Articles by Matti

Mikä on sinun unelmasi, kysyttiin viime vuoden lopulla Neste Oilin mainoskampanjassa. Neste Oilin oma toteutunut unelma oli mainoskampanjan mukaan palmuöljydieselin kehittäminen.

Heidi Hautalan (vihr.) puheenjohtaman Neste Oilin unelmilla on hintansa. Neste Oilin palmuöljyn tuotanto maksetaan eläin- ja kasvilajien sukupuuttona, pahenevana ilmastonmuutoksena ja ihmisoikeuksien loukkauksilla.

Tuore BBC:n uutisraportti kertoo, miten Neste Oilin palmuöljyn toimittaja IOI Group häätää alkuperäiskansoja pois mailtaan. Katso raportti tästä linkistä.

Matti Liimatainen

Vuoden 2009 luontokuvaksi valittiin sunnuntaina 11.10. Kari Leon kuva Etelä-Suomessa uhanalaisesta vanhojen kuusimetsien linnusta kuukkelista. Kuva on otettu Metsähallituksen avohakkuiden uhkaamalla Virtain Pahalamminvuorella.

Tästä, ja muutamasta muusta pienestä Etelä-Suomessa vielä hakkuilta säilyneestä kuukkelimetsästä on taisteltu jo vuosia. Metsähallituksen lisäksi etelän harvoja kuukkelimetsiä uhkaa metsäyhtiö UPM. Yhtiö on tänä syksynä kertonut aikovansa hakata Parikkalassa sijaitsevan metsän, jossa on kuvattu Hannu Siitosen ja Heikki Willamon vuoden 2003 luontokirjana palkittu palkittu “Kuukkeli - sielun lintu”. Muutama vuosi sitten UPM lupasi säästää kuukkelimetsän hakkuilta 30 vuoden ajaksi - mutta nyt mieli on muuttunut, ja uhanalaisen linnun äärimmäisen harvinainen elinympäristö pitäisi päästä hävittämään muutaman tukkirekkakuormallisen takia.

Muutamia Kari Leon kuukkelikuvia löytyy Greenpeacen Flickr- sivuilta.

Matti Liimatainen

Monikaan tuskin viitsii katsoa televisiota lauantai-aamuna kello 8.05, kun TV1 esittää uusintana Kiehtova maailma: Elää heimon kanssa -ohjelman. Mutta sen voi katsoa sunnuntai-iltaan asti YLE:n Areenalta.

Dokumentti vie Sarawakin viidakkoon Malesiassa, tutustumaan palmuöljy- ja metsäteollisuuden ahtaalle ajamien penanien elämään.

Suosittelen ohjelmaa kaikille. Etenkin palmuöljynsä Malesiasta hankkivan Neste Oilin hallintoneuvoston vihreälle puheenjohtajalle Heidi Hautalalle ja muille Neste Oilin todella massiivista palmuöljyn käyttöä “ymmärtäville” suomalaisille. Tämäkin ohjelma näyttää, mitä länsimaiden tolkuttomasti kasvava palmuöljyn käyttö esimerkiksi “uusiutuvissa polttoaineissa” saa aikaiseksi.

On todellinen häpeä, että Suomi osallistuu sademetsien hävittämistalkoisiin ja alkuperäiskansojen kulttuurien tuhoamiseen. Täysin käsittämätöntä on, että jopa vihreistä löytyy henkilöitä, jotka joko “ymmärtävät” eli hyväksyvät toiminnan, tai jopa aktiivisesti edistävät tätä törkeyttä.

Matti Liimatainen

Käsi ylös kuinka monen silmien edessä siintää koskematon metsämaisema (kenties kirkasvetinen järvi taustalla väikkyen) kuullessaan sanan “kansallismaisema”? Oletettavasti aika monella, edes toiveunissa, vaikka suurin osa Suomen metsistä onkin läpikotaisin hakattuja ja järvien rannoillakin siintää valitettavasti yhä useammin avohakattu maisema. Joskus ehkä muutaman metrin puurivillä eli “suojavyöhykkeellä” tai viidellä hakkuun keskelle pystyyn jätetyllä puulla ja risulla modernisoituna.

