Articles by Matti

Päivystin tänäkin aamuna Nesteen palmuöljydieseliä irvivää banderolliamme Länsiväylällä. Parin tunnin aamuvuorossa oli aikaa lukea päivän Hesari kannesta kanteen. Kaupunki-sivuilta löytyi juttu, joka lämmitti (niin lämmitti aamuaurinkokin, ei sen puoleen). Ei voi kuin ihailla. Että löytyy poliitikkoja joilla on selkärankaa.

“On mahdotonta ajatella, että ensin puhumme ilmastonmuutoksesta. Sitten kun tulee konkreettinen hanke, todetaan että olemme markkinataloudessa ja annetaan yrittäjän yrittää”, sanoo ministeri Jan Vapaavuori Hesarissa tänään. Tämä on jo niin itsensäselittävää ettei tarvinne enempää kommentoida. Mutta näitä linkkejä todella tekee mieli mainostaa: Vapaavuori Hesarissa, Vapaavuoren blogi, ja haastattelu Radio Helsingissä kello 13.30 torstaina 29.5..

Ja lisää pisteitä kokoomukselle; europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen eilen YLE:n punaisessa langassa (tämä linkki ja haastattelu eivät sisällä suoranaista ympäristöasiaa, mutta elämisestä, maailmasta ja politiikasta kiinnostuneet voivat sen tsiigata).

Matti Liimatainen

Ympäristöministeriön virkamiehet ja ministeri istuvat tällä viikolla Bonnissa kansainvälisessä biodiversiteettikokouksessa. Näissä jokavuotisissa kinkereissä surraan luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja siunaillaan niitä vaikutuksia joita tästä ihmisille ja luonnolle koituu.

Suomen delegaatiossa on mukana tietenkin myös teollisuuden ja metsäministeriön edustajia. He ovat unohtaneet moraalinsa jo ajat sitten -jos sitä heillä koskaan on ollutkaan-, ja todistelevat että kaikki on ihan hyvin. Samoin tehnee myös ympäristöministeri, jonka puolueelle tärkeintä luonnossa on metsien hakkaaminen, soiden kuivattaminen ja tekoaltaiden rakentaminen. Ympäristöministeriön virkamiehiä saattaa vähän hävettääkin, heistä suurin osa kun tietää että Suomi ei todellisuudessa aiokaan täyttää kansainvälisesti sovittuja suojelutavoitteita.

Mutta mitäpä moraalista ja omastatunnosta. Kaikille yhteistä on kuitenkin se, että kotiin palattua asiat jatkuvat entiseen malliin. Valtion metsissä jatketaan Euroopan viimeisten luonnontilaisten ikimetsäerämaiden hakkaamista ja uhanalaisten lajien kotimetsien tuhoamista. Metsätaloudelle annetaan tukiaisia, metsien suojelu minimoidaan mittakaavaltaan pelleilytason askarteluhankkeiksi.

Tutkimista, kehittämistä, sitoutumista, keskustelua, hankkeita, arvioita, suunnitelmia, yhteiskuntavastuuraportteja, evaluointeja, sertifiointeja, projekteja jne. jatketaan, ja uusia tehdään. Rahaa metsien suojelualueiden lisäämiseen ei kuitenkaan löydy, eikä edes valtion metsissä vähennetä hakkuita, ei edes ohjata hakkuita pois kriittisimmiltä alueilta.

Ainoa valopilkku on se, että kriittisiäkin ääniä löytyy. Aiheesta, eli metsien suojelun surkeasta hoidosta kirjoittavat Turun Sanomissa kansanedustaja Ville Niinistö, Helsingin Sanomissa Luonto-Liiton Risto Mustonen.

Matti Liimatainen

Kampanjamme Nesteen sademetsädieseliä vastaan on tuottanut paljon positiivista palautetta. Muodikkaassa Facebook-ryhmässä on melkein 1000 jäsentä ja feedback kaduilla, huoltoasemilla ja netissä on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kuka hullu nyt haluaisi tahallaan tankata sademetsiä hävittävää polttoainetta. Etenkin orankipukuiset mielenosoittajat ja infon jakajat ovat keränneet sympatiaa.

Mutta löytyyhän tästä moniarvoisesta yhteiskunnastamme toisenlaisiakin mielipiteitä. Eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Pauliina Viitamies ilmoittaa blogissaan, että Greenpeacen palmuöljyasia on “varmasti hyvä ja kannatettava”, mutta aikoo silti ihan vasiten tankata Nesteellä jatkossakin. Ai miksikö? No, siksi että Greenpeacen orankien mielenosoitukset vievät vanhustenhoidon voimavaroja. Juu, luit oikein. Ei ihme että politiikan arvostus laskee, kun vastuullisissa asemissa olevat ihmiset ovat järjenkäytössään tällaisia. Mutta meitähän on moneen junaan.

