Articles by Lauri

Mitä yhteistä on Turkilla, Saudi-Arabialla, Qatarilla, Brasilialla, Kanadalla ja Etelä-Afrikalla? Olkiluotoon uuden ydinreaktorinsa prototyyppiä rakentava ranskalainen ydinvoimajätti Areva hieroo kauppoja samasta reaktorista kaikissa näissä maissa.

Kuten monet ehkä tietävät, eivät Arevan rakennusprojektit Olkiluodossa ja Ranskan Flamanvillessä ole menneet aivan putkeen.

Kansainvälinen Greenpeace päätti siksi hankkia käyttöönsä 44-metrisen ilmalaivan, jolla se voi kiinnittää huomiota Arevan laiminlyönteihin ja katteettomiin lupauksiin siellä missä Arevalla on toimintaa.

Arevahan on siis ranskalainen valtionyhtiö, jonka tavoitteena on, että maailmaan rakennetaan seuraavien 20 vuoden aikana yli 300 uutta ydinreaktoria. Yhtiö itse haluaisi rakentaa niistä 100. Arevan tavoittelema kansainvälinen ydinvoimabuumi voisi vähentää maailman ilmastopäästöjä korkeintaan muutamalla prosentilla ja tähänkin menisi 20 vuotta. Samalla se johtaisi uraanikaivosten, ydinjätteiden ja ydinasemateriaalien määrän moninkertaistamiseen ja loisi uusia hallitsemattomia uhkia.

Ilmalaiva jahtaa Arevaa

Ilmalaivan ensimmäinen etappi oli oikeutetusti Suomessa -onhan kyseessä maa, josta Areva on aloittanut maailmanvalloituksensa. Suomen vierailua varten laivan kyljessä luki ”Munaus, Emämunaus, Olkiluoto 3”. Tavoitteena oli lentää Olkiluodossa sekä Helsingissä eduskuntatalon ylitse. Lopulta kuitenkin vain ensimmäinen lento toteutui sääolosuhteiden takia ja täytimme Helsingissä ilmalaivan maassa eduskuntatalon edessä.

Ilmalaivalle sattui poikkeuksellisen huono tuuri, mitä kuvaa esim. se, että myöskään Pietarissa samaan aikaan käynnissä olleissa kuumailmapallojen maailmanmestaruuskilpailuissa ei tehty yhtään lentoa niinä päivinä, joina ilmalaiva oli Suomessa.

Tosielämän Homer Simpsonit Arevan leivissä

Säteilyturvakeskuksen tuoreen valvontaraportin mukaan Olkiluodossa täytyy hitsattaessa jatkossa ottaa paremmin huomioon, sopivatko hitsattavat kappaleet yhteen. Tämä siis sen jälkeen, kun laadunvalvonnan parantamiseksi on tehty töitä kolme vuotta, korkean teknologisen osaamisen maassa, jossa on vähän korruptiota ja jossa ydinvoiman riskien piti olla pienimmillään.

Ydinvoimalan rakentajat vakuuttavat kivenkovaan oppineensa Olkiluodon ydinvoimahankkeen virheistä. Laiminlyönnit ovat kuitenkin toistuneet Ranskan Flamanvillessä, johon rakennetaan toista kappaletta Arevan EPR-reaktorimallista. Molemmissa hankkeissa käytetään epäpäteviä työntekijöitä, tehdään jatkuvasti virheitä mm. hitsauksessa ja käytetään suunnitelmia joita viranomaiset eivät ole hyväksyneet eikä edelleenkään ymmärretä laatumääräysten laiminlyönnin merkitystä ydinturvallisuudelle.

En ole varma, haluanko kuvitella Arevaa rakentamassa maailman suurinta ydinreaktoria vaikkapa Turkissa.

Viikon mittainen mielenosoitus

Samaan aikaan, kun ilmalaiva oli Suomessa, aloittivat Ranskan Greenpeacen aktivistit mielenosoituksen, jossa he estävät rakennustöiden jatkamisen Flamanvillessä. Rakennustyöt keskeytettiin kuukaudeksi toistuvien laaturikkomusten vuoksi, mutta nyt niitä aiotaan jatkaa. Aktivistit estivät ensin hiekan kuljettamisen betonin raaka-aineeksi tukkimalla tiet hiekanottopaikoille ja ovat nyt sulkeneet laitoksen, joka toimittaa kaiken Flamanvillessä käytettävän sementin. Mielenosoitus on jatkunut jo viikon.

