Articles by Lauri

Pari vuotta sitten kansainvälistä ydinvastuuta säätelevää sopimusta muutettiin niin, että ydinvoimalan haltijan korvausvelvollisuus ydinonnettomuudesta ja radioaktiivisesta saastumisesta on aiemman 150 miljoonan sijaan 700 miljoonaa euroa.

Nyt on käynyt niin, että vakuutusyhtiöt eivät halua myöntää ydinvoimaloille vakuutuksia korvaussumman kattamiseksi. Kuten kansanedustaja Jyrki Kasvi veistelee blogissaan, riskien arviointi on vakuutusyhtiöiden ydinosaamista. Jostain syystä ydinteollisuuden vakuuttelut riskittömästä energiasta eivät ole uponneet vakuutusyhtiöihin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on ehtinyt jo väläyttää valtion takuuta ydinvoimayhtiöiden vakuutuksille vastatessaan edustaja Janina Andersonin kysymykseen aiheesta (Janinan blogimerkintä). Eli ensin siirretään osa yhteiskunnalle ydinonnettomuudesta aiheutuvasta kustannuksesta ydinvoimayhtiölle ja sitten valtio takaa, ettei vastuu kuitenkaan päde silloin jos jotain menee pieleen. Kuulostaa suunnilleen yhtä järkevältä kuin legendaariset ohjeet arkiston siivoukseen: ”tilan säästämiseksi kaikki tarpeettomat paperit heitetään pois. Varmuuden vuoksi on pois heitettävistä papereista kuitenkin arkistoitava kaksi kopiota.”

Jos ajatellaan, mitä ydinonnettomuus voi aiheuttaa, 700 miljoonaa on pikkuraha. Se on paljon vähemmän kuin esim. Eurajoen keskustan rakennusten ja infrastruktuurin arvo – Loviisasta puhumattakaan. Tsernobylin onnettomuus aiheuttaa eri arvioiden mukaan suuruusluokkaa 10000-100000 syöpäkuolemaa, eli kipurahoinakin ydinvoimayhtiöiden korvausvastuu on kohtuuttoman pieni. Varsinkin, kun uudet ydinreaktorit ovat kykeneviä aiheuttamaan huomattavasti vakavamman onnettomuuden, sillä niissä on enemmän ja radioaktiivisempaa polttoainetta. Toki myös onnettomuuden todennäköisyys on pienempi.

Ydinvoimateollisuus on aina väittänyt, että ydinonnettomuuden riski on olematon. Vakuutusyhtiöiden työntekijät tietänevät vahinkoilmoituksia luettuaan, että kaikki mikä voi mennä pieleen, menee joskus pieleen - lue vaikka muutamia koottuja vahinkoilmoituksia. Pelottavaa on, että tämä pätee myös ydinvoimaloihin.

Ydinvoimalat ovat inhimillisistä virheistä vapaa vyöhyke (paitsi tylsien vakuutusyhtiöiden mielestä).

Vakuutusyhtiöt eivät oikein mielellään ota kontolleen mahdollisen ydinonnettomuuden kuluja, vaikka ydinteollisuus vakuuttelee riskien olevan hallinnassa. Jos joku ihmettelee miksi, selitys voi löytyä niiden laajasta kokemuksesta siitä, mitä “inhimillinen tekijä” voi saada aikaan, vai mitä sanotte näistä vahinkoilmoituksista?

• While going forward I smashed the rear light of the car in front of me. So I backed up, and in doing so smashed the bumper of the car behind me. That’s when I stepped out of the car, but in doing so I knocked down a bicyclist with my door.

• A frozen squirrel had fallen out of a tree, crashed through his windscreen and landed on the passenger seat.

• One woman certainly got more than she bargained for when taking a trip to the countryside – she found a bull on top of her car. The confused animal had managed to escape from an agricultural show, crash through a fence and take a rather large leap onto Mrs R’s bonnet.

• Taksi saapui kolaripaikalle ennen pelastuspalvelua. Kun kolarissa olleet hieman loukkaantuneet ihmiset pyysivät päästä lämpimään, taksikuski päästi heidät autoonsa. Kun ambulanssi ja pelastuslaitos tulivat paikalle, he kysyivät missä loukkaantuneet olivat. Taksikuski osoitti autoaan.Ripeä toiminta alkoi, loukkaantuneet pelastettiin autosta leikkaamalla katto irti, vaikka taksikuski yritti selittää, ettei hänen autonsa ollut mukana kolarissa. Pelastajat eivät myöskään huomanneet kysyä loukkaantuneilta että pääsevätkö itse autosta ulos.Vakuutusyhtiö ei ollut ensin uskoa taksikuskin tarinaa, kun hän meni tekemään vahinkoilmoitusta. Pelastuslaitoksen esimies taas sanoo, että toimittiin oikein ja yhteisymmärryksessä lääkintähenkilökunnan kanssa.

