Articles by Sini

You are currently browsing Sini’s articles.

WWF:n tuore selvitys nosti Suomen esiin EU:n suurimpana laittoman puun tuojana Suomen metsäteollisuuden merkittävän Venäjän tuonnin takia. Metsäteollisuus on vastannut väitteisiin toteamalla, että suomalaisten yhtiöiden alkuperäjärjestelmät estävät laittoman puun tuonnin.

Kesällä 2006 Greenpeace jäljitti kaksi laitonta puuta kuljettanutta rekkaa Venäjältä suomalaisille tehtaille. Tuolloin julkistettu tapaus oli tyypillinen esimerkki Suomeen tulevasta laittomasta puusta. Hakkuille oli viranomaisen lupa, mutta lupa oli annettu ilman lain vaatimaa ympäristövaikutusten arviota. Suomalaisille metsäyhtiöille viranomaisten lupa riitti laillisuuden takeeksi, vaikka lain kirjainta ei luvan antamisessa ollut selvästikään noudatettu ja paikalliset ympäristöviranomaiset kertoivat Greenpeacelle pitävänsä hakkuita laittomina.

Sinänsä Venäjällä toimivista metsäyhtiöistä suomalaiset ovat todellakin luokkansa parhaita ja yhtiöiden alkuperäjärjestelmät ilmeisesti toimivat. Yhtiöiden käyttämä laillisuuden määritelmä on kuitenkin ollut selvästi kapeampi kuin mihin lainsäädäntö antaisi aihetta ja siksi laitonta puuta todennäköisesti tuodaan Venäjältä, vaikka suurimmat rikokset varmasti karsiutuvat pois.

Keskustelussa on unohtunut toistaiseksi, että Eurooppaan tuodaan laitonta puuta myös tropiikista, jossa laittomiin hakkuisiin liittyy vakavia ihmisoikeusrikoksia, murhia ja korruptiota. Euroopan unioni on erittäin merkittävä puun tuoja esimerkiksi Indonesiasta ja Brasiliasta, joissa hakkuista jopa 80 prosenttia on laittomia. Tähän ongelmaan on yritetty tarttua lainsäädännöllä puun laillisuuden osoittamiseksi - laki tullee komission äänestykseen syyskuussa.

Sini Harkki

Brasilian ympäristöministeri Marina da Silva erosi dramaattisesti tehtävästään viime viikolla. Marina da Silva on ollut Brasilian hallituksen vihreä enkeli, ympäristöjärjestöjen ja kansainvälisen yhteisön kunnioittama vaikuttaja. Amazonian sydämessä kasvanut da Silva otti sademetsien suojelun vakavasti ja toi muuten kiikun kaakun heilunutta uskottavuutta Luis Ignacio da Silvan hallituksen ympäristöpolitiikalle.

Marina da Silvan ero on ollut näyttävästi esillä maailman lehdissä. da Silva ilmoitti eronsa syyksi varsin suoraan teollisuuden yhä kasvavan paineen Brasilian sademetsien raivaamiseksi - da Silva on todennut tehtävänsä mahdottomaksi.

Ero on valtava takaisku Lulan hallituksen uskottavuudelle ja valitettavasti myös Amazonian sademetsille. da Silva on niin kokenut ministeri, että tilanteen täytyy olla todella epätoivoinen. Hän ei eronnut hetken mielijohteesta. Viimeinen tippa oli ilmeisesti se, että Lula oli ohittanut ympäristöministerin erään tärkeän maankäyttöhankkeen valmistelussa.

Uusi ympäristöministeri on Carlos Minc, joka kuuluu maan vihreän puolueen perustajiin, mutta on sittemmin siirtynyt Lulan työväenpuolueeseen. Puolueen symbolin, punaisen tähden, sijaan hänen kerrotaan pitävän rintapielessään meritähteä. Hänellä on todellinen näytön paikka Marina da Silvan korvaajana.

-Sini Harkki

Merbauparkettia K-Raudassa
Tästä teidänkin kotiinne edullista merbauparkettia!