Lauri Myllyvirta

Olosuhteet eivät mahdollistaneet eduskunnan ylilentoa ilmalaivalla, mutta joku on tehnyt aiotusta lennosta animaation YouTubeen!

| View | Upload your own

Saavuimme sunnuntaina Helsinkiin kierrettyämme Suomea ydinjäterekan kanssa 12 päivän ajan. Vierailimme kaikilla viidellä paikkakunnalla, joihin suunnitellaan uutta ydinvoimaa sekä Kristiinankaupungissa, josta paikallinen ydinvoiman vastainen liike onnistui vastikään ajamaan Fennovoiman ulos. Sen lisäksi kävimme mm. suunniteltujen ydinjätekuljetusten varrella olevissa kaupungeissa sekä Kuopiossa, jonka ympäristössä on useita uraanikaivoksen perustamiseen tähtääviä hankkeita.

Kullakin paikkakunnalla toimme rekan näkyvälle paikalle ja pystytimme julistenäyttelyn sekä infoteltan. Kahdella pienellä paikkakunnalla järjestimme kunnanviraston edessä mielenosoituksen, mitä näissä kunnissa tuskin oli vähän aikaan nähty. Mukana oli keskimäärin 10 ihmistä.

Teimme mm. kunnantalojen, ydinvoimayhtiöiden osakkaiden ja paikalllisten energiayhtiöiden eteen ”käänteisiä graffiteja”, eli pesimme katuun painepesurilla ja sapluunalla tekstin ”100 000 vuotta” sekä säteilymerkin.

Ennen kiertueen alkua järjestimme yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa Helsingissä mielenilmauksen, jossa yli 500 ihmistä muodosti tekstin ”CO2 -30 %” sekä säteilyvaaran merkin. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki vaati noin viikko tämän jälkeen 30 % päästövähennystä Suomen ilmastostrategian pohjaksi. Itse kiertueen aloitti mielenosoitus ydinjätehautaa Suomeen suunnittelevan Posivan pääkonttorin edessä.

Tärkeä havainto kiertueen aikana oli, että suomalaiset ja erityisesti pohjoissuomalaiset tuntuvat suhtautuvan ydinvoimaan huomattavasti kriittisemmin kuin mediaa seuraamalla voisi luulla. Tätä tietenkin osoittavat myös mielipidetiedustelut.

Kiertue saavutti hyvän mediahuomion ja jutut tehtiin hyvin positiivisessa sävyssä. Joissain paikallisissa medioissa tämä oli ensimmäinen kerta, kun ne tekivät kriittisen jutun ydinvoimasta. Paikkakuntien asukkaiden reaktiot olivat myös yllättävän positiivisia ja paikalliset ydinvoiman vastaiset liikkeet vaikuttivat kiitollisilta tuesta. Moni ohikulkija otti ydinjätekarkkeja mukaan työpaikalle, kavereille tai sukulaisille. Monta kertaa kuulin kahvilassa tai kirjastossa keskusteltavan ydinjätteestä, mikä oli tärkeä merkki siitä, että olimme onnistuneet tuomaan asiaa lähemmäksi ihmisiä.

Lauri Myllyvirta

Mitä tapahtuu, kun alle 4000 asukkaan rauhalliseen kuntaan törmää ydinvoimarekka ja ulkopaikkakuntalaisia aktivisteja kaasunaamareiden ja banderollien kanssa? Se selvisi tänään Pyhäjoella, Perämeren rannikolla Raahen lähellä, kunnassa johon suunnitellaan uutta ydinvoimalaa. Katselin eilen pienen keskustan hiljaisia katuja puolen yön aikaan saapuessamme Pyhäjoelle ja en oikeasti tiennyt, miten ihmiset reagoisivat. Kuitenkin sekä aamulla Pyhäjoella että myöhemmin samana päivänä Raahessa kymmenet ihmiset kiittivät meitä siitä, että tulimme. Pienellä paikkakunnalla ei ole helppoa olla julkisesti eri mieltä kunnanisien kanssa ja tuki on tarpeen. Ainoa, joka sanoi että ydinjätteeseen ei liity mitään ongelmaa, oli Pyhäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Raahessa on Ruukin suuri terästehdas, jonka sähkönkulutus on tärkeimpiä argumentteja ydinvoimalan puolesta. Harva paikkakunnalla kuitenkaan tietää, että ydinvoimala tuottaisi sähköä kymmenen kertaa niin paljon kuin terästehdas kuluttaa. Perämerelle suunniteltu 1000 MW:n tuulipuisto tuottaisi yksinään kaksinkertaisesti.