Toivoa sopii, että KEPA:n eilen aloittama Tiedä mitä tankkaat -kampanja tavoittaisi kansanedustajia. Ehkä uhanalaisten orankiemme ärsyttämä Viitamieskin voisi KEPA:n materiaaleihin tutustuttuaan harkita Nesteellä tankkaamistaan uudestaan: 850 miljoonan aliravitsemusta kärsivän ihmisen joukoon mahtunee myös vanhuksia, joiden hyvinvointi tuntuu olevan erityisen lähellä hänen sydäntään.

Matti Liimatainen

Tämänaamuisen palmuöljy -mielenosoituksemme johdosta Neste Oil lähetti tiedotteen, jossa sen alihankkija IOI myöntää hakkaavansa sademetsää. Nesteen surkeanhilpeät ristiriitaisuudet kannattaa lukea. Ensin sanotaan että Neste vaatii sademetsien hakkuiden lopettamista, ja seuraavassa kappaleessa annetaan alihankkijan täsmentää että tokihan nyt sademetsiä hakataan, mutta ei suojelualueilta.. Eilisen TV-uutisissa Neste korosti että yhtiö pyrkii juuri lanseeraamassaan palmuöljydieselissään eroon palmuöljystä vuoteen 2020 mennessä. Eli seuraavat 12 vuotta Nesteen tankista löytyy sademetsätuhoa, ilmastonmuutoksen pahentamista ja ruokapulan aiheuttamista. Sillä lailla, pojat!

Matti Liimatainen

Helsingin kaupunkimetsien hakkuut ovat huhti-toukokuussa ärsyttäneet kaupunkilaisia. Helsingin kaupunki on tuhrannut reippaalla kädellä ulkoilualueilla ja muissa kaupunkialueen metsissä, jopa koneellisin avohakkuin. Nyt avohakkuiden ilosanomaa pääkaupunkilaisille on liittynyt levittämään myös valtion liikelaitos Metsähallitus: Santahaminassa möyrii monitoimikone.

Metsäteollisuus itkee koko ajan yhä enemmän puuhuoltonsa perään, kun kustannuksia pitäisi saada alas osakkeenomistajien iloksi. Pentti Linkola kirjoitti aikanaan että vielä tulee se aika, jolloin ihmisten pihoista riivitään marjapensaatkin selluteollisuuden kattiloihin. Silloin tämä profetia saattoi naurattaa, mutta enää ei niinkään.

Matti Liimatainen

Kun Nesteen faktat loppuvat, jää vain jankkaus. Julkistimme eilen todisteita siitä, miten Neste Oilin palmuöljyntuottaja IOI raivaa vastoin omia ja Nesteen lupauksia sademetsää Indonesiassa. Lisäksi IOI polttaa laittomasti metsää ja maata sekä hakkaa uhanalaisten orankien elinalueita.

Neste kommentoi tuoreeltaan tiedotteella: “Neste Oil edellyttää bioraaka-aineiden toimittajiltaan sitoutumista kestävään kehitykseen”. Niinpä varmaan. Samaahan Neste on jankannut palmuöljydiesel -projektinsa alusta asti. Edellytetään sitä ja edellytetään tätä. Kun nyt todistetaan että IOI on sitoutunut lähinnä toimintansa laajentamiseen seurauksista välittämättä, Nesteen innovatiiviset ideanikkarit eivät keksi muuta kuin: “Neste Oil edellyttää bioraaka-aineiden toimittajiltaan sitoutumista kestävään kehitykseen”.

Liitteenä Nesteen tiedotteessa kerrattiin taas yhtiön periaatteet joita se edellyttää toimittajiltaan. Esimerkiksi lakien noudattamista. Ja me kun juuri osoitimme, että IOI polttaa metsää ja maata laittomasti kaikilla Indonesian plantaaseillaan. Mutta ei. Nesteen kommentti on että “lakien noudattamista edellytetään”.

Tänään Hesarissa toimitusjohtaja Rinne ei halunnut kommentoida väitteitämme suoraan. Sen sijaan hän sanoi: “..ostamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuotettua raaka-ainetta. Hyväksymme niiden mukaisesti toimivan toimittajan.”

Pyöritetäänkö levy vielä uudestaan? Nesteen tuntien vastaus on kyllä.

Hallitus täytti vuosia perjantaina. Ympäristöjärjestöt muistuttivat, että vaikka ilmastonmuutos on pääministerille mieluisa aihe, on muut ympäristöasiat hallituksessa enemmän tai vähemmän huonosti hoidettu.

Vihreiden Jyrki J. Kasvi kommentoi blogissaan järjestöjen murheita. Hänen mukaansa esim. Vuotoksesta ei ole huolta. Kepulaiset repivät suutaan, mutta kun vihreät istuvat hallituksessa niin rakentamaanhan ei päästä. Ehkä näin.

Metsäasiat kuitenkin jäivät Kasviltakin huomaamatta ja kommentoimatta. Ehkä siksi, etteivät ne STT:n uutisessa kovin paljoa huomiota saaneet.

Hallituksen toimintaa metsien suojelussa olisikin vaikea puolustaa. Äskettäinhän hallitus päätti, että metsiä on Etelä-Suomessa riittävästi suojeltu, kun nykyisestä 1,5%:n suojelusta noustaan seuraavan yhdeksän vuoden aikana 2,2%:iin. Rahoitusta hallitus tosin myönsi alle puolet tähänkään tarvittavasta, joten laskekaapa siitä.

