Articles by Virpi

Ydinvoimayhtiöillä näyttää rahaa riittävän. Niille ei ole temppu eikä mitään pistää Hesariin kokosivun ilmoitus, jonka kohderyhmä on niinkin pieni demografinen ryhmä kuin Suomen hallitus (joka siis koettaa saada ydinvoimalupa-asian käsiteltyä keväällä). Yllä TVO:n kokosivun mainos Helsingin Sanomissa viime viikolta.

Jännityksellä jäämme odottamaan josko muut ydinvoimaluvan hakijat Fennovoima ja Fortum räväyttäisivät televisioon oman “meille ydinvoimalupa” -teemaisen mainoskampanjan.

Virpi

———————————edelleen välitetty viesti————————————-

Tervetuloa kuulemaan Greenwichin yliopiston energiatutkimuksen professori Steve Thomasin näkemyksiä ydinvoiman kustannuksista ja ydinteollisuuden tulevaisuudennäkymistä.

Paikka: Eduskunnan kansalaisinfo
Aika: torstaina 25.2. klo 12.15-13.00

Professori Thomas tunnetaan Olkiluodon ongelmat ennakoineena asiantuntijana. Hän vieraili Suomessa ennen eduskunnan päätöstä viidennestä ydinvoimalasta ja kritisoi silloin voimakkaasti TVO:n kustannusarvioita.

Olkiluoto 3 on Thomasin mielestä varoittava esimerkki maailmanlaajuisesti. Thomasin mukaan ydinvoimaloiden hinta-arviot ovat kuusinkertaistuneet viimeisten 10 vuoden aikana. Uusi ydinreaktori maksaisi vielä reilusti Olkiluoto 3:n nykyisiä hinta-arvioita enemmän ja riski kustannusarvioiden ylityksestä jäisi suomalaisten kannettavaksi.

Professori Thomas on tutkinut energiapolitiikkaa yli 25 vuoden ajan. Hän keskittyy erityisesti ydinvoimaan liittyviin taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin sekä energiamarkkinoiden vapauttamisen vaikutuksiin. Thomas on yksi Saksan hallituksen tilaaman World Nuclear Industry Status Report 2009:n kirjoittajista ja kuuluu useiden tieteellisten julkaisujen toimituskuntaan.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö käyttää tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron. Tilaisuuden järjestää Vihreä eduskuntaryhmä yhteistyössä Greenpeacen kanssa.
—————————–edelleen välitetty viesti———————————————-

Tässä MTV3:n nettisivuilla vuonna 2002 julkaistu uutinen Olkiluodon kustannusarviosta, jossa Thomasta siteerataan.

Nauhoite Ydinvoima 2010 -seminaarista.

Osaatko vaihtaa polkupyörän dynamon? Etkö? Siinä tapauksessa sinun mielipidettäsi ei kannata kuunnella ydinvoimakysymyksessä.

Tai näin ainakin ydinvoimaa haluavan Paperiliiton Jouko Ahonen sanoi eilisessä Ydinvoima 2010 -seminaarissa. Seminaarissa ydinvoimaa ajava teollisuus lobbasi kansanedustajia.

Tässä Ahosen kommentti kokousäänityksestä litteroituna (myös kuultavissa yllä olevalla videolla):

“Sitten vedotaan aina siihen että kun kansalta jos kysytään niin kansa sitten sanoo sitä ja tätä. Kansa vastustaa. Minusta ydinvoima on sillä tavalla tunnepitoinen asia että sitä ei pidä mennä kysymään sellaisilta ihmisiltä jotka ei osaa polkupyörän dynamoa asentaa. Mökin mummo vastaa, en mitenkään mollaa Pihtipudasta, mutta Pihtiputaan mummo vastaa sillä tavalla että ‘Minkä takia ydinvoimaa, onhan meillä tuo sähkö’.”

Ketä ydinvoimakysymyksessä kuunnellaan?

Kansalaisia vai Jouko Ahosta? Tähän mennessä asiaan ovat päässeet vaikuttamaan vain joukoahoset (katso esim. Lauri Myllyvirran blogikirjoitus “Kenen etu näkyy ilmastostrategiassa?“). Ydinvoimassa ei kuitenkaan ole kyse vain teknisestä ratkaisusta, vaan päätöksestä, jonka seurauksista vastaavat myös lukemattomat tulevat sukupolvet. Kun parempiakin vaihtoehtoja on olemassa on ydinvoimaan sijoittaminen varsin vastuutonta.