Terästehtaan työntekijöitä kävi katsomassa jäterekkaa ja julistenäyttelyämme pitkin päivää. Energiansäästöstä riitti paljon juttua ja moni kertoi kuinka paljon esim. jälkilämmön hyödyntämisessä ja sähkön tarpeen vähentämisessä olisi tehtaalla tehtävää. Mutta energian käytön tehostamisesta on tullut politiikassa tabu: jos se rikottaisiin, kävisi äkkiä ilmi, että uusia ydinvoimaloita ei tarvita.

Erityisesti tällä kiertueella on yllättänyt se, miten paljon tavallisissa suomalaisissa on ihmisiä, jotka eivät hyväksy ydinvoiman riskejä ja miten vähän heidän mielipiteensä näkyy julkisessa keskustelussa.

Greenpeacen ydinjätekiertueella on takana neljä paikkakuntaa ja menossa on ensimmäinen välipäivä. Edessä on vielä seitsemän paikkakuntaa kuudessä päivässä (alkuperäiseen suunnitelmaan lisättiin Raahe ja Pyhäjoki).

Kun aloitimme kiertueen valmistelun, oli hyvin vaikeaa arvioida, miten ihmiset loppujen lopuksi reagoisivat, kun tuomme ydinjäterekan keskelle kaupunkia. Ydinjäte on asia, josta ei ole puhuttu ja jonka olemassaolonkin moni on ehtinyt unohtaa. Vastaanotto on ollut siinä mielessä erittäin positiivista, että tietoa ja keskustelua kaivataan. Moni tulee kiittämään siitä, että olemme nostaneet kysymyksen takaisin pöydälle. Ehkä parasta palautetta on kuitenkin, kun joku tulee sanomaan että olemme muuttaneet hänen suhtautumisensa ydinvoimaan.
Ennen jokaista paikkakuntaa olen lähettänyt kutsun kunnan hallitukselle ja valtuustolle sekä yleensä energiayhtiön hallitukselle. Ainakin pari luottamushenkilöä on aina tullut paikalle kuulemaan, miten paikkakunnan energiakysymyksiä voisi ratkoa. Mm. biokaasu, biomassan kaasutus sekä tuulivoima ovat energiaratkaisuja, joiden kasvu voi alkaa erittäin nopeana EU:ssa ja Suomen hallituksessa parhaillaan tehtävien päätösten myötä. Niiden ympärille täytyy saada aikaan samanlaisia energiayhtiöiden yhteenliittymiä kuin ydinvoiman.

Kietueen aikana on tapahtunut myös mm. seuraavaa:

• Ydinvoimahankkeen voimakas paikallinen vastustus ajoi Fennovoiman häntä koipien välissä Kristiinankaupungista. Voitto toivottavasti antaa lisää uskoa ja energiaa parempien energiaratkaisujen kannattajille myös muilla paikkakunnilla, joille uutta ydinvoimaa suunnitellaan.
• Ympäristöministeri Paula Lehtomäki vaati 30 % päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä Suomen ilmastopolitiikan ohjausnuoraksi. Ympäristöjärjestöt vaativat tätä mm. viikko sitten näyttävällä ihmisbanderollilla, johon osallistui yli 500 ihmistä.
• Slovenialaisessa ydinvoimalassa sattui jäähdytysjärjestelmän vuoto. Vuoto oli onneksi verrattain pieni ja tilanne kyettiin pitämään hallinnassa pumppaamalla lisää vettä järjestelmään. Olkiluoto 1 ja 2 -reaktorit ovat edelleen käyneet vajaateholla viikkoa aiemmin sattuneen jäändytysjärjestelmän vian takia.