Greenpeacen kautta voi nyt lähettää palautetta Keskolle, jotta Keskon ketjuun kuuluvat K-Raudat ja Rautiat luopuisivat sademetsäpuun myynnistä. Kävimme viime lauantaina tarkastamassa pääkaupunkiseudun liikkeiden tarjontaa. Hyvä uutinen oli, että Keskon valikoimat ovat jo huimasti parantuneet puutarhakalusteiden osalta. Myynnissä näytti olevan lähinnä FSC-sertifioituja ja viljeltyjä puulajeja. Valitettavasti parketeissa on edelleen myytävänä jopa uhanalaisia puulajeja.

Vastauksessaan palautetta lähettäneille Kesko kertoo, että “Rautakesko ei itse tuo maahan trooppisista puulajeista valmistettuja parketteja eikä niitä myöskään ole Rautakeskon vastuulla olevan keskitetyn markkinoinnin piirissä“. Tämä on tietysti hienoa, ja olimme iloisia huomatessamme, että suuria pinoja sademetsäparkettia ei enää ollut näkyvillä yhdessäkään kaupassa. Jokaisessa liikkeessä oli kuitenkin esillä näytepaloja jopa uhanalaisista puulajeista.

Kaikissa liikkeissä oli esillä merbau- ja kempasparkettia näytteinä ja niitä voi tilata. Molemmat ovat uhanalaisia, yksinomaan sademetsistä saatavia puulajeja. Esillä oli myös kambalaa ja wengeä. Wenge on uhanalainen afrikkalainen puulaji ja kambala niin ikään afrikkalainen luonnonmetsien laji. Kaikki neljä edellä mainittua ovat lajeja, joiden kohdalla laittomuus on todennäköisempää kuin alkuperän laillisuus.

Parannettavaa on siis hurjasti. Ensi lauantaina jatkamme K-Rautojen ja Rautioiden kiertämistä. Tavoitteena on tavata paljon sekä henkilökuntaa että asiakkaita - edelleen uskon, ettei kumpikaan heistä halua laitonta sademetsäpuuta!

Sini

Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva.
Greenpeacen Amazonasin metsäkampanjan johtaja Paulo Adario ja presidentti Lula.

Brasilian presidentti Lula ilmoitti tällä viikolla, että hallitus aloittaa suurimman operaation koskaan Amazonian metsätuhon hillitsemiseksi. Hallitus lähettää yli 300 poliisia ja tutkijaa Paran osavaltioon ratsaamaan sahoja ja hakkuuoperaatioita, joista monet ovat laittomia. Brasilialaiset kolleegamme pitävät tätä tietysti hyvänä merkkinä, mutta myös Lulan viimeisenä mahdollisuutena osoittaa, että hän ottaa sademetsätuhon vakavasti. Lula on jo vuosia pitänyt asiaa esillä, mutta todelliset toimet ovat jääneet kovin vähäisiksi. Korruptoitunut paikallishallinto tuntuu olevan kaiken lainsäädännön ja hallinnon ulkopuolella ja koko ajan Amazonian sisään luikertelevat hakkuut ja tienrakennus ovat kovin, kovin kaukana hallituksen päämajasta.

Toivon sydämestäni, että presidentti Lula on tosissaan ja operaatio aloittaa uuden ajan Brasilian sademetsissä.

Sini Harkki

S-ryhmä ilmoitti tammikuussa ilouutisen: he luopuvat rautakaupoissaan trooppisen puun myynnistä, ainakin lattiaosastolla. Päätös koskee ryhmän Kodin Terra-, Prisma- ja S-Rautamarket -ketjuja. Kiitos S-ryhmä, huraa ja jipii!

Kaiken kaikkiaan trooppinen puu kattaa Suomen lattiamarkkinoista vain 5-10%, mutta mikään ketju ei ole tätä ennen uskaltanut luopua sen myymisestä. Tämä on sikäli uskomatonta, että kaikki varmasti jo tiedostavat trooppisen puun ongelmallisuuden ja epämääräisen alkuperän. Muiden rautakauppojen parkettihyllyt pullistelevat edelleen uhanalaista merbauta ja sapelia sekä muita sademetsäpuulajeja, joista valtaosa hakataan laittomasti.

