Articles by Harri

Neste Oil ilmoitti tänään aikovansa rakentaa NExBTL-biodieseltehtaan Singaporeen vuoden 2010 lopulla. Nesteen päätös sijoittaa tehdas palmuöljyplantaasien viereen osoittaa, että yhtiö rakentaa tuotantoaan voimakkaasti juuri palmuöljyn varaan. Puheet muista kestävämmistä raaka-aineista ovat jäämässä puheeksi. Teot puhuvat selvää kieltä.

Neste Oil on ensimmäinen yhtiö, joka on ottanut palmuöljyn laajamittaisen liikennepolttoainetuotannon raaka-aineeksi. Yhtiö on siis avaamassa uudet maailmanmarkkinat palmuöljylle. Liikennepolttoaineiden jano on maailmassa loputon. Palmuöljyn kysynnän raju kasvattaminen on suuri uhka Kaakkois-Aasian sademetsille, sillä kysynnän kasvu palmuöljylle johtaa väistämättä uusien plantaasien raivaamiseen sademetsäalueille. Alueen sademetsillä ei ole varaa Nesteen uhkapeliin. Nykyisellä metsätuhon tahdilla esimerkiksi orankien arvioidaan kuolevan sukupuuttoon luonnosta 5-10 vuodessa.

Neste puhuu mielellään sertifioidusta palmuöljystä, vaikka tällä hetkellä sitä ei ole edes saatavilla, ja Nesteen hankkiman palmuöljyn sertifioiminen kestää jopa kolme vuotta. Nykyiset sertifiointisuunnitelmat ovat sitä paitsi lievästi sanoen puutteellisia. Nyt RSPO sertifikaatti ei edes kiellä sademetsän kaatamista palmuöljyplantaasien tieltä, eikä siinä edes tarkastella palmuöljyn tuottamia ilmastopäästöjä.

Lopulta ongelma on kuitenkin vielä vakavampi. Tiukinkaan sertifiointi ei pysäytä metsien häviämistä, sillä palmuöljyn kysynnän kasvu houkuttelee lisää laittomia toimijoita markkinoille. Tarvitaan muita ratkaisuja ja niitä on olemassa useita. Sekä metsätuhon jarruttamiseen, että ilmastopäästöihin tepsii sama lääke: autojen ja liikenteen energiatehokkuus. Palmuöljyä kestävämpiä päästövähennyksiä saataisiin muun muassa vähentämällä autojen painoa ja ottamalla käyttöön tehokkaampia moottoreita. Tekniikat autojen päästöjen puolittamiseen ovat jo olemassa, mutta isot autovalmistajat ajavat kehitystä juuri päinvastaiseen suuntaan. Tekosyynä painon ja päästöjen kasvattamiseen käytetään, arvaatte jo varmaan, biopolttoaineita.

Harri Lammi

Keväällä Greenpeace teetti kyselytutkimuksen, joka kertoi tuttua sanomaa: suomalaisten luottamus viranomaisiin ja yrityksiin on huomattavan paljon korkeampi kuin pohjoismaisten naapuriemme. Näyttää, että liian moni suomalainen jättäisi ympäristöongelmat viranomaisten huoleksi. Toisaalta ehkä odotetaan, että yritykset ja niiden kehittämä teknologia tulee lopulta ratkaisemaan ympäristöongelmat. Olemme kuitenkin jo tilanteessa, jossa vaikkapa ilmastokysymys vaatii kaikkien aktiivisuutta, ilman sitä yritykset tai päättäjät eivät voi tehdä järkeviä päätöksiä. Tätä aktiivisuutta Greenpeace haluaa edistää, keskustelua ratkaisuista ja mahdollisista sudenkuopista.

Greenpeacen tavoitteet saavat usein paljonkin kannatusta, mutta joitakin tyyli tai keinot ärsyttävät. Taloussanomien pääkirjoitus 29.11 kuvaili, kuinka Greenpeace pakottaa herätysliikemäisesti yhteiskuntaamme käsittelemään tärkeitä asioita. Tämä onkin tavoitteemme tässä lyhyen kaavan keskustelukulttuurin maassa. Emme kuitenkaan halua olla herätysliike dogmaattisessa mielessä, uskonnollisesti tai lukkiutunein asentein. Perustamme kantamme aina tutkittuun tietoon, ja silti haluamme jatkuvasti punnita uudestaan näkemyksiämme uuden tiedon valossa. Haluamme toivottaa tervetulleeksi uuden, ristiriitaisenkin tiedon. Siinä maailmassa meidän täytyy luovia ja tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä.

Joskus Greenpeace koetaan salaperäiseksi ja sulkeutuneeksikin ympäristöjärjestöksi. Kun katselee toimiston Oinosia, Kososia ja Pykäläisiä, siitä on sulkeutuneisuus kaukana. Tämä blogi pyrkii olemaan ikkuna Greenpeacen sisälle, sen työntekijöiden ja vapaaehtoisten maailmaan, kuvaamaan miten näemme maailman tapahtumia.

Tervetuloa seuraamaan ajatuksen kulkuamme ja kommentoimaan sitä.

Harri Lammi