No, kansallisomaisuutemme hakkaajan Metsähallituksen mielestä ihmisten pitäisi todellakin säilyttää mielikuvansa koskemattomista maisemista. Sen ei olisi suotavaa muuttua muuksi, joten avohakatuista maisemista ei saisi ottaa eikä julkaista kuvia. Kun lähetimme kutsuja tänään avattuun kansallismaisema.fi -näyttelyyn, jo kutsussa oleva kuva Sodankylän Pomokairan alueelle hakatusta irvokkaasta maisemasta sai Metsähallituksen ahdistumaan. Onhan perin masentavaa, kun omat pahat teot ovat kaiken kansan nähtävissä.

Maisema jonka näet ei ole maisema jonka näet

Niinpä Metsähallitus kävi selittämään, että kuvan avohakkuu ei ole avohakkuu, koska sen nimeksi on annettu kaistalehakkuu, ja että maisemakuva “johtaa harhaan”, koska hakkuu on tehty 80-luvulla eikä eilen, eikä tällaisia hakkuita mukamas enää tehdä.

YK:n ympäristöohjelma UNEP:in julkaisema satelliittikuvapari Savukosken ja Sallan rajamailla viimeisen 20 vuoden aikana tehdyistä törkeistä avohakkuista on Metsähallituksen viestintätoimiston mukaan myös harhaanjohtava, koska jostain muualta, esimerkiksi suojellusta kansallispuistosta otetussa satelliittikuvassa hakkuita ei näkyisi näin paljon…

Näin tökeröjä selityksiä metsäsektorin on keksittävä sitä mukaa lisää kun todisteita suomalaisen metsätalouden törkeyksistä julkaistaan eri foorumeilla ja kansan mielipiteet muuttuvat metsien avohakkuille ja luonnon monimuotoisuuden hävittämiselle kielteisiksi. Suomalaisille tärkein metsiin liittyvä arvo on luonnon monimuotoisuus, kertoo Helsingin yliopiston Metsäekonomian laitoksen viime viikolla julkaisema tutkimus. Suuri enemmistö vastaajista katsoi, ettei luonnon monimuotoisuutta huomioida tarpeeksi Suomen metsäpolitiikassa. Avohakkuita vastusti lähes 70 prosenttia vastaajista.

Matti Liimatainen

Varsin pieneltä tuntuu Greenpeacen viime perjantaina Helsingissä toteuttama lyhyt Stora Enson pääkonttorin valtaus ja etenkin yhtiön sivistynyt suhtautuminen siihen, kun vertaa sitä siihen mitä muut maailmalla, ja miten Stora Enso muualla maailmassa.

YLE kertoo tänään, että Brasiliassa maattomien ihmisten oikeuksia puolustavan Via Campesina- liikkeen 1300 naismielenosoittajaa valtasivat eilen Portocelin vientisataman Brasiliassa. Sataman kautta kuljetetaan maailmalle Stora Enson Veracel- yhtiön eukalyptus-sellua.

Tapaus nimittäin antaa aiheen muistaa, miten Stora Enso edellisen kerran vastasi kansalaisjärjestöjen protesteihin. Yhtiön laittomasti perustamia selluviljelmiä vastaan protestoineita naisia häätämään kutsuttiin sotilaspoliisit, jotka ampuivat kymmeniä naisia kumiluodeilla. Pahoinpitelyistä kuvia julkaisi Voima-lehti. Via Campesina- liikkeen mukaan Stora Enson selluviljelmät vievät tilaa ruuan viljelyltä, syrjäyttävät maattomia pienviljelijöitä ja pilaavat pohjavesiä.

Stora Enso pahoitteli myöhemmin väkivallan käyttöä. Laitonta maiden anastamista, pohjavesien pilaamista ja sosiaalisten ongelmien aiheuttamista yhtiö ei ole pahoitellut. Veracelin sellua käytetään Stora Enson Oulun tehtailla Suomessa.