Milloin moraalinen ulottuvuus on poistettu meitä kaikkia koskevasta päätöksenteosta?

Virpi Oinonen

PS. Kansanedustajille voi lähettää viestin tekemällä äänestyssitoumuksen osoitteessa www.ydinvoima.fi. Ympäristöjärjestöjen yhteinen “Äänestä ydinvoima historiaan” -kampanja on jo kerännyt reilu 8000 äänestyssitoumusta ja pyrkimyksenä on saada luku 10 000:n sunnuntain loppuun mennessä.

Kuvaaja: Matti Snellman

Tempaus on osa Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjan lanseerausta www.ydinvoima.fi.

Virpi

Allekirjoittaneen luonnoskirjasta.

Käynnistelemme ympäristöjärjestöjen yhteistä ydinvoiman vastaista kampanjaa, jossa tarkoituksena on saada ihmiset lupaamaan, etteivät he äänestä ensi eduskuntavaaleissa ydinvoiman puolesta äänestänyttä kansanedustajaa (kansanedustajat äänestävät ydinvoimasta ennen kesää tai syksyllä 2010).

Tai mieluummin positiivisemmin ilmaistuna: äänestän ydinvoimatonta vaihtoehtoa ajavaa kansanedustajaa.

Kuvan ja sloganin pitäisi innostaa tavallisia kansalaisia allekirjoittamaan ko sitoumus ja mieluusti kuvastaa sitä voimaa, mikä tavallisella ihmisellä tässä asiassa on.

Ennen eduskuntavaalea sitoumuksen allekirjoittaneille lähetetään lista kansanedustajista, jotka äänestivät ydinvoimaa vastaan, ja jotka siis kelpaavat äänestettäväksi ensi vaaleissa.

Millaisen logon ja/tai sloganin SINÄ tekisit kampanjalle? Laita ideasi tämän kirjoituksen kommenttiosioon tai sähköpostilla. Kuvaluonnoksia voit lähettää osoitteeseen virpi.oinonen(ät)greenpeace.org

Tässä muutamia ideoita:

“Äänestä ydinvoima menneisyyteen”

“Ydinjätettä vai tulevaisuuden energiaratkaisuja? Sinä voit vaikuttaa!”

Logoideat: Keltainen äänestyskoppi? Kansanedustajan käsi äänestysnapilla?

Nyt ideamyllyt pyörimään!

Virpi

Meidän Truls (mutta kuka on tuo mies taka-alalla?)

Greenpeacen toimistot ympäri maailmaa kampanjoivat nyt täydellä teholla niin kulissien takana kuin niiden edessäkin, jotta Kööpenhaminasta ei tule synonyymiä epäonnistumiselle.

Ilmastokokouksesta tuleva informaatio- ja kuvavirta on valtava, mutta joskus esiin nousee  yksi ainoa kuva, joka tiivistää aika paljon. Yllä on Oslon toimistomme pomo Truls Gulowsen, joka hankkiutui Nobelin rauhanpalkinnon jakotilaisuuteen varmistaakseen etteivät ilmastoviesti ja Kööpenhaminassa meneillään oleva kokous unohtuisi seremonioiden keskellä. Trulsin tempauksesta voi lukea norjalaislehti Dagbladetista (Google käännös englanniksi).

Virpi

EU -johtajat kokoontuvat huomenna viilailemaan EU:n kantoja Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Avaaz -järjestö kehottaakin nyt EU -kansalaisia soittamaan omille johtajilleen, jotta he ajaisivat EU -huippukokouksessa vahvaa ilmastosopimusta. (Vinkki: sinä voit soittaa Matti Vanhaselle).

Aiheeseen liittyen lähetimme viime viikolla pääministeri Matti Vanhaselle kirjeen, jonka julkaisen ohessa.
Arvoisa pääministeri Matti Vanhanen,

Viikko ennen Kööpenhaminan ilmastokokouksen ratkaisua, joulukuun 10.-11. päivä, kokoonnutte muiden jäsenmaiden johtajien kanssa Brysseliin vuoden viimeiseen Euroopan unionin huippukokouksen. Kokous on EU-johtajien viimeinen mahdollisuus antaa vankka tukensa kunnianhimoiselle ja sitovalle ilmastosopimukselle Kööpenhaminassa.