S-ryhmä perustelee päätöstään trooppisen puun epäeettisyydellä, mutta myös sillä, että korvaavia puulajeja on saatavilla. Tosiaan, parkettifirmat ovat kehitelleet aivan merbaun näköistä parkettia, joka on saatu aikaan pohjoisia puulajeja käsittelemällä. Eikö nyt olisi todellakin aika jo muidenkin seurata perässä?

-Sini Harkki

Seksuaalinen häirintä ja metsien suojelu C
Kuvan henkilö ei liity juttuun. Kuvaa on lisäksi sensuroitu.

Metsäalalla törmää aika paljon “vanhanaikaisiin” miehiin, vaikka nykyään vähemmän. Joillekin suomalaisen metsäpolitiikan ikikonsensukseen ja hys-hys -menoon tottuneille tuntuu ilmeisesti olevan mahdotonta hyväksyä, että joku kehtaa pitää suomalaista metsäteollisuutta tavalla tai toisella epätäydellisenä ja vielä sanoa sen ääneen. Vielä vaikeampaa tällainen kritiikki tuntuu joskus olevan, jos sen sanoo nuori nainen, joka ei tietenkään voi tietää mistään mitään.

Ollessani ensimmäisessä Etelä-Suomen metsien suojelua suunnitelleessa Metso-työryhmässä 2000-2002 MTK:n edustaja Timo Nyrhinen ja Metsäteollisuus ry:n edustaja Hannu Valtanen totesivat minulle naureskellen, että “pitäisi varmaan pistää tuo Sini raskaaksi, niin pääsisi oikeisiin nuorten naisten hommiin”. En tiedä minkälaisia juttuja eduskunnassa on lausuttu, mutta jos sielläkin edellisen kaltaista kommenttia pidetään huumorina, jolle naistenkin pitää pystyä nauramaan, niin en ihmettele, että jotkut kokevat työilmapiirin ahdistavaksi.

Kumma kyllä eduskunnan ahdistelukohun yhteydessä esille nostetut mieskansanedustajat olivat kaikki minulle jotekin tuttuja… Ei epäasiallisen käytöksen takia, vaan siksi, että juuri heidän “ryhmältään” olen lukenut ja kuullut monta kertaa aivan erityisen jyrkkiä, suorastaan suojelufobisia, kannanottoja metsiensuojelua vastaan… Hassua.

-Sini Harkki

Ilmakuvaa sademetsän polttamisesta

Eilen saimme tiedon, että viime syksyn aikana Brasilian Amazonasin sademetsien häviäminen on taas kiihtynyt ennätysnopeuteen. Syksyn sateisena kautena metsää raivataan yleensä vähemmän kuin keväällä. Satelliittitietoja analysoivan hallituksen instituution työntekijä arveli Guardianissa, ettei tällaista hävitystä ole nähty koskaan ennen syyskautena. Ei lupaa hyvää keväälle.

Brasilian presidentti Lula on jo monta vuotta lupaillut laittaa lopun Amazonasin hallitsemattomalle, usein laittomien toimijoiden häikäilemättömästi johtamalle tuhoamiselle. Lula on tehnyt hyviä aloitteita metsäkadon kuriin saamiseksi. Brasilialaisten kollegojen mukaan näiden toteuttaminen on kuitenkin ollut toivottoman heikkoa.

Tällä kertaa Lulan yllättivät ilmeisesti maailmanmarkkinat, joiden mukaan sademetsät nykyään seisovat tai kaatuvat. Yhdysvalloissa on lisätty tukia maissille, josta tehdään biopolttoaineeksi kelpaavaa etanolia. Monet amerikkalaiset soijan viljelijät ovat siirtyneet tukien takia tuottamaan maissia, soijan viljely on vähentynyt, ja soijan maailmanmarkkinahinta kasvanut. Tämä on saanut brasilialaiset sademetsän raivaajat ennennäkemättömään intoon - sademetsää raivataan soijapelloksi. Tosin ensi arvopuut myydään eurooppalaisille ja amerikkalaisille parketiksi, sitten laidunnetaan pari vuotta karjaa, josta tehdään pihvejä joka puolella maailmaa, ja viimeisenä on soijan vuoro kun viimeisetkin kannot on saatu kiskottua irti maasta.