Aloitimme eilen keskiviikkona Loviisasta kiertueen ydinjäterekan kanssa. Rekka kuljettaa aidon kokoista kopiota ydinjätteen kuljetussäiliöstä, johon mahtuisi Suomessa toimivien ydinvoimaloiden kuukaudessa tuottama jäte.

Loviisalaisten reaktiot tuntuivat hyvin positiivisilta. Sana levisi keskustassa suusta suuhun sekä alueradioiden kautta ja kaupungilla kulkiessani kuulin yhden jos toisenkin pohtivan ydinjätteen kohtaloa. Asiasta ei ole keskusteltu niin pitkään aikaan, että asia tuntuu painuneen unohduksiin. On liian helppoa ajatella, että ongelmat kyllä ratkaistaan. Juuri nyt meillä ei kuitenkaan ole varaa tai oikeutta unohtaa, sillä suunnitellut ydinvoimahankkeet tekesivät Suomesta henkeä kohti maailman suurimman ydinjätteen tuottajan.

Eilisilta meni jännittäessä ja seuratessa sloveniassa sattuneen ydinvoimalaturman saamista hallintaan.

Ennen kiertuetta takana oli kaksi mielenilmausta Helsingissä. Sunnuntaina 500 keltaisiin pukeutunutta ihmistä kerääntyi muodostamaan vartaloillaan ja mustilla kylteillä tekstin “CO2 -30 %” sekä säteilyvaaran merkin. Tiistaina suljimme ydinjäteyhtiö Posivan sekä ydinvoimayhtiö TVO:n pääkonttorin muistuttaaksemme, että yhtiöiden toiminta altistaa tuhansia tulevia sukupolvia ydinjätteestä aiheutuville riskeille.

Tänään Tampereella testaamme kiertueella ydinvoimatietovisaa. Joka kerran kun olemme jossain puhumassa ydinvoimasta, joku vanhempi mieshenkilö tulee kertomaan, että hän tietää kaiken ydinvoimasta. Tänään se nähdään.

Lauri Myllyvirta

YLE:n teettämän mielipidetiedustelun mukaan yli puolet suomalaisista vastustaa ja vain kolmannes kannattaa uusien ydinreaktorien rakentamista Olkiluoto 3:n jälkeen. Lupaa kahdelle uudelle reaktorille kannattaa 7 % ja kolmelle reaktorille 4 % vastaajista.

Kysely poikkeaa aiemmista siinä, että vastaajilta kysyttiin kantaa konkreettisiin ydinvoimahankkeisiin. Aiemmin nykyisten ydinvoimaloiden käyttö ja lisärakentaminen on niputettu omituisesti yhteen kysymällä kantaa “ydinvoiman käyttöön ja sen lisäämiseen”, jolloin vastaus ei kertonut siitä, mihin vastaaja haluaa tulevaisuudessa satsattavan. Kun kysyy rehellisemmin niin saa parempia vastauksia.

Näissä kyselyissä suomalaiset kannattavat poikkeuksetta eniten uusiutuvan energian lisäämistä. Suomen uuden ilmastostrategian valmistelu on nyt viime metreillä, joten hallituksella on näytön paikka: heijasteleeko uusi strategia suomalaisten enemmistön vai ydinvoimalobbyn toiveita?

Tiesitkö, että

• Espanjassa 1600 ihmistä on tarkkailussa korkean säteilyaltistuksen varalta ydinvoimalassa sattuneen radioaktiivisen päästön takia?
• Olkiluotoon rakenteilla olevan ydinreaktorin tuottama ydinjäte on huomattavasti radioaktiivisempaa, vaikeampaa varastoida ja epävakaampaa onnettomuustilanteissa kuin nykyisten reaktorien? Isossa-Britanniassa saman ranskalaisen EPR-reaktorimallin tuottamaa ydinjätettä on alettu kutsua superydinjätteeksi
• Olkiluotoon ydinvoimalaa rakentava ranskalainen Areva on syyllistynyt Ranskan Flamanvillessä täsmälleen samoihin ydinturvallisuusmääräysten laiminlyönteihin ja viranomaisille valehteluun kuin Suomessakin. Jos Suomeen rakennettaisiin uusia ydinvoimaloita, Areva olisi todennäköisin ehdokas toimittajaksi.