Matti Liimatainen

Tänään 60 vuotta täyttävä kansallistaitelijamme Tapani Kansa muistutti syntymäpäivähaastattelussaan, ettei merbauta kannata ostaa.

Ai mikä ihmeen merbau? No, uhanalainen trooppinen puulaji, jonka hakkuisiin liittyy sademetsien tuhoutuminen ja törkeitä ihmisoikeusloukkauksia. Tapani Kansa totesi, että

“Uusrikkaiden elintaso on tuhat kertaa suurempi kuin varakaskin ihminen kohtuudella ansaitsee. Merbauta … hakataan saunanlauteiksi näiden patologisten valehtelijoiden perseiden alle. Samaan aikaan maailman keuhkot vetelevät viimeisiään.”

Muuten Tapani Kansan vuodatus on täyttä asiaa, mutta on todettava että ainakin Suomessa merbauta valitettavasti myydään myös muille kuin rikkaille, eikä ehkä niinkään saunanlauteiksi, vaan jalkojen alle. Siihen nähden että puulaji on uhanalainen ja sitä saadaan vain laittomasti hakattuna ja salakuljetettuna, on todella rivoa ja härskiä että merbauparkettia saa Suomessa noin 30 euron neliöhintaan.

Kaikesta myyjille toimitetuista tiedoista ja vetoomuksista huolimatta merbauta ja muita sademetsien uhanalaisia puulajeja myyvät esimerkiksi vastuullisuuttaan ja ympäristöraportointiaan hehkuttava kaksinaismoralismin ykkönen eli “Käytännön tekoja huomisen hyväksi”- Kesko sekä “Se on jämpti” - Puukeskus,  Upofloor ja Parlafloor.

S-ryhmä on ainoa suomalainen vähittäismyyjä, joka tekee muutakin kuin puhuu kestävyydestä. S-ryhmä on poistanut uhanalaiset sademetsien puulajit ja uhanalaisia puita sisältävät parketit valikoimistaan. Mieti sitä, kun seuraavan kerran suunnittelet rautakaupassa käyntiä!

Matti

Otsikko on huumoria, ei suora sitaatti. Todellinen sitaatti elinkeinoministeri Mauri Pekkariselta kuuluu näin:

“-Meillä Suomessa on vankka käsitys, että soveltamamme kestävän metsänhoidon periaatteet takaavat sen, että suomalainen biomassan käyttö on kestävällä pohjalla. Onkin elintärkeää varmistaa, että EU:n laajuiset kriteerit eivät aiheuta tarpeettomia vaikeuksia talousmetsiemme biomassavarojen hyödyntämiselle energiantuotannossa.”

EU:ssa valmistellaan parhaillaan kestävyyskriteerejä energiapuun käytölle. Pekkarinen kommentoi asiaa tiistaina Porissa.

Suomen metsäala ja kepulaiset muistuttavat uskonlahkoa hokiessaan, ettei metsän”hoidossa” tai suomalaisessa metsätaloudessa ja -teollisuudessa mikään ei ole vialla.

Toista mieltä ovat esimerkiksi Lapin ikimetsien hakkuista ja Etelä-Suomen metsien surkeasta suojelutilanteesta kirjelmöineet 250 suomalaistutkijaa, Ympäristöministeriön Suomen lajien uhanalaisuus-arviointi, Suomen ympäristökeskuksen Suomen luontotyyppien uhanalaisuus- arviointi ja Pekkarisen juuri kommentoimaan energiapuun käyttöön liittyen viime viikolla julkaistu SYKE:n ilmasto- ja energiastrategian ympäristöarvio. Siinä todetaan (s. 7), että:

“Metsien käyttöä bioenergiana voidaan tehostaa kestävästi tiettyyn rajaan saakka, kun hyödynnetään hakkuutähteitä ja harvennuksissa muuten käyttämättä jäävää biomassaa. Jos tavoite toteutetaan metsien hyödyntämiskiertoa nopeuttamalla ja keräämällä vanhaa puustoa sekä järeää lahopuuta polttoaineeksi, haitalliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen kasvavat nopeasti. Hakkuutähteiden ja kantojen hyödyntäminen on moninkertaistunut lyhyessä ajassa ilman, että asian vaikutuksista on kovin tarkkaa ennakkokäsitystä. Pahimmassa tapauksessa lukuisten lajien uhanalaistumiskehitys voi kiihtyä vastoin monimuotoisuuden turvaamiseksi asetettuja tavoitteita. Samalla menetetään osa metsien hiilensitomiskyvystä. “

Valtion liikelaitos Metsähallitus on jo harrastanut tällaista idioottimaista energiapuun käyttöä Inarissa hakkaamalla luonnontilaista monisatavuotiasta ikimetsää poltettavaksi. Tällaiset temput jäävät toivottavasti poikkeuksiksi, ja energiapuun käytössä keskitytään järkevästi hyödynnettäviin nuoriin metsiin ja taimikoihin.

Matti Liimatainen

Ympäristöjärjestöt tiedottivat eilen siitä, miten Metsähallitus hakkaa Metsä-Lapissa luonnontilaisia ikimetsiä Stora Enson tilauksesta.

Joensuun yliopistossa on määritettävänä useita hakkuualueiden sellupuupinoista sahaamiamme kelonäytteitä, elävien mäntyjen kiekkoja olemme laskeneet itse. Ensimmäiset kiekot Savukosken Jooseppitunturin hakkuista on arvioitu; ne ovat 1600- luvulla syntyneitä yli 300- vuotiaita puita (kelonäyte täällä, elävä puu täällä)

“Metsähallitus on ilmoittanut, että siellä hakatut puut ovat 80-vuotiaita, osa 140-200-vuotiaita. Eivät ne kovin vanhoja ole”, tarinoi Stora Enson ympäristöpäällikkö Pekka Kallio-Mannila MTV3:lle eilen. Yhtiön tiedottaja Pirjetta Soikkeli taas kertoi YLE:lle, että “..yleensä Metsähallitus säästää näin vanhat puut.”.

Lausunnot osoittavat täydellistä tietämättömyyttä luonnontilaisten metsien rakenteesta, metsien iästä ja Metsähallituksen hakkuutavoista. Mutta tietenkään kysymys ei ole siitä, etteivätkö Stora Enson työntekijät tietäisi miten asiat ovat. Kyllä he tietävät. Heidän työhönsä vain näyttää kuuluvan suora valehtelu medialle ja sidosryhmille.

Asia on ollut esillä jo useita vuosia, ja Stora Enso on saanut siitä paljon palautetta asiakkailtaan. Alueet ja Metsähallituksen hakkuut ovat yhtiölle kiusallisuuteen asti tuttuja. Ympäristöpäällikkö Pekka Kallio-Mannila on useaan otteeseen kertonut, että yhtiö on maastossa auditoinut eli tutkinut Metsähallituksen kiistahakkuita ja metsiä. Jos kohteilla on käyty maastossa, miten metsien ikä, rakenne ja hakkuun jälki on voinut jäädä huomaamatta? Tai miten Stora Ensolta on jäänyt tutustumatta jopa Metsähallituksen ikäluokkakarttoihin?

Hakattavat metsät ovat monimuotoisia, luonnontilaisia ikimetsiä. Kuten kuka tahansa pohjoisten havumetsien biologiaa tunteva ihminen tietää, tällaisissa metsissä kelojen ja aiempien puustosukupolvien mäntyjen määrä on hyvin runsas. Sen voi myös nähdä niistä sadoista valokuvista joita ympäristöjärjestöjen sivuilla kohteista on. Alueita on avohakattu useaan otteeseen viime vuosina, josta on myös nähtävissä kuvia. Säästöpuita on muutamia siellä täällä - suurin osa kaikenikäisistä ja kaikenkokoisista puista on kaadettu.