• Olin ostanut taimia koko päivän ja olin matkalla kotiin. Tulin risteykseen ja yksi pensas hyppäsi eteen estäen näkökenttäni ja en nähnyt toista autoa.

• Lähdin tienreunasta, vilkaisin anoppiani ja ajoin padon yli.

• Yrittäessäni tappaa kärpästä, ajoin puhelinpylvääseen.

• Olin ajanut 40 vuotta kun nukahdin rattiin ja jouduin onnettomuuteen.

• Olin matkalla lääkäriin peräpään vaikeuksien kanssa kun kuningaspulttini antoi periksi ja aiheutti minulle onnettomuuden.

• Kun lhestyin risteystä niin yhtäkkiä eräs merkki ilmestyi paikassa missä koskaan ennen pysähtymismerkkiä ole ilmestynyt. En voinut pysähtyä ajoissa estääkseni onnettomuutta.

• Tullessani kotiin ajoin väärään taloon ja törmäsin puuhun, jota minulla ei ole.

• Luulin että ikkuna oli alhaalla, mutta huomasin että se oli ylhäällä kun pistin pääni sen läpi.

• Poor Mrs P didn’t know what had hit her when a veritable herd of shopping trolleys came hurtling towards her car. The offending trolleys flew off a delivery van that had lost control of its load, leaving the startled woman with a huge dent in her car bonnet and giving her the shock of her life!

• Following a trip to the supermarket, a driver thought the potatoes he had bought were all packed up and good to go, but one troublesome tatty had managed to escape from its packaging and roll under the brake pedal – where it promptly lodged. The driver didn’t realise till later – when he rear-ended the guy in front.

Mitä halvempaa sähköä OECD-maassa saa, sitä suurempia sähkölaskuja siellä maksetaan. Yhteys on tilastollisesti selvä eikä Suomi ole poikkeus. Suomessahan sekä kotitalouksien että teollisuuden käyttämä sähkö kuluu Euroopan halvimpiin.

Suomalaiset käyttävät bruttokansantuotteestaan sähköön 4 %. Tanskassa, Japanissa ja Itävallassa, joissa sähkön hinta on kaksinkertainen Suomeen nähden, kuluu BKT:sta sähkölaskuihin alle 3 %. Tämä johtuu tietysti siitä, että maissa, joissa sähkön hinta on ollut pitkään korkealla, on sähkön kulutukseen kiinnitetty enemmän huomiota.

Esim. kun Greenpeacen toimistolle hankittiin jääkaappia, halusimme tietysti parhaaseen A++-energialuokkaan kuuluvan kaapin. Sitä metsästettiin kolmen ihmisen voimin pari viikkoa, ennen kuin kuulimme että jonkun kaverin kaverin kaveri voi hankkia sellaisen. Tilatessamme meitä vielä erikseen valistettiin että tavallinen A-luokan kaappi on kyllä ihan tarpeeksi hyvä (vaikka se kuluttaa 80 % enemmän sähköä kuin A++-kaappi). Tanskassa A++-kaappeja saa joka kaupasta.

Sähkön hinnannousu kirpaisee kerran, mutta halpa sähkö pitää yllä jatkuvaa kasvukierrettä. Ja oravanpyörä pyörii.

Kenelle lasku napsahtaa?

Hiljattain tulosvaroituksen antanut saksalainen Siemens sanoo tänään saksalaisen täsmällisesti, että sen tappiot Olkiluoto 3 -hankkeesta ovat “nicht unerheblich” eli “ei mitättömiä”. Välittäjäfirma CAI Cheuvreux arvioi, että 500 miljoonan euron tappiot “eivät olisi epärealistisia”.

Hankkeesta on arvioitu tulevan tappiota yhteensä jopa 1,5 miljardia euroa, mutta laskun maksajasta ei ole vielä varmuutta. Lisäksi suuria suomalaisia sähkön käyttäjiä edustavan Elfi Oy:n mukaan myöhästyminen tulee maksamaan sähkön käyttäjille 3 miljardia euroa. Ei huonosti 3 miljardin euron arvoiselta hankkeelta, johon suostuttiin siksi, että ydinvoima on niin halpaa.