Jos tiesit, niin onneksi olkoon. Useimmat suomalaiset eivät tiedä, sillä Suomen media ei käsitellyt yhtäkään näistä uutisista. Miksiköhän?

En aio tarjota selitykseksi salaliittoja. Uskon, että jos joku sikariportaan setä alkaisi nykymaailmassa jakaa toimittajille määräyksiä, että tästä asiasta ei sitten tavalliselle lehdenkuluttajalle kerrota, niin otsikko vain kasvaisi. Tässä minun veikkauksiani:

1) Ydinvoimaan on suhtauduttu niin fanaattisesti puolin ja toisin, että siitä ei voi uutisoida negatiivisia asioita leimautumatta vastustajaksi. Kun ydinvoima kerran on välttämätöntä, niin mitä väliä sillä on, mitä ongelmia siihen liittyy? Vaikka ydinvoima olisi miten vaarallista ja riskialtista, niin se on kuitenkin paras vaihtoehto. Case closed.

x) Ydinvoima on ulospääsy moraalisesta umpikujasta, jossa joudutaan toteamaan että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää satsauksia, jotka maksavat rahaa ja lisäksi jopa muutoksia elämäntavoissa. Sen myöntäminen, että ydinvoimaan liittyy ympäristön pilaantumista ja maailmanlaajuisen katastrofin riski siinä missä fossiilisiin polttoaineisiinkin, tekisi elämästä liian vaikeaa.

2) Listaamani uutiset ovat kiinnostavia vain tällaisen elämästä vieraantuneen energia-aktivistin mielestä.

Veikkauksia otetaan vastaan huomisen Tsernobylin onnettomuuden vuosipäivän iltaan asti.

Pari vuotta sitten kansainvälistä ydinvastuuta säätelevää sopimusta muutettiin niin, että ydinvoimalan haltijan korvausvelvollisuus ydinonnettomuudesta ja radioaktiivisesta saastumisesta on aiemman 150 miljoonan sijaan 700 miljoonaa euroa.

Nyt on käynyt niin, että vakuutusyhtiöt eivät halua myöntää ydinvoimaloille vakuutuksia korvaussumman kattamiseksi. Kuten kansanedustaja Jyrki Kasvi veistelee blogissaan, riskien arviointi on vakuutusyhtiöiden ydinosaamista. Jostain syystä ydinteollisuuden vakuuttelut riskittömästä energiasta eivät ole uponneet vakuutusyhtiöihin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on ehtinyt jo väläyttää valtion takuuta ydinvoimayhtiöiden vakuutuksille vastatessaan edustaja Janina Andersonin kysymykseen aiheesta (Janinan blogimerkintä). Eli ensin siirretään osa yhteiskunnalle ydinonnettomuudesta aiheutuvasta kustannuksesta ydinvoimayhtiölle ja sitten valtio takaa, ettei vastuu kuitenkaan päde silloin jos jotain menee pieleen. Kuulostaa suunnilleen yhtä järkevältä kuin legendaariset ohjeet arkiston siivoukseen: ”tilan säästämiseksi kaikki tarpeettomat paperit heitetään pois. Varmuuden vuoksi on pois heitettävistä papereista kuitenkin arkistoitava kaksi kopiota.”

Jos ajatellaan, mitä ydinonnettomuus voi aiheuttaa, 700 miljoonaa on pikkuraha. Se on paljon vähemmän kuin esim. Eurajoen keskustan rakennusten ja infrastruktuurin arvo – Loviisasta puhumattakaan. Tsernobylin onnettomuus aiheuttaa eri arvioiden mukaan suuruusluokkaa 10000-100000 syöpäkuolemaa, eli kipurahoinakin ydinvoimayhtiöiden korvausvastuu on kohtuuttoman pieni. Varsinkin, kun uudet ydinreaktorit ovat kykeneviä aiheuttamaan huomattavasti vakavamman onnettomuuden, sillä niissä on enemmän ja radioaktiivisempaa polttoainetta. Toki myös onnettomuuden todennäköisyys on pienempi.