Lulalla ja monilla maailman johtajilla alkaa olla jo kiinnostusta sademetsien häviämisen lopettamiseen. Ihmiskunta ei kestä sademetsäkadosta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja Amazonasin häviäminen uhkaa yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa kuivattaa puoli Brasiliaa. Kannustimet metsien säästämiseen eivät vain ole vielä läheskään yhtä voimakkaita kuin maailmanmarkkinahintojen heilahtelujen aiheuttamat vaikutukset. Maailmanmarkkinoiden yhdistyminen on antanut uuden poliittisen merkityksen vanhalle perhosefektiteorialle. Tuntuu, että mikä vain toimi voi aiheuttaa lähes mitä vain toisella puolella maailmaa, eikä homma näytä olemaan kenenkään hallinnassa. Olisiko tarvetta politiikan uudelle tulolle…?

Sini Harkki

c Hannu Siitonen. Kuukkeli

Tänään luovutettiin ympäristöministeri Tiilikaiselle Metso II-ohjelma Etelä-Suomen metsien suojelemiseksi. Jo 1990-luvun lopulta Suomen metsäpoliittisen keskustelun kuumia perunoita on ollut se, että eteläisen Suomen metsistä on suojeltu vain hieman yli prosentti. Surkea suojelutilanne ja tehokkaat hakkuut ovat ajaneet eteläiset metsät ja niiden lajit ahtaalle. Esimerkiksi kuukkeli oli vielä sata vuotta sitten yleinen koko maassa, mutta nyt enää pohjoisen lintu . Suurista osista etelää kuukkeli on kadonnut ja elinalueiden pienentyessä sen levinneisyys vetäytyy koko ajan kohti pohjoista.

Metso II:n myötä Etelä-Suomeen saadaan lisää rahaa metsien suojeluun, muttei vieläkään kunnollista metsiensuojeluohjelmaa siihen liittyvine kartoituksineen. Suojelu tulee lähivuosina keskittymään sinne, mistä maanomistajat tarjoavat metsiä suojeluun, ei sinne, missä suojelualueiden perustaminen olisi ekologisesti tehokkainta.

On suorastaan masentavaa, että valtion metsien suojelua aiotaan lisätä vain mitätön määrä, vaikka yli 100 000 suomalaista on vaatinut lisää suojelualueita Etelä-Suomeen taannoisella metsävetoomuksella. Eikö kansalaismielipiteellä tulisi olla merkitystä juuri kaikkien yhteisesti omistamien valtion metsien kohdalla?

Minulle ainoa valopilkku oli siinä, että tällä kertaa eriäviä mielipiteitä jätettiin kaikkien osallistuneiden luontojärjestöjen toimesta. Ensimmäisen Metso-toimikunnan jälkeen vuonna 2002 jätin Luonto-Liiton puolesta ainoan eriävän mielipiteen surkeaan mietintöön, jossa koko metsien suojelun tarve oli yritetty metsäsektorin painostuksella lakaista maton alle, ja ympäristöministeriön suopealla myötävaikutuksella siinä aika lailla myös onnistuttiin. Toimikunnan metsätaloutta painottava kokoonpano sekä ympäristöministeriön lepsuilu aiheuttivat sen, ettei selviä tutkimustuloksia Etelä-Suomen metsäluonnon ahdingosta otettu tälläkään kertaa vakavasti.

Työryhmäprosessi on nyt ajettu pussin perälle. Keskustelu Etelä-Suomen metsistä tullaan lähivuosina käymään jossain aivan muualla kuin ympäristöministeriön siipien suojissa. Ehkä siellä, missä kuukkelin elinympäristöä seuraavaksi tuhotaan.

Sini Harkki