Tuhat tonnia myrkyllistä uraanin rikastusjätettä matkaa parhaillaan Suomenlahtea ohittaen Helsingin noin 50 kilometrin päästä. Lasteja on tänä vuonna odotettavissa aiempaa enemmän, noin joka toinen kuukausi. Jäte on peräisin eurooppalaisista uraanin väkevöintilaitoksista, jotka ovat päättäneet hoitaa jäteongelman halvimmalla mahdollisella tavalla. Dumppaus on jopa Venäjän oman lainsäädännön vastaista, mutta raha auttaa muodollisuuksien ohittamisessa.

Myös Suomessa toimivien ydinvoimaloiden polttoaineen tuotannossa syntynyt väkevöintijäte päätyy Venäjälle. Siellä sen määränpää on jokin neljästä suljetusta ydinjätekaupungista, jotka ovat maailman pahimmin radioaktiivisesti saastuneita paikkoja. Niissä asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Katsetta siis ulapalle, jos olet rannikolla. Siellä sitä menee, puhdasta energiaa.

Greenpeacen tiedote, kuvia ja lisätietolinkkejä

Outokumpu julisti Lapin Kansassa, että suurinvestointi jää tekemättä, jos Lappiin ei saada omaa ydinvoimalaa. Jutusta saa sellaisen kuvan, että jos Outokummun suuri uuni lyödään verkkoon, niin koko Lappi pimenee kun Suomipoika puskee maailman puhtainta terästä.

Jutussa annetut luvut puhuvat toista kieltä - kyse on 0,7 terawattitunnin lisäkulutuksesta vuositasolla. Olkiluoto 3:n kokoinen ydinvoimala tuottaa noin 12 TWh. Fennovoiman ydinvoimahanke, jolle Outokumpu hakee puheillaan oikeutusta, voisi käsittää kaksikin tällaista yksikköä.

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämien arvioiden mukaan Suomessa voidaan pelkästään tuulivoimalla tuottaa 10 TWh sähköä vuonna 2020, eli nopeammin kuin Outokummun kaipaama reaktori saataisiin käyttöön. Biomassan lisäysmahdollisuus vuoteen 2020 mennessä taas on vähintään 40 TWh, jolla voidaan saada sähköä 10-15 TWh.

Meillä ei ole mitään uusia investointeja vastaan, mutta Outokummun lausunnot eivät ole mitään muuta kuin tökeröä politikointia.

Yhdysvalloissa on julkaistu video, jolla Pennsylvanialaisen ydinvoimalan turvallisuushenkilökunta nukkuu työaikana. Voimalan johto oli kehottanyt asian julkisuuteen tuonutta työntekijää olemaan huolehtimatta asiasta, sillä se johtaisi ylimääräisiin tarkastuksiin ja muuhun ikävään.

Tästä tulevat mieleen Ruotsissa aiemmin paljastuneet tapaukset, joissa työntekijät tulivat humalassa töihin. Silloin Suomen Säteilyturvakeskuksen kommentit olivat, että ei ihmekään jos masentaa kun maahan ei rakenneta uutta ydinvoimaa ja vanhaakin ollaan ajamassa alas. Eli mitä enemmän ydinvoimaa rakennetaan niin sitä turvallisemmaksi tulee.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen julistautui sunnuntain Hesarissa järkivihreäksi. Monet Kataisen lausunnoista ovat Kokoomuksen aikaisempaan linjaan verrattuna positiivisia: hän mm. väläyttää tuulivoimalle uutta tehokasta tukijärjestelmää ja kritisoi palmuöljyn energiakäyttöä. Kataisen ”järkivihreyteen” kuuluu kuitenkin myös ydinvoiman kannattaminen.

Järkivihreä ei ilmeisesti vaivaa itseään sellaisilla tunteellisilla asioilla kuin tulevien sukupolvien kannettavaksi jäävät ydinjätteiden riskit tai ydinaseiden joutuminen terroristien käsiin. Riskejä voi olla, mutta ne on osattava asettaa oikeisiin mittasuhteisiin.

Jostain syystä järkivihreä ei kuitenkaan aseta ydinvoiman mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjumisessa mihinkään mittasuhteisiin. Ydinvoimaa lisäämällä voitaisiin saada aikaan alle 5 prosenttia vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavista päästövähennyksistä. Tämä edellyttäisi vähintään 500 uutta ydinvoimalaa vuoteen 2030 mennessä ja runsaasti julkista tukea. Näin arvioivat maailman ehkä kaksi arvovaltaisinta tahoa ilmastonmuutoksen torjumisen suhteen, IEA ja IPCC. Ehkäpä iso ja miehekäs ydinvoimala tuntuu järkivihreästä isolta ratkaisulta?