Ydinvoimateollisuus on aina väittänyt, että ydinonnettomuuden riski on olematon. Vakuutusyhtiöiden työntekijät tietänevät vahinkoilmoituksia luettuaan, että kaikki mikä voi mennä pieleen, menee joskus pieleen - lue vaikka muutamia koottuja vahinkoilmoituksia. Pelottavaa on, että tämä pätee myös ydinvoimaloihin.

Ydinvoimalat ovat inhimillisistä virheistä vapaa vyöhyke (paitsi tylsien vakuutusyhtiöiden mielestä).

Vakuutusyhtiöt eivät oikein mielellään ota kontolleen mahdollisen ydinonnettomuuden kuluja, vaikka ydinteollisuus vakuuttelee riskien olevan hallinnassa. Jos joku ihmettelee miksi, selitys voi löytyä niiden laajasta kokemuksesta siitä, mitä “inhimillinen tekijä” voi saada aikaan, vai mitä sanotte näistä vahinkoilmoituksista?

• While going forward I smashed the rear light of the car in front of me. So I backed up, and in doing so smashed the bumper of the car behind me. That’s when I stepped out of the car, but in doing so I knocked down a bicyclist with my door.

• A frozen squirrel had fallen out of a tree, crashed through his windscreen and landed on the passenger seat.

• One woman certainly got more than she bargained for when taking a trip to the countryside – she found a bull on top of her car. The confused animal had managed to escape from an agricultural show, crash through a fence and take a rather large leap onto Mrs R’s bonnet.

• Taksi saapui kolaripaikalle ennen pelastuspalvelua. Kun kolarissa olleet hieman loukkaantuneet ihmiset pyysivät päästä lämpimään, taksikuski päästi heidät autoonsa. Kun ambulanssi ja pelastuslaitos tulivat paikalle, he kysyivät missä loukkaantuneet olivat. Taksikuski osoitti autoaan.Ripeä toiminta alkoi, loukkaantuneet pelastettiin autosta leikkaamalla katto irti, vaikka taksikuski yritti selittää, ettei hänen autonsa ollut mukana kolarissa. Pelastajat eivät myöskään huomanneet kysyä loukkaantuneilta että pääsevätkö itse autosta ulos.Vakuutusyhtiö ei ollut ensin uskoa taksikuskin tarinaa, kun hän meni tekemään vahinkoilmoitusta. Pelastuslaitoksen esimies taas sanoo, että toimittiin oikein ja yhteisymmärryksessä lääkintähenkilökunnan kanssa.

• Olin ostanut taimia koko päivän ja olin matkalla kotiin. Tulin risteykseen ja yksi pensas hyppäsi eteen estäen näkökenttäni ja en nähnyt toista autoa.

• Lähdin tienreunasta, vilkaisin anoppiani ja ajoin padon yli.

• Yrittäessäni tappaa kärpästä, ajoin puhelinpylvääseen.

• Olin ajanut 40 vuotta kun nukahdin rattiin ja jouduin onnettomuuteen.

• Olin matkalla lääkäriin peräpään vaikeuksien kanssa kun kuningaspulttini antoi periksi ja aiheutti minulle onnettomuuden.

• Kun lhestyin risteystä niin yhtäkkiä eräs merkki ilmestyi paikassa missä koskaan ennen pysähtymismerkkiä ole ilmestynyt. En voinut pysähtyä ajoissa estääkseni onnettomuutta.

• Tullessani kotiin ajoin väärään taloon ja törmäsin puuhun, jota minulla ei ole.

• Luulin että ikkuna oli alhaalla, mutta huomasin että se oli ylhäällä kun pistin pääni sen läpi.

• Poor Mrs P didn’t know what had hit her when a veritable herd of shopping trolleys came hurtling towards her car. The offending trolleys flew off a delivery van that had lost control of its load, leaving the startled woman with a huge dent in her car bonnet and giving her the shock of her life!

• Following a trip to the supermarket, a driver thought the potatoes he had bought were all packed up and good to go, but one troublesome tatty had managed to escape from its packaging and roll under the brake pedal – where it promptly lodged. The driver didn’t realise till later – when he rear-ended the guy in front.