Jännittävä uutinen Britanniasta kertoo brittiparlamentaarikko Bill Wigginin perustaman Kestävä Palmuöljy -palkinnon menneen tänä vuonna yhtiölle, joka on vaihtanut palmuöljyn käytön auringonkukkaöljyyn.
Palkinnon nimi huomioiden valinta on kiinnostava, mutta ah niin totuudenmukainen. Tutkimukset ja paljain silmin nähtävä hävitys Kaakkois-Aasiassa kun kertovat selvää kieltä - kestävää palmuöljyä ei ole.
Palkinnon saaneen McCain Foods-yhtiön edustaja kertoo uutisessa öljynvaihdon hyvistä puolista: yhtiö ei ainoastaan saanut tuotantoketjunsa ympäristövaikutuksia hallintaan, vaan pystyi samalla vähentämään tyydyttyneen rasvan määrää tuotteissaan 70 prosentilla.
Tässä mallia vaikkapa Nestlélle, joka käyttää sademetsää tuhoavaa palmuöljyä surutta tuotteissaan. Tai omalle Neste Oilillemme, joka väittää palmuöljydieselin olevan suorastaan ekoteko.
Jyväskylä Innovation Oy:n seminaarissa biokaasusta liikenteessä keskusteltiin tänään biokaasun hyvinkin kiinnostavasta potentiaalista. Biokaasua saadaan jäteraaka-aineista ja samalla voidaan ottaa talteen ravinteita maatalouden käyttöön.
Jäteperäisen biokaasun hiilidioksiditase on erinomainen useimpiin muihin biopolttoaineisiin verrattuna. Lisäksi teknologia on jo käytössä ja olemassa.
Biokaasualalla ollaankin näreissään siitä, että hallitus kaavailee polttoaineverouudistuksessa veron nostoa biokaasulle. Sen sijaan esimerkiksi palmuöljypohjaista biodieseliä aiotaan kohdella hyvin lempeästi, vaikka sen päästöjen on osoitettu olevan jopa fossiilisia polttoaineita pahemmat.
Tämä on erityisen nurinkurista, koska polttoaineverouudistuksen idea on nimenomaan kasvihuonekaasuja vähentävien polttoaineiden tukeminen. Onko kyse siitä, että Jyrki Kataisen korviin yltää helpommin valtionyhtiö Neste Oilin kuin maaseudun pientuottajien sanoma?
Keskustan kansanedustaja Timo Kaunisto totesi seminaarissa, että “keskustelua hallitsee yksi asia kerrallaan, ja nyt se on kolme ydinvoimalaa. Muita energiaratkaisuja ei mietitä”.
Ehkä kuitenkin kannattaisi - jos polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt arvioitaisiin kattavasti, hyötyjiä olisivat kotimaiset, jäteperäiset biopolttoaineet, joiden tuotanto toisi rutkasti hallituksen toivomia työpaikkoja, vieläpä harvaan asutuille seuduille. Herätkää, hallitus!
Bristolissa kaupunginvaltuutetut eivät hyväksyneet voimalaitosta, jonka raaka-aineena olisi käytetty palmuöljyä. Valtuutetut huomioivat näin paikallisella tasolla tehtyjen päätöstensä maailmanlaajuiset vaikutukset. Voimalaitosta ei hyväksytty, koska palmuöljyn tuotanto tuhoaa sademetsiä Kaakkois-Aasiassa. Palmuöljyn kasvava kysyntä pahentaa ennestään katastrofaalista tilannetta.
Bristolin valtuutettujen tekemä päätös on esimerkkitapaus, sillä Iso-Britanniaan on ollut suunnitteilla useampia vastaavia laitoksia. Myös Suomessa on aika seurata brittikollegoiden esimerkkiä. Pääkaupunkiseudun päättäjien täytyy kantaa vastuu päätöstensä vaikutuksista maailmalla ja kieltäytyä Neste Oilin palmuöljydieselin käytöstä julkisessa liikenteessä.
Bristolissa valtuutetut saivat postia yli 1 100:lta palmuöljyn ympäristövaikutuksista huolestuneelta ihmiseltä. Pääkaupunkiseudulla palmuöljydieseliä vastustavan vetoomuksen allekirjoitti muutamassa kuukaudessa yli 10 400 ihmistä - kuunnellaanko Suomessa kaupunkilaisten ääntä?
Osallistuin aamulla Alexander Stubbin perustaman brändivaltuuskunnan ympäristöä käsitelleeseen työpajaan. (Valitettavasti ministeri itse ei ollut paikalla, joten en päässyt jakamaan vinkkejä talvipyöräilystä.) Kun aikanaan luin markkinointia, niin oppikirjat aina korostivat, että pääasia on hyvä tuote, ei huonon tuotteen myyminen hyvillä mainoksilla. Työpaja keskittyikin siihen, miten Suomesta saataisiin ympäristönsuojelun edelläkävijä enemmän kuin siihen, miten huono ympäristöpolitiikka kuorrutetaan brändityöllä.
Listasin alla olevaan taulukkoon joitain Suomen brändiin ympäristöasioissa vaikuttavia plussia ja miinuksia ja sitä, miten ko. asioita voisi parantaa (kuva suurenee klikkaamalla). Ajattelin laittaa valtuuskunnalle tältä pohjalta viestiä. Ideat ja kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita!
Mikä on sinun unelmasi, kysyttiin viime vuoden lopulla Neste Oilin mainoskampanjassa. Neste Oilin oma toteutunut unelma oli mainoskampanjan mukaan palmuöljydieselin kehittäminen.
Heidi Hautalan (vihr.) puheenjohtaman Neste Oilin unelmilla on hintansa. Neste Oilin palmuöljyn tuotanto maksetaan eläin- ja kasvilajien sukupuuttona, pahenevana ilmastonmuutoksena ja ihmisoikeuksien loukkauksilla.
Tuore BBC:n uutisraportti kertoo, miten Neste Oilin palmuöljyn toimittaja IOI Group häätää alkuperäiskansoja pois mailtaan. Katso raportti tästä linkistä.
Neste Oil uses greenwashing regularly in its advertising. Here is a spoof ad I did on one of the company’s ads a year or so ago.
Finnish state-owned oil company Neste Oil has launched a new ad campaign that, once again, resorts to greenwashing. Check out the video (in English) where a Neste Oil employee dreams of becoming an action film hero who saves the world from global warming.
The problem is that Neste Oil’s “green” product is a palm oil based biodiesel (NExBTL). Now, as you might already know, palm oil is a big problem: its use destroys rainforests and accelerates climate change. There are also social and human rights problems linked to its production.
In 2011 Neste Oil will be the world’s biggest user of palm oil. Even though Neste Oil executives swear they are using sustainable palm oil, (which they have been unable to prove), it does not remove the fact that Neste Oil is increasing the global demand for the stuff.
So if you feel like doing something positive today, take part in Neste Oil’s competition and tell them what your dream is (we suggest you put something about Neste Oil developing a sustainable, palm oil free biodiesel…).
Here are instructions for those whose Finnish is a bit rusty:
“Kerro unelmasi” = Tell us your dream
“Minun unelmani” = My dream (Here you can write whatever you want or put something about sustainable biodiesel. They do ask you to put something that can be realised with 10 000 euros, however.)
Click on “Jatka” (continue)
“Mistä Neste Oil voisi seuraavaksi unelmoida” = Tell us what could be our next dream?
(Here you should definitely put something about sustainable biodiesel..)
Click on “Jatka” (continue)
Finally: Fill in your contact details if you want to take part in the competition.
Compulsory questions:
“Etunimi” = First name
“Sukunimi” = Surname
“Osoite”= Address
“Postinumero” = Post code
“Toimipaikka” = City
Click on “Lähetä” (send)
Olemme ennenkin kiinnittäneet huomiota Neste Oilin mainontaan. Tässä väännös taannoisesta Neste Oilin kampanjasta.
Neste Oilin uudessa mainoskampanjassatodetaan, että öljy-yhtiölläkin voi olla unelmia. Kampanjaan liittyen Neste Oil on myös järjestänyt kilpailun, jossa kysyy Sinun unelmaasi ja lupaa toteuttaa ehkä juuri sen 10 000 eurolla.
Tämä unelma on miljoonien ihmisten toteutunut painajainen, sillä Neste Green -diesel valmistetaan palmuöljystä, jonka kasvavan tuotannon edestä raivataan sademetsää Kaakkois-Aasiassa.
Videossa öljy-yhtiön työntekijä päiväunelmoi maailman pelastamisesta ilmastonmuutokselta. Action -filmin sankariksi muuntautunut labratakkinen heppu joutuu päiväunilla kovan pähkinän eteen:
- Kokkonen! Miten aiot pysyttää tuon sulamisen?! Tarvitsemme apuasi… Sinun täytyy tehdä ilmasta hengitettävää!
Neste Oilin “Sankarivideossa“ näytettyjä ongelmia ei korjata Neste Green -dieselin avulla. Päinvastoin. Sademetsien ja turvesoiden raivaaminen öljypalmuplantaaseiksi aiheuttaa valtavat kasvihuonekaasupäästöt ja altistaa useita kymmeniä miljoonia ihmisiä savun aiheuttamille terveysongelmille joka vuosi.
Auta Neste Oilia ja keksi heille parempi unelma toteutettavaksi palmuöljypohjaisen Neste Green -dieselin sijaan. Kilpailuaikaa on 13.12.2009 asti.
Toki öljy-yhtiölläkin voi olla unelmia, mutta ei niitä pidä toteuttaa maailman viimeisten sademetsien, ilmaston ja ihmisten toimeentulon kustannuksella.
Indonesian sademetsät kuuluvat ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun päänäyttämöihin. Sademetsää kaadetaan alueella niin kovaa vauhtia, että metsiin sitoutunut hiilidioksidi tekee maasta maailman kolmanneksi suurimman kasvihuonekaasujen päästäjän. Lyhytnäköinen nopean rahan tavoittelu ja pitkäntähtäimen ilmaston- ja ympäristönsuojelu ovatkin maassa nyt törmäyskurssilla.
Tähän liittyen Kamparin niemimaalla Sumatralla on eletty hyvin mielenkiintoisia aikoja viime viikkoina. Viime viikon torstaina Greenpeace keskeytti sellujätti Aprilin hakkuut ja samana päivänä suomalainen UPM-Kymmene ilmoitti irtisanoneensa pitkäaikaisen yhteistyönsä Aprilin kanssa.
Tällä viikolla Indonesian metsäministeri Zulkifli Hasan ilmoitti, että Aprilin on keskeytettävä tuhoisat hakkuut Kamparin niemimaalla. Ministeriö haluaa tutkia Aprilin hakkuuluvat, eikä salli suunnattomia määriä hiiltä sitovien suosademetsien raivaamista sillä aikaa. Ministerin olisi syytä tehdä sama päätös myös toisen alueella metsää tuhoavan selluyhtiön APP:n suhteen.
Kyläläisten tuen ansiosta Greenpeacen metsäleiri Sumatralla saa jatkaa
April masinoi viime viikonloppuna ns. vastamielenosoituksen Greenpeacen metsäleirille. Varhain lauantaiaamuna leiriimme saapui kymmeniä paikallisia, joille oli epäselvää, miksi he olivat siellä. Näiden maksettujen ”mielenosoittajien” lisäksi leirissä oli useita kymmeniä paikallisyhteisön jäseniä puolustamassa Greenpeacen toimintaa.
Lopulta satoja toimintaamme puolustavia kyläläisiä saapui paikalle ja heidän vaatimustensa johdosta poliisi perui Greenpeacen leirille jo antamansa häätökäskyn.
- Haluamme että Greenpeacen leiri pysyy täällä niin pitkään kuin mahdollista. Mikäli Greenpeace pakotetaan lähtemään, vaadimme että myös April on häädettävä alueelta, sanoi Suwandi, opettaja läheisestä Teluk Merantin kylästä.
Viranomaiset ovat häirinneet ja karkottaneet aktivisteja ja toimittajia ilman syytä
Suomalainen aktivisti Petteri Pykäläinen osallistui viime viikolla mielenilmaukseen Aprilin tuhoisia hakkuita vastaan. Hänen karkotettiin maasta ja hän on jo palannut takaisin Suomeen. Kuluneen viikon aikana poliisi on ottanut kiinni, kuulustellut ja karkottanut maasta useita Greenpeace aktivisteja sekä italialaisen ja intialaisen toimittajan, joiden oli tarkoitus raportoida sademetsätuhosta Indonesiassa. Kaikkien matkustusasiakirjat ovat olleet kunnossa. Greenpeacen lisäksi monet muut tahot, kuten Toimittajat ilman rajoja -järjestö, ovat kritisoineet Indonesian viranomaisten mielivaltaisia toimia.
Greenpeace perusti lokakuussa uhatun Kamparin niemimaan sydämeen Sumatran saarelle Climate Defenders -leirin, jonka tarkoitus on muistuttaa maailmaa siitä, kuinka tärkeässä osassa sademetsät ovat ilmastokatastrofin vastaisessa taistelussa. Alueella tehdään konkreettista työtä arvokkaan sademetsäalueen säilyttämiseksi: paikalliset asukkaat patoavat yhdessä Greenpeacen aktivistien kanssa palmuöljy- ja selluyhtiöiden sademetsään kaivamia kuivatusojia ja sammuttavat metsäpaloja.
Taistelu Kaakkois-Aasian sademetsien puolesta jatkuu ja voit auttaa kirjoittamalla Indonesian presidentti Yudhoyonolle, että Greenpeacen, toimittajien ja paikallisten ihmisten on saatava jatkaa työtään sademetsien pelastamiseksi rauhassa.
Leirin tarkoitus on muistuttaa maailmaa siitä, kuinka tärkeässä osassa sademetsät ovat ilmastokatastrofin vastaisessa taistelussa. Alueella tehdään konkreettista työtä arvokkaan sademetsäalueen säilyttämiseksi: Greenpeacen aktivistit ja paikalliset ihmiset esimerkiksi sammuttavat metsäpaloja ja patoavat palmuöljy- ja selluyhtiöiden sademetsään kaivamia kuivatusojia.
Suosademetsiin sitoutunut valtavat määrät hiiltä Kamparin alueen sademetsien turvepohja on erityisen paksu ja se on yksi maailman suurimmista yksittäisistä hiilivarastoista. Kasvihuonekaasuja kuitenkin vapautuu metsänraivauksen ja maaperän kuivaamisen ja polttamisen seurauksena jatkuvasti ilmakehään. Kamparin metsiä raivataan palmuöljy- ja sellupuuviljelmien tieltä.
Suomi sotkeutunut sademetsätuhoon
Tämä koskettaa myös suomalaisia. Valtionyhtiö Neste Oilista on tulossa kahden vuoden kuluessa maailman suurin palmuöljypohjaisen polttoaineen tuottaja. Palmuöljyn kysyntä on kasvanut kestämättömällä tavalla ja tilanne pahenee huomattavasti, jos palmuöljyä aletaan käyttää laajamittaisesti liikennepolttoaineena.
Leirin suomalaisvahvistus patoamishommissa
Sumatralla työskentelee useiden viikkojen ajan Helsingin toimiston kollegamme Petteri Pykäläinen, joka oli mukana myös parin vuoden takaisella leirillä. Alla Petterin ensimmäiset terveiset englanniksi ja lisää kuulumisia leiriltä voitte lukea kansainvälisestä ilmastoblogistamme.
Pysy kuulolla siitä, mitä kaikkea seuraavien viikkojen aikana tapahtuu!
- Maija Suomela
Preparations for damming work started one week ago by consulting professor Jonotoro - a biologist and peatland expert. Together with him and his team from the university we placed water level measurement pipes to the community land. With these pipes we are able to monitor the water level inside the peat before, during and after damming. We identified a suitable canal for damming 9 km west of our camp.
During the following days we have been preparing our camp site and storage area for the damming work. We have been sourcing logs from local people and from sustainable sources. For one dam we need about 150 logs and 500 bags of sand. We have also cleared some logs and debris from the canal so we can transport materials to the damming site with a boat. The canal is only about 4 meters wide but the dam construction needs to be about 10m wide.
Today we received the first load of timber to the canal that we need. Most of the logs are 5 m long each weighting about 80 kg’s but there are also 10 m long logs! As you can imagine - these are difficult to maneuver and working in +40 C temperatures is very demanding. At this time of the month we don’t get proper high tide so we were carrying the logs 300 meters from the river to drainage canal. Hopefully the tides will work in our favour - since we need to transport a lot more materials during the coming days.