Ydinvoimalla voisi siis olla oma pieni roolinsa ilmastotalkoissa, jos riskit halutaan hyväksyä ja jatkaa verorahojen käyttöä reaktorien tukemiseen. Mutta keskeistä tai välttämätöntä ydinvoima ei ilmastonmuutoksen torjumisessa missään tapauksessa ole. Todellista järkevyyttä olisi verrata maailmanlaajuisen ydinvoimabuumin todellisia riskejä sen (pieniin) hyötyihin.

Ratkaisuja, joilla ilmastopäästöjä voidaan kullakin vähentää enemmän kuin ydinvoimalla, ovat mm. talojen parempi eristäminen, ylilannoituksen karsiminen maataloudessa, metsäkadon vähentäminen ja parhaaseen energialuokkaan kuuluvien sähkölaitteiden käyttäminen kodeissa. Uusiutuvien energialähteiden lisäämisellä on huomattavasti merkittävämpi rooli.

Jostain syystä järkivihreä ei suhtaudu näihin ratkaisuihin samalla fanaattisuudella kuin ydinvoimaan.

Lauri Myllyvirta

YLE:n mukaan TVO ja Fortum saavat ympäristövaikutusten arvioinnit tehtyä ja ydinvoimalahakemukset jätettyä jo keväällä. Samalla tulee selväksi, miksi TVO:n omistajat ovat vastustaneet kynsin ja hampain EU:ssa sovittua uusiutuvan energian tavoitetta: uusiutuvan energian nopea lisääminen yhdessä energian käytön tehostamisen kanssa voi tehdä uusista ydinvoimaloista tarpeettomia. Suomen sähköntarpeen kannalta ne eivät kovin tarpeellisia ole kuitenkaan missään tapauksessa - suurin osa sähköstä menisi väistämättä vientiin.

Nyt on aika myöntää, että Olkiluoto 3:n rakentaminen on osoittautunut virheeksi. Reaktorin piti TVO:n mukaan maksaa 2,5 miljardia euroa ja rakentamisen piti kestää neljä vuotta. Nyt kustannukset ovat nousseet yli 4,5 miljardiin ja rakentamisaika seitsemään vuoteen ja hankkeessa on toistuvasti rikottu laatuvaatimuksia. Myöhästymisen takia voimalasta ei ole juuri lainkaan apua Kioton päästötavoitteen saavuttamisessa. Eduskunnan ei pidä mennä toista kertaa samaan halpaan.

Ydinvoiman nopea maailmanlaajuinen lisääminen johtaisi ydinjätteiden, uraanikaivoisten ja ydinvoimaloiden riskien moninkertaistumiseen sekä ydinaseiden leviämiseen. Suomen tulee satsata teknologiaan, jolla ratkaistaan globaaleja ongelmia, eikä luoda niitä.

Lauri Myllyvirta

| View | Upload your own

Helsingin kaukolämmön kulutuksesta puolet tuotetaan kivihiilellä, jota palaa jokaista helsinkiläistä kohti 1,6 tonnia vuodessa. Hiilidioksidipäästöjä tulee yhteensä 8,4 tonnia henkeä kohti vuodessa pelkästään lämmön ja sähkön tuotannossa, mikä on kaksi kolmannesta enemmän kuin suomalaisten keskiarvo.

Kivihiilen käytöstä Helsingissä käytiin kova keskustelu kun kaupungin energiapolitiikkaa linjanneet virkamiehet kuvittelivat, että kivihiilen käyttö voi jatkua hamaan tulevaisuuteen. Pääministeri Vanhanen kirjoitti välittömästi uutisen julkitulon jälkeen seuraavan päivän Hesariin erittäin hyvän mielipidekirjoituksen, jossa hän korosti Helsingin vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisesta. Keskustelu jatkui, mutta keskittyi pelkästään siihen, miten energiaa tuotetaan - ei siihen, paljonko sitä tarvitaan.

Greenpeacen äskettäin julkaisema raportti osoittaa, että Suomen rakennusten energiankulutus voidaan puolittaa kolmessa vuosikymmenessä. Yhdistettynä uusiutuvan energian osuuden nostamisen 20 %:iin tämä riittää kivihiilen käytön lopettamiseen Helsingissä parissa vuosikymmenessä. Lämmityksen ilmastopäästöt vähenisivät yli 60 %.

Lauri Myllyvirta