Loppuja metsiä voidaankin sitten kiihtyvällä tahdilla hakata. Lajien sukupuutoista, maisemista, vesistövaikutuksista, virkistyskäytöstä jne. ei niin väliä. Samaan aikaanhan hallitus on julistanut tekevänsä parhaansa, jotta rajua tehometsätaloutta saataisiin kiihdytettyä entisestäänkin. Hakkuita halutaan lisätä jopa 25%:lla.

Matti Liimatainen

Tänään on kiinnostava metsäaihe MTV3:n 45-minuuttia -ohjelmassa otsikolla “Kyykytetyt metsänomistajat”. Maikkarin sivujen insertin perusteella tämä on katsomisen arvoinen pätkä. Ohjelmassa pureudutaan metsätaloutemme ongelmista vaietuimpaan, vaihtoehtoisten metsänhoitotapojen nitistämiseen. Teollisuus ja metsätalouden pakkoneuvontasysteemit rakastavat avohakkuita, mutta kaikki metsänomistajat eivät.

Aurinko paistaa naavaiseen korpikuusikkoon Juupajoella. Valo siivilöityy kuusten välistä. Lunta on vielä siellä täällä. Talvesta heräävä märkä metsä on huikaisevan syvänvihreä, askeleet uppoavat sammalikkoon. Pohjantikka naputtaa kuusikeloa. “Ruostekääpä”, huudetaan takavasemmalta. “Hömötiainen ja puukiipijä”, vastaa joku kauempaa. Olemme Musturinsuon metsässä, jonka Metsähallitus on merkinnyt keltaisin ja punaisin nauhoin: tähän on tulossa avohakkuu. Aktivistit bongaavat vanhojen metsien lajeja samalla kun punaiset ja keltaiset nauhat vaihtuvat sinisiin, säästettäviä puita tarkoittaviin nauhoihin. Tämä on uhanalaisen pohjantikan reviiri, ja myös erittäin todennäköinen uhanalaisen kuukkelin leviämisalue läheiseltä reviiriltä.

Pari tuntia myöhemmin reippaat aktivistit toistavat saman Virroilla Pahalamminvuorella. Täällä on säännöllisesti tehty havaintoja kuukkelista. Alue on elivoimainen reviiri, läheisyydessä on viime vuosina syntynyt useitakin poikueita. Mutta Metsähallituksen ei mikään puhe ole tehonnut. Se on merkinnyt alueen pirstottavaksi avohakkuilla. Niinpä iljettävät, tuhoa ennustavat punaiset ja keltaiset nauhat siivotaan nyt pois täältäkin. Emme näe kuukkelia, mutta metsässä vastaan kävelevä luontokuvaaja on sen hetkeä aikaisemmin nähnyt ja ikuistanut.

Matti Liimatainen

Tälläkö Oulun eteläpuolisten metsien biodiversiteetin säilyttäminen hoituu?

Metsä- ja ympäristöministeriöt tiedottivat eilen Etelä-Suomen metsien suojelupäätöksestä, ns. Metso-ohjelmasta. Rahaa palaa 182 miljoonaa vuoteen 2012 mennessä. “Ennennäkemättömän suuri satsaus metsäluonnon suojeluun”, sanoi ministeri Kimmo Tiilikainen.

Mitä tällä ennennäkemättömällä satsauksella saadaan? Etelä-Suomen metsistä aiotaan suojella peräti 0,7% nykyisen 1,5%:n päälle.

Ministeriöiden tiedotteessa kerrotaan tavoitteena olevan “pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys”. Ekologinen tutkimustieto kertoo, että tähän tavoitteeseen tarvittaisiin vähintään 10%:n suojeluaste. “Luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys” on jo rienausta. Tällaisille ministereille annettaisiin sivistysvaltiossa kenkää. Metsien uhanalaisten lajien määrä kasvaa, ja uhanalaisuuden suurin syy eli metsien talouskäyttö tehostuu lähivuosina räjähdysmäisesti.

Metso-työryhmä esitti suojeluun minimi- ja maksimivaihtoehtoja, 0,7-1,4% etelän metsistä. Ministeriöt valitsivat 0,7%:n minimivaihtoehdon, ja myönsivät sille alle puolet siitä rahoituksesta jota työryhmä sen arvioi tarvitsevan. Nyt päätetyllä rahoituksella päästään siis todennäköisesti vain noin 0,3%:n korotukseen suojelussa.

Homma muistuttaa kehitysapua. Tavoitteeseen ei koskaan päästä kuluvalla hallitus- tai vaalikaudella, vaan ehkä sitten seuraavalla… Hallituspuolueista vain Vihreät on ansiokkaasti kyseenalaistanut Metso-ohjelman puutteita.

Metso-ohjelman ennennäkemättömyys on lähinnä siinä, että metsien suojelussa metsäsektorin ja ministeriöiden puheet ja teot eivät enää lainkaan vastaa toisiaan.

Matti Liimatainen