Historia on valitettavasti täynnä esimerkkejä sivilisaatioista, jotka ovat tuhoutuneet lyhytnäköisen toimintansa vuoksi. Kun hollantilaiset saapuivat ensi kertaa Pääsiäissaarille vuonna 1722, he uskoivat löytävänsä alueen ilmastolle tyypillisen hedelmällisen saaren. Sen sijaan he löysivät vain kitukasvuista kasvillisuutta ja pöllyävää hiekkaa. Nykyään tiedämme, että syy tähän on Pääsiäissaaren asukkaiden kestämätön metsän hävitys ja maan käyttö. Saaren luonnonvarojen kestämätön käyttö johti myös ruokapulaan, jonka seurauksena suurin osa saaren asukkaista menehtyi.

Tulevien viikkojen ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa teillä nykymaailman johtajilla on tilaisuus estää globaalia yhteiskuntaamme kohtaamasta samanlaista kohtaloa. Kokouksella voidaan antaa vahva piristysruiske ilmastoystävälliselle kehitykselle, joka luo mahdollisuuksia myös suomalaiselle ilmasto-osaamiselle ja tukee vihreiden työpaikkojen syntymistä.
Greenpeace on tänä vuonna kertonut useaan otteeseen näkemyksiään ja suosituksiaan hallituksenne ministereille ja virkamiehille.

Tässä kirjeessä pyydämme tukeanne erityisesti neljään Kööpenhaminan onnistuneen lopputuloksen kannalta tärkeään asiaan:

• EU:n päästötavoitteen nostaminen. Vuonna 2007 EU hyväksyi nykyisen yksipuolisen 20 % päästövähennystavoitteen vuodelle 2020. Päästöoikeuksien ennakoitu hinta vuodelle 2020 on nykytiedoilla huomattavasti alhaisempi kuin vuonna 2007 arvioitiin eikä EU:n tavoitteen nostaminen näin ollen ole uhka eurooppalaiselle elinkeinoelämälle. Nostaminen toisi EU:n tavoitteen lähemmäksi ilmastotieteen vaatimuksia. Siksi Greenpeace vaatii Suomea tukemaan EU:n sitoutumista vähintään 30 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta vuonna 2020. EU:n ulkopuolelta hankittavilla päästövähennysyksiköillä tavoite voidaan nostaa 40 prosenttiin.

• Päästötavoitteisiin liittyvät porsaanreiät on tukittava. EU ratkaisee parhaillaan yhteistä kantaansa metsien hiilinielujen laskentatapaan. Löysät, ennusteisiin perustuvat laskentasäännöt voivat laskea sopimuksen tavoitetasoa jopa viidellä prosenttiyksiköllä. Suomen on tuettava yksinkertaista ja läpinäkyvää historialliseen vertailutasoon perustuvaa laskentasääntöä metsien hiilinieluille.

• EU:n on ilmaistava oikeudenmukainen rahoitusosuutensa selkeämmin. Kööpenhaminassa on sovittava ennakoitavasta pitkän aikavälin julkisesta rahoituksesta kehitysmaiden ilmastotoimien tukemiseen. EU:n oma rahoitusosuus tästä on tuotava selkeämmin esille. Suomen on tuettava trooppisen metsäkadon torjuntaa julkisella rahoituksella, ei Yhdysvaltojen toivomalla hiilimarkkinamekanismilla. Metsäkadon aiheuttamien päästöjen tuominen mukaan päästökauppaan vaarantaisi hiilimarkkinoiden ympäristötehokkuuden ja romahduttaisi päästöoikeuksien hinnan.

• EU:n on tuettava oikeudellisesti sitovan sopimuksen syntymistä Kööpenhaminassa. Sopimuksen tulee koostua laillisesti sitovista pöytäkirjoista YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) alaisuudessa. Mikäli näitä pöytäkirjoja ei voida saada valmiiksi Kööpenhaminassa, Greenpeace vaatii Suomelta vahvaa tukea pöytäkirjoihin perustuvalle lähestymistavalle, jossa Kööpenhaminassa sovitaan lopullisten pöytäkirjojen kaikista keskeisistä elementeistä, selkeästä mandaatista, työsuunnitelmasta sekä korkeitaan puolen vuoden aikataulusta lopullisten pöytäkirjojen laatimiseksi.

Kiitämme huomiostanne näihin tärkeisiin kysymyksiin. Greenpeace on valmis tapaamaan Teidät ja keskustelemaan kanssanne niistä edelleen Kööpenhaminassa.