Oheisessa kuvassa on ote Metsähallituksen ikäluokkakartasta Savukosken Jooseppitunturin Talluskotavaaran tämän talven hakkuualueilta. Hakkuut on tehty tummanpunaisilla kuvioilla, joiden metsät on luokiteltu vanhimpaan ikäluokkaan, eli yli 201 -vuotiaiksi. Luokitus on tehty metsän valtapuuston mukaan. Stora Enso esittää, ettei se olisi koskaan näitä Metsähallituksen karttoja nähnytkään, eikä mukamas koskaan paikalla käynytkään: “..siellä hakatut puut ovat 80-vuotiaita…”. No, kyllähän Stora Enso kertoo myös eilisessä tiedotteessaan olevansa  “committed to protect old-growth forests.”.. Niinpä niin.

Matti Liimatainen

Pyytämättä ja iloisena yllätyksenä, todettiin toimistollamme tänään puoliltapäivin, kun sähköposti toi Helsingin kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakasen tiedotteen.

Yli puolet Helsingin kaupunginvaltuutetuista allekirjoitti eilisiltana aloitteen, jossa vaaditaan palmuöljydieselistä luopumista. Aloitteen on allekirjoittanut 48 valtuutettua, joukossa monien valtuustoryhmien puheenjohtajat. Asia näyttää yhdistävän yli puoluerajojen. Todella hienoa!

Helsingin valtuutettujen aktiivisuus asiassa on hyvä viesti kaikille kansalaisille, jotka ovat allekirjoittaneet kaupunkipäättäjille tarkoitetun vetoomuksen. Neste Oilin palmuöljydieseliä vastustavaan vetoomukseemme on kolmessa viikossa kertynyt lähes 4000 nimeä. Nimiä kerätään toukokuuhun asti jolloin vetoomus luovutetaan Helsingin lisäksi Espoon ja Vantaan päättäjille. Allekirjoita sinäkin vetoomus - se kannattaa!

Matti Liimatainen

Ilmastonmuutos on Suomen pahin ympäristöuhka.

Suomen ympäristön tila parantunut.

Joka kymmenes eläin- ja kasvilaji Suomessa on uhanalainen.

Etelä-Suomi jäämässä ilman kunnon talvia.

Näin on tänään otsikoitu Suomen ympäristön tila 2008- raportin julkaisua. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema katsaus löytyy täältä.

Vesistöjen ja ilman tilan kerrotaan parantuneen, mutta esimerkiksi metsien osalta tilanne on yhä surkea eikä paranemisen merkkejä näy, huolimatta metsänhakkaajien ja metsäteollisuuden jatkuvasti ilmestyvistä “luonnonhoidon taso on parantunut” -tiedotteista. Kaksi kolmasosaa metsien luontotyypeistä on uhanalaisia. Luontotyyppien uhanalaistumisen yleisin syy on metsien käsittely, joka vaikuttaa luontotyyppien laatuun paitsi metsissä, myös soilla ja pienvesissä. Tämä elinympäristöjen tuhoaminen näkyy tietenkin myös eläin- ja kasvilajien uhanalaisuudessa: suurin osa uhanalaisista lajeista on metsien lajeja ja uhattuina metsien käytön takia.

Metsäteollisuuden etujärjestö kiukutteli metsäalalle kiusallisesta tutkimuksesta viime viikolla. Metsäteollisuus ry:n mielestä luontotyyppien uhanalaisuus on arvioitu väärin. Samaan aikaan valtion liikelaitos Metsähallitus hakkasi metsäteollisuudelle puuta Metsä-Lapissa ikimetsistä, jollaiset Suomi on biodiversiteettiohjelmassa luvannut suojella.

Suomen ympäristön tila 2008- raportin viimeisellä sivulla on otsikko Tärkeimmät kansainväliset ympäristösopimukset. Biodiversiteettisopimuksesta kerrotaan:

“Suomessa hyväksyttiin 2006 strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006-2016. Tavoitteena on pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteen toteutuminen on epätodennäköistä.”

Niinpä. Palautetta asiasta voi osoittaa esimerkiksi tänne: palaute@metsa.fi tai osallistumalla kansainvälisen forests.org- portaalin vetoomuskampanjaan Metsä-Lapin ikimetsien hakkuita vastaan.

Matti Liimatainen