järjenkäytössään tällaisia. Mutta meitähän on moneen junaan.

Toivoa sopii, että KEPA:n eilen aloittama Tiedä mitä tankkaat -kampanja tavoittaisi kansanedustajia. Ehkä uhanalaisten orankiemme ärsyttämä Viitamieskin voisi KEPA:n materiaaleihin tutustuttuaan harkita Nesteellä tankkaamistaan uudestaan: 850 miljoonan aliravitsemusta kärsivän ihmisen joukoon mahtunee myös vanhuksia, joiden hyvinvointi tuntuu olevan erityisen lähellä hänen sydäntään.

Matti Liimatainen

| View | Upload your own

Greenpeacen aktivistit (mukana myös muutama sukupuuttouhan alla oleva oranki) kävivät protestoimassa Nesteen huoltoasemilla Neste Oilin uutta palmuöljypohjaista biodieseliä vastaan. Autoilijat suhtautuivat suurimmaksi osaksi positiivisesti tempauksiin. Myös Facebookissa oleva Neste Oil -ryhmä on kerännyt tähän mennessä jo yli 700 jäsentä.

Ihmiset näyttäisivät ymmärtävän palmuöljydieselin ongelmat varsin hyvin!

Virpi Oinonen

Matti Liimatainen