Kunnioittavasti,
Simo Kyllönen
Ilmastovastaava
Greenpeace Nordic, Helsinki

Ehkä maailman tärkeimmän kokouksen avaussanat ovat vajaan viikon päässä. Kun maailman johtajat saapuvat Kööpenhaminan lentoasemalle tervehtii heitä seinämainoksissa joukko tutunoloisia hahmoja…

Greenpeacen ja TckTckTck -koalition mainoskampanja levittäytyy myös ilmastoneuvottelijoiden käyttämien lentoyhtiöiden omiin lehtiin (niihin jotka löytyvät lentokoneiden selkänojien taskuista).

Christian Åslundin ottamat kuvat voit ladata korkearesoluutioisina  täältä.

Barack Obama -odotukset olivat korkealla, mutta onko Obamasta ilmastojohtajaksi?

Kanadan pääministeri Stephen Harper. Kanada on öljyhiekkaseikkailuineen vetänyt maansa ilmastonmuutoksen torjunnan pohjasakkiin.

Saksan liittokansleri Angela Merkel. Ajaako ilmaston vai oman autoteollisuuden etuja -kas siinä pulma.

Kööpenhaminassa tärkeässä roolissa on sademetsien suojelu, sillä ne sitovat paljon hiiltä. Mitä tekee Brasilian presidentti Lula, jonka maassa metsää kaatuu kuin heinää?

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on ydinvoimamiehiä. Onhan maassa maailmanlaajuisia ydinvoimalasopimuksia kärkkyvä valtionyritys.

Britannian pääministeri Gordon Brown on halunnut profiloitua köyhien maiden puolestapuhujana. Miten näkyy puhe käytännön teoissa?

Virpi

Olkiluoto 3 on monessa maassa nyt luupin alla. 

Britannian ydinturvallisuudesta vastaava viranomainen ilmoitti tänään, ettei se voi suositella Suomen Olkiluotoon rakenteilla olevan reaktorityyppiä Britanniaan, koska sen turvallisuudessa on todettu puutteita. Toissapäivänä BBC:n ajankohtaisohjelmien lippulaiva Newsnight kävi, ilmeisesti ilmoitusta ennakoiden, tekemässä pitkän jutun Olkiluodosta. Kysymys jonka ohjelma esitti oli: tällaistako olemme Britanniaan tilaamassa?

Suomalaismedia ei vielä ole juuri reagoinut Britanniasta tuleviin uutisiin. Taloussanomat sentään otsikoi tänään verkkosivuillaan “Englanti varoittaa Olkiluoto3-reaktorista”.

Väkisinkin tulee mieleen Eppujen erään kappaleen sanat:

Uraani halkeaa
Ja tuottaa lamppuun valkeaa
Mutta millään muilla mailla
Kuin Suomella se ei oo riskiä vailla

PS. Lue ihmeessä lisää jos aihe kiinnostaa:
Greenpeacen tiedote aiheesta.
Britannian ydinturvallisuusviranomaisten raportti.

Virpi

Neste Oil uses greenwashing regularly in its advertising. Here is a spoof ad I did on one of the company’s ads a year or so ago.

Finnish state-owned oil company Neste Oil has launched a new ad campaign that, once again, resorts to greenwashing. Check out the video (in English) where a Neste Oil employee dreams of becoming an action film hero who saves the world from global warming.

The problem is that Neste Oil’s “green” product is a palm oil based biodiesel (NExBTL). Now, as you might already know, palm oil is a big problem: its use destroys rainforests and accelerates climate change. There are also social and human rights problems linked to its production.

In 2011 Neste Oil will be the world’s biggest user of palm oil. Even though Neste Oil executives swear they are using sustainable palm oil, (which they have been unable to prove), it does not remove the fact that Neste Oil is increasing the global demand for the stuff.

So if you feel like doing something positive today, take part in Neste Oil’s competition and tell them what your dream is (we suggest you put something about Neste Oil developing a sustainable, palm oil free biodiesel…).

Here are instructions for those whose Finnish is a bit rusty:

“Kerro unelmasi” = Tell us your dream
“Minun unelmani” = My dream (Here you can write whatever you want or put something about sustainable biodiesel. They do ask you to put something that can be realised with 10 000 euros, however.)
Click on “Jatka” (continue)
“Mistä Neste Oil voisi seuraavaksi unelmoida” = Tell us what could be our next dream?
(Here you should definitely put something about sustainable biodiesel..)
Click on “Jatka” (continue)
Finally: Fill in your contact details if you want to take part in the competition.
Compulsory questions:
“Etunimi” = First name
“Sukunimi” = Surname
“Osoite”= Address
“Postinumero” = Post code
“Toimipaikka” = City
Click on “Lähetä” (send)